Kansantaloudellinen aikakauskirja

Kannet ja sisällysluettelo

2024-06-25T14:31:54+03:00

Finnveran rooli pienten ja keskisuurien yritysten rahoituksessa

2024-05-10T13:05:30+03:00

Tässä artikkelissa arvioidaan taloustieteellisen tutkimuksen pohjalta Finnveran kaltaisen julkisen erityisluottoyhtiön roolia pienten ja keskisuurien yritysten rahoituksessa. Julkisten erityisluottoyhtiöiden toiminnalla rahoitusmarkkinapuutteiden täydentäjinä on vankat perusteet, mutta toiminta tapahtuu haastavassa rajapinnassa. Julkisen rahoittajan pitäisi kyetä tunnistamaan hankkeet, jotka ovat kannattavia, mutta eivät tästä huolimatta saa riittävästi rahoitusta yksityisiltä markkinoilta. Osin samasta syystä julkisen erityisluottoyhtiön toiminnan vaikutusten arviointi on vaikeaa; esimerkiksi rahoituksen positiiviset vaikutukset asiakasyrityksen taloudelliseen toimeliaisuuteen ovat vain välttämätön, mutta eivät riittävä ehto sille, että julkinen rahoitus lisää hyvinvointia. Esitän myös johtopäätöksiä siitä, miten Finnveran toimintaa ja sen arviointia voitaisiin kehittää.

Eurooppalaista tietoa kotitalouksien varallisuuden jakautumisesta

2024-05-23T18:30:57+03:00

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi 8. tammikuuta 2024 koeluonteiset neljännesvuosittaiset hajotetut varallisuustilit kotitaloustyypeittäin (Distributional Wealth Accounts). Kokeellisen tilaston avulla voidaan seurata aiempaa useammin, kuinka euroalueen kotitalouksien varat ja velat jakautuvat kotitalousryhmittäin. Näitä kokeellisia tilastotietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi rahapolitiikan välittymisen tutkimuksessa sekä tutkittaessa kotitalouksien velkaantumisen kehitystä ja rahapolitiikan vaikutuksia kotitalouksien varallisuuden jakautumiseen. Estimaatit julkaistaan nettovarallisuudesta, kokonaisvarallisuudesta sekä kokonaisvelasta. Tietoa julkaistaan myös tarkempien alaryhmien mukaan, esimerkiksi kotitalouksien talletuksista, pääomaeristä, asuntovarallisuudesta ja kotitalouksien veloista. Aineisto kattaa noin 90 % euroalueen kotitalouksien varallisuudesta, mutta sen ulkopuolelle jää käteinen raha, yksityiset eläkkeet ja sosiaaliturvaan liittyvät eläkkeet. Tuloksia tulkittaessa tulee myös huomioida, että kokeelliset tilastotiedot laskettiin yhdistelemällä useampaa olemassa olevaa tilastoa.

Huomioita Suomen kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön vaikutuksista

2024-05-17T09:55:06+03:00

Suomen finanssipoliittinen laki tuli voimaan yli kymmenen vuotta sitten. Lakiin sisältyy julkisen talouden alijäämää koskeva sääntö. Julkisen talouden suunnitelmasta annettu asetus on puolestaan säädellyt finanssipolitiikasta välittyvää informaatiota ja finanssipoliittisia tavoitteita. Tässä kirjoituksessa esitetään huomioita näiden finanssikriisin jälkeen käyttöön otettujen säädösten vaikutuksesta. Vaikutukset ovat osin epäselviä ja vaikeasti todennettavia. Laki- ja asetuskirjauksista huolimatta julkinen talous on ollut alijäämäinen. Finanssipolitiikan läpinäkyvyys on parantunut. Julkista taloutta koskevien rajojen kirjaaminen lainsäädäntöön ei ole suoraviivaista, ja sääntelyssä tulisi välttää päällekkäisyyksiä ja tarpeetonta monimutkaisuutta. Kotimaisessa lainsäädännössä tulisikin mahdollisimman laajasti pyrkiä hyödyntämään uudistettuja EU-sääntöjä finanssipolitiikan raamina.

EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistus 2024

2024-05-10T14:41:11+03:00

EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt tulivat voimaan huhtikuun lopussa. Suurin osa muutoksista kohdistuu vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevään osaan. Jäsenvaltiot tekevät jatkossa keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat vähintään neljäksi vuodeksi, yleensä vaalikaudeksi. Suunnitelmissa jäsenvaltiot esittävät julkisen talouden sopeutusta ohjaavan nettomenopolun. Jäsenvaltioiden sitoutuessa rakenteellisiin uudistuksiin ja investointeihin, sopeutuspolku voi olla loivempi. Korjaavassa osassa alijäämäkriteerin rikkoutumiseen perustuva liiallisen alijäämän menettely pysyy pitkälti ennallaan - ja komissio on tänä kesänä käynnistämässä näitä menettelyjä - kun taas velkakriteerin rikkoutumista arvioidaan jatkossa yli 60 prosentin velka-asteen valtioiden poiketessa nettomenopolultaan. Ensimmäiset uusien sääntöjen mukaiset jäsenvaltioiden suunnitelmat valmistunevat syksyllä, mutta liiallisen alijäämän menettelyjen käynnistäminen velkakriteerin pohjalta on mahdollista vasta toteutuneiden poikkeusten perusteella keväällä 2026.

Liiallisen alijäämän menettelyyn liittyy paljon väärinymmärryksiä

2024-05-21T17:26:27+03:00

Julkisessa keskustelussa on todettu, että EU:n liiallisen alijäämän menettely (EDP) ei ole todellinen uhka ja että menettelystä ei olisi mitään seuraamuksia. EDP on menneisyydessä ollut paljon käytetty menettely ja myös Suomi on joutunut siihen vuonna 2010. On kuitenkin vaikeaa arvioida juuri EDP:n merkitystä julkisen talouden korjaamisessa, koska tilanteisiin on usein liittynyt esimerkiksi markkinavaikutuksia. Euroopan komissio on kesällä 2024 ehdottamassa alijäämäkriteerin rikkoutumiseen perustuvien liiallisen alijäämän menettelyjen käynnistämistä useiden jäsenvaltioiden kohdalla. Uudesta sääntökehikosta johtuen menettelyihin liittyy vielä epävarmuuksia, mutta niiden voidaan olettaa johtavan jäsenvaltioissa merkittäviin sopeutusvaatimuksiin, mikä tarkoittaisi ainakin jonkinasteista talouspoliittisen päätäntävallan rajoittamista.

Tarvitaanko sähkömarkkinoilla korjaustoimia? – Kooste akateemisesta kirjallisuudesta

2024-04-23T16:11:28+03:00

Viime vuosina koettu sähkön hinnan voimakas vaihtelu ja korkeat hintapiikit ovat johtaneet poliittiseen keskusteluun sähkömarkkinarakenteen korjaustarpeista Euroopan unionissa. Suomessa sähköä ei ole jouduttu konkreettisesti säännöstelemään, mutta pariin otteeseen kantaverkkoyhtiö Fingrid on vedonnut sähkönkuluttajiin, jotta niukkuustilanteissa sähkön käyttöä vähennettäisiin. Tässä kirjoituksessa käymme läpi sähkömarkkinoiden kehitystä ja syitä sähkömarkkinakeskustelun ajankohtaisuudelle. Lisäksi tuomme esiin akateemisessa kirjallisuudessa tunnistetut mahdolliset markkinaepäonnistumisen lähteet, jotka liittyvät ainoastaan energian hinnoitteluun perustuvaan energy only – markkinamalliin. Lopuksi esittelemme ehdotuksia tutkimuskirjallisuudesta siihen, miten markkinaepäonnistumisia voitaisiin korjata sähkömarkkinasuunnittelussa.

Tiedoksi

2024-06-06T17:57:18+03:00

Yritysdynamiikka talouskasvun edistäjänä

2024-04-27T09:12:11+03:00

Esseitä koulutuksen ja maahanmuuton taloustieteestä

2024-05-14T12:25:51+03:00

Talouden Finnkampen: Kasvu, kulutus ja reaalitulot Suomessa ja Ruotsissa

2024-01-31T19:46:33+02:00

Kirjoituksessa verrataan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutuksen ja käytettävissä olevien tulojen kehitystä Suomessa ja Ruotsissa parin viime vuosikymmenen aikana. Inflaatio- ja ostovoimapariteettikorjauksen jälkeen Ruotsin BKT henkeä kohti kasvoi tuntuvasti enemmän kuin Suomen, mutta Suomen kotitalouksien kulutus kasvoi Ruotsin kotitalouksien kulutusta enemmän. Eri lähteistä saa hieman eri kuvan maiden välisestä erosta käytettävissä olevien tulojen tasossa, mutta Ruotsissa ne nousivat enemmän kuin Suomessa. Yksi mahdollinen selitys tuloksille on Ruotsin Suomea korkeampi kotitalouksien velka suhteessa tuloi

Standardointi teknologisen kehityksen suuntaajana

2024-04-15T14:41:14+03:00

Standardointijärjestelmät ovat teknologisen kehityksen määrään ja suuntaan olennaisesti vaikuttavia instituutioita. Kansainvälisten standardien kehityksen merkitys on lisääntynyt globalisaation ja digitalisaation myötä ja kasvava määrä maita on julkaissut kansallisia standardointistrategioita 2000-luvulla. EU:n sisämarkkinoilla standardeilla on sääntelyn ohella erityinen merkitys tavaroiden ja palveluiden – sekä datan – vapaan liikkuvuuden edistämisessä sekä yritysten liiketoiminnan skaalaamisessa. Tässä artikkelissa eritellään standardien tuotannon ja teknologisen kehityksen välistä yhteyttä, tarjotaan tiivis katsaus valikoituihin kansallisiin standardointistrategioihin sekä ehdotetaan eräitä standardoinnin taloustieteen jatkotutkimusaiheita. Standardointinäkökulma on tärkeää huomioida, kun arvioidaan tutkimus- ja kehittämisinvestointien kohdentamista sekä tuottoja.

Ohjaustalous ja näkymätön käsi vai näkymätön käsi ja ohjaustalous?

2024-04-15T18:02:34+03:00