Kansantaloudellinen aikakauskirja

Järkeäkö kaaokseen? Valtavirtataloustieteen kritiikkiä

Heikki Pursiainen — 2025-03-24

Limittäisten sukupolvien mallin elinkaarta kartoittamassa

Juuso Välimäki — 2025-03-24

Huolellinen kasvun edellytysten analyysi

Juhana Vartiainen — 2025-03-24

Yrjö Jahnssonin säätiön historiikki tiivistää talouden ja suomalaisen taloustieteen historian

Erkki Liikanen — 2025-03-24

Tiedoksi

Mikko Puhakka — 2025-03-24

Talouden avoimuuden kasvun pysähtymisestä tullut jarru Suomen taloudelle

Matti Viren — 2025-03-24

Suomen talouden ongelmia pohdittaessa on syystä kiinnitetty huomiota investointien vähyyteen ja etenkin korkean teknologian tuotannon heikkoon kehitykseen. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt niiden rinnalla viennin heikko kehitys; viennin BKT-osuus on polkenut paikallaan, vaikka taso on selvästi verrokkimaiden alapuolella, ja markkinaosuudet kaikilla toimialoilla ovat supistuneet rajusti. Ulkomaankaupan lama on tärkeä syy myös teknologian, niin kuin koko tuotannon tason, heikkoon kasvuun. Näin on ainakin, jos käytetään viitekehyksenä Robert E. Lucas Jr:n (2009) teknologian adaptaatiomallia.

EU:n elvytyspaketin toteutus ja vaikutukset: oppeja yhteiseurooppalaiselle finanssipolitiikalle

Markku Lehmus — 2025-03-24

EU käynnisti pandemian aikana laajan finanssipoliittisen NGEU-ohjelman, jonka toimeenpano on ehtinyt puoleenväliin. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme ohjelman toimeenpanoa, saavutettuja tavoitteita ja taloudellisia vaikutuksia. NGEU:lla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia, jos julkisilla investoinneilla pystytään kasvattamaan tuottavuutta ja ohjelmaan liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat tehokkaita. Toteutuneen kehityksen perusteella ohjelman positiiviset vaikutukset voivat jäädä alkuperäisiä arvioita selvästi laimeammiksi. Mahdollisissa tulevissa finanssipoliittisissa ohjelmissa olisi tärkeää asettaa selvät tavoitteet, kiinnittää huomiota toimeenpanon tehokkuuteen ja kohdistaa tuki hankkeisiin, joiden hyödyt ovat yhteiseurooppalaisia.

Toimialan taloustieteen tutkimuksia lääkemarkkinoista

Jaakko Markkanen — 2025-03-24

Verojen ja tulonsiirtojen vaikutus työn tarjontaan ja maastamuuttoon

Salla Kalin — 2025-03-24

Askelmerkit vauraampaan tulevaisuuteen: Kasvutekijät ja rahoitus pk-yrityksissä

Antti Norkio — 2025-03-24

Esseitä ympäristö- ja teollisuuspolitiikan kilpailuvaikutuksista

Maria Wang — 2025-03-24

Mitä annettavaa taloustieteellä voisi olla talousosaamisen kouluopetukselle?

Panu Kalmi — 2025-03-24

Hyvinvointialueet ovat kriittisiä julkisen talouden kestävyyden kannalta

Riikka Purra — 2025-03-24

Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan paljon abstrakteista teemoista. Puhumme velkakestävyydestä, finanssipolitiikan kerroinvaikutuksesta, huoltosuhteesta ja niin edelleen. Suomalaisen kansalaisen ja veronmaksajan kannalta konkreettisempi teema on hyvinvointialueiden rahoitus ja sen kestävyys. Sairaat ja vanhukset tulee hoitaa sivistysvaltiossa. Toisaalta rahat pitää saada riittämään muun muassa puolustukseen ja koulutukseen. Miten neliöidä ympyrä? Ajattelen tässä kirjoituksessa hieman ääneen, jos sallitte. Keskityn ajatuksissani hyvinvointialueisiin, mutta sivuan myös laajemmin talouspolitiikkaa ja toimintaympäristömme nopeaa muutosta. Kiitän Talouspolitiikan arviointineuvostoa vuoden 2024 talouspolitiikkaa koskevasta raportista. Se tarjosi hyödyllisiä näkymiä meille päättäjille, kommentoin tässä epäsuorasti ja suorastikin neuvoston joitakin huomioita.

Kommentti Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin vuodelle 2024

Martti Hetemäki — 2025-03-24

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin vuodelle 2024 pääteemat ovat hyvinvointialueiden talous ja finanssipolitiikka. Se ehdottaa hyvinvointialueille lisäaikaa vuosien 2023–2024 alijäämien kattamiseen. Kun isojen alijäämien takana ovat olleet ilmeisen paljon alueista riippumattomat tekijät ja kun lisäaika ei vähennä säästötarvetta, on ehdotus ymmärrettävä. Jos alueilta vaaditaan epärealistisia tai lyhytnäköisiä säästöjä, heikentää se rahoitusjärjestelmän uskottavuutta. Raportti perustelee hyvin finanssipolitiikan viritystä ja julkista taloutta pitkällä ajalla vahvistavien toimien jatkamista. Itsenäisen arviointineuvoston laadukas raportti on julkishyödyke, jonka arvoa lisää Antti Suvannon toteama Suomen talouspoliittisen keskustelun markkinoiden ohuus.

EU:n finanssipoliittiset säännöt uudistuksen jälkeen – ensimmäisiä havaintoja toimeenpanosta

Keskinen Peetu — 2025-03-24

VTV:n finanssipolitiikan valvonnan alustavien havaintojen mukaan finanssipolitiikan EU-sääntöjen uudistukselle asetetut tavoitteet näyttävät edistyneen vaihtelevasti. Maakohtaisen analyysin hyödyntäminen sopeututarpeen laskennassa on askel eteenpäin. Suomi hyödyntää laajasti säännöstöön sisältyvää joustavuutta, ja Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelma on osin optimistinen. Tämä voimistaa riskiä siitä, että nettomenopolun noudattaminen ei lopulta johda tavoiteltuun velkakehitykseen. Uusi säännöstö on edelleen monimutkainen, mutta sillä on silti mahdollisuudet saavuttaa aiempaa vahvempi poliittinen sitoutuminen. Finanssipoliittiset säännöt nojautuvat edelleen julkisen talouden bruttovelkaan. On tarpeellista seurata myös nettovelkaa, jossa julkisen talouden rahoitusvaroja on huomioitu velkaa pienentävänä eränä.

Kansi ja sisällysluettelo

Ida Peltonen — 2025-03-24