Kansantaloudellinen aikakauskirja

Lainvalmistelun periaatteet nojautuvat taloustieteelliseen ajatteluun ja siksi taloustieteilijöitä tarvitaan lainvalmistelussa

Niko Vartiainen — 2024-10-15

Artikkeli käsittelee lainvalmistelua taloustieteellisestä näkökulmasta. Artikkelissa tuodaan esille, että laadukkaan lainvalmistelun periaatteet pohjautuvat suureksi osaksi taloustieteelliseen ajatteluun rationaalisesta päätöksentekoprosessista (rationaalinen lainvalmistelu). Artikkelin tarkoituksena on esitellä rationaalisen lainvalmistelun malli ja tuoda esille, miksi käytännön lainvalmistelu ei usein toteudu mallin mukaisesti. Lisäksi artikkelissa perustellaan, miksi lainvalmistelussa tulisi pyrkiä kohtia rationaalisuutta sekä pohditaan, miten taloustieteellistä osaamista voidaan hyödyntää laadukkaassa lainvalmistelussa ja siihen liittyvässä vaikutusarvioinnissa.

Kenelle standardit kuuluvat?

Toni Selkälä — 2024-10-15

Standardeilla on keskeinen rooli globaalissa taloudessa, yritysten välisessä kilpailussa sekä innovaatiotoiminnassa, kuten Heikkilä ja Rajavuori artikkelissaan osoittavat (Heikkilä & Rajavuori, 2024). Huolimatta standardien taloudellisesta merkityksestä niiden oikeudellinen asema on selkiytymätön. Viime vuosina kasvavan geopoliittisen ja geotaloudellisen kilvoittelun myötä standardit ovat nousseet pinnalle oikeudessa uusin tavoin. Samalla on herännyt kysymys siitä kenelle standardit kuuluvat: standardeja kehitetään pääsääntöisesti yksityisoikeudellisissa standardoimiselimissä, mutta syntyneet standardit vaikuttavat suoraan valtioiden toimivaltaan säännellä markkinoita sekä niillä tarjottavia tuotteita ja palveluita.

Kommentaari Heikkilän ja Rajavuoren artikkeliin Standardointi teknologisen kehityksen suuntaajana

Petri Ahokangas — 2024-10-15

Jussi T. Heikkilän ja Mikko Rajavuoren artikkeli Standardointi teknologisen kehityksen suuntaajana (Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2024) nostaa esiin keskeisiä standardointiin, sääntelyyn ja niiden rajapintoihin liittyviä teemoja suomalaisesta ja eurooppalaisesta taloustieteellisestä keskustelusta ja innovaatiopolitiikasta ja auttaa samalla avaamaan niiden sokeita pisteitä ja kipukohtia. Monilla aloilla standardit, sääntely ja innovaatiopolitiikka ohjaavat teknologista kehitystä, yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä liiketoimintamalleja. Standardeilla voi myös olla merkittäviä ulkoisvaikutuksia toisille aloille. Näin on erityisesti ICT-alalla, jonka tuotteita ja palveluita käytetään kaikilla yhteiskunnallisen toimeliaisuuden alueilla. Heikkilä ja Rajavuori toteavat, että standardointi on katvealueella taloustieteen tutkimuksessa. Sama ongelma on mielestämme havaittavissa myös edustamiemme liiketaloustieteen ja tietoliikennetekniikan aloilla, joiden tutkimuksessa standardointiin tai standardeihin – “jättiläisten olkapäihin” – viitataan vain harvoin. Monet tutkijat eivät myöskään tunne tutkimiinsa asioihin liittyvää sääntelyä.

Vastaukset Selkälälle sekä Ahokankaalle, Matinmikko-Bluelle ja Yrjölälle

Jussi T. S. Heikkilä — 2024-10-15

Kiitämme Toni Selkälää sekä Petri Ahokangasta, Marja Matinmikko-Blueta ja Seppo Yrjölää kommenteista artikkeliimme ”Standardointi teknologisen kehityksen suuntaajana”. Tässä vastineessa korostamme standardien olennaista merkitystä EU:n sisämarkkinan kehitykselle.

Esseitä julkisen vallan politiikasta ja poliittisesta taloustieteestä

Jeremias Nieminen — 2024-10-15

Huhtikuussa 2024 tarkastettu taloustieteen väitöskirjani koostuu neljästä esseestä, joissa tutkittiin julkisten politiikkatoimien vaikutuksia sekä poliittisen taloustieteen kysymyksiä empiirisesti, mikroekonometrisia menetelmiä käyttäen. Aineistoina hyödynnettiin sekä suomalaisia rekisteriaineistoja että muita aineistolähteitä kuten tekstimuotoista dataa. Kahdessa ensimmäisessä esseessä keskityttiin erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointiin, kun taas kaksi jälkimmäistä esseetä keskittyivät poliittisen taloustieteen kysymyksiin.

In Memoriam Taloushistorian emeritusprofessori Erkki Pihkala

Riitta Hjerppe — 2024-10-15

Mikä kasvumalliksi Intialle?

Erkki Liikanen — 2024-10-15

Onko kapitalismia edes kokeiltu?

Juha Tarkka — 2024-10-15

Raha ei ole sitä mitä moni luulee

Karlo Kauko — 2024-10-15

Tiedoksi

Mikko Puhakka — 2024-10-15

Vanhuuseläkkeen rinnalla työskentelystä karttunut eläke julkisella sektorilla

Janne Salonen — 2024-10-15

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa luovuttiin vanhuuseläkeiän alarajan jälkeiseen työntekoon liittyvästä superkarttumasta. Tilalle tuli karttuneeseen eläkkeeseen 0,4 prosentin lykkäyskorotus lykättyä kuukautta kohden. Nykyisin myös vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen eläkettä karttuu 1,5 prosenttia ansioista, kuten nuoremmilla työntekijöillä. Karttuman odotetaan edelleen kannustavan eläkeaikaiseen työntekoon ja työurien pidentämiseen. Tässä tutkimuksessa analysoidaan julkisen sektorin aineistolla, miten suuri vaikutus vanhuuseläkeaikaisella työnteolla on nettoeläkkeeseen, kun karttunut eläke tulee maksettavaksi 68-vuoden iässä. Tulosten mukaan harva jatkaa työntekoa vanhuuseläkkeen rinnalla ja käteen jäävä työeläke kasvaa vain vähän.

Sairauspoissaolon aiheuttama työpanoksen menetys

Antti J. Tanskanen — 2024-10-15

Sairauspoissaolojen aiheuttama työpanoksen menetys on niin yksittäisten yritysten kuin yhteiskunnan näkökulmasta merkittävää. Sairauspoissaoloista aiheutui arviolta 4,1 mrd. euron työpanoksen menetys kansantaloudelle vuonna 2022. Lyhyen sairauspoissaolon aiheuttama työpanoksen menetys oli keskimäärin 344 euroa työpäivää kohden. Julkisella sektorilla on lyhyempi työaika kuin yksityisellä sektorilla, mikä kasvattaa yhden päivän sairauspoissaolon aiheuttamaa työpanoksen menetystä julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla menetys oli 369 euroa työpäivässä ja valtionhallinnossa 373 euroa työpäivässä, kun taas kuntasektorilla menetys oli 266 euroa työpäivässä. Toimialakohtainen työpanoksen menetys työpäivässä oli 213–1058 euroa toimialan työvoima- ja pääomaintensiivisyyden vaihdellessa. Selvitämme myös, miten sairauspoissaolojen määrä kokoaikaista työntekijää kohden ja sairauspoissaolon aiheuttama työpanoksen menetys työpäivässä ovat kehittyneet.

Vaikuttaako rahapolitiikka Suomeen muuta euroaluetta voimakkaammin vaihtuvakorkoisten asuntolainojen takia?

Tomi Kortela — 2024-10-15

EKP on viimeisen 2 vuoden aikana kiristänyt rahapolitiikkaa merkittävästi. Koska Suomessa on muuta euroaluetta enemmän vaihtuvakorkoisia asuntolainoja, voi rahapolitiikan ajatella välittyneen Suomeen muuta euroaluetta vahvemmin yksityisen kulutuksen välityksellä. Kun rahapolitiikan vaikutusta yksityiseen kulutukseen arvioidaan yleisesti käytettävällä rahapolitiikan empiirisellä mallilla, on rahapolitiikan vaikutus kuitenkin samankaltainen Suomessa ja euroalueella. Myöskään asian teoreettisempi tarkastelu ei viittaa siihen, että vaihtuvakorkoisten lainojen suuri osuus Suomessa johtaisi rahapolitiikan voimakkaaseen välittymiseen kulutuksen kautta. Tuloksia selittää se, että likviditeettirajoitteisten kotitalouksien vaikutus kokonaiskulutukseen on suhteellisen pieni.

Tuottavuus, investoinnit ja yritysrahoituksen kohdentuminen Suomessa – tarkasteluita mikroaineistoilla

Maija Järvenpää — 2024-10-15

Tässä artikkelissa tarkastelemme kotimaisten yrityslainojen kohdentumista ja tuottavuuden yhteyttä lainanottoon. Hyödyntäen yksityiskohtaista suomalaisyritysten tilinpäätöstietoja ja yrityslainarekisterin lainakohtaisia tietoja yhdistävää aineistoa dokumentoimme, miten pankkirahoitusta käyttävät yritykset eroavat muista yrityksistä. Lisäksi tarkastelemme, kuinka suuri osuus yrityslainoista on myönnetty heikosti tuottaville yrityksille tai zombie-yrityksille. Lopuksi tutkimme, missä määrin heikosti tuottavien ja zombie-yritysten lainanotto on yhteydessä muiden yritysten heikompaan luoton kasvuun. Keskeinen havaintomme on, että yrityslainojen tehoton kohdentuminen ei todennäköisesti selitä tuottavuuden verrattain heikkoa kehitystä Suomessa 2000-luvulla. Luotonanto, ja etenkin investointitarkoitukseen todennäköisesti myönnetty luotto heikosti tuottaville tai zombie-yrityksille on Suomessa melko vähäistä. Lisäksi tuottavien yritysten lainanotto ei ole hitaampaa toimialoilla, joilla heikosti tuottavien yritysten osuus on suurempi.

Tyhjä planeetta ja/vai singulariteetti?

Mikko Puhakka — 2024-10-15

Kansi ja sisällysluettelo

Ida Peltonen — 2024-10-15