Yhteinen hyvä ja koulutuksen merkitys: Oppivelvollisuuden laajentamisen julkinen oikeuttaminen
DOI:
https://doi.org/10.33348/kvt.160669Avainsanat:
koulutus, oikeuttaminen, oppivelvollisuuden laajentaminen, yhteinen hyväAbstrakti
Tämä tutkimus keskittyy eduskunnassa vuonna 2020 käytyyn keskusteluun oppivelvollisuuden laajennuksesta. Kysyn, miten oppivelvollisuuden laajentamista pyrittiin puolustamaan ja vastustamaan, mitkä olivat keskeisimmät oikeuttamisen tavat ja mikä oli yhteinen hyvä, johon osapuolet vetosivat. Tarkastelin tutkimusaineistoa eli eduskunnan täysistunnossa pidettyjen kansanedustajien puheenvuoroja Boltanskin ja Thévenot’n oikeuttamisen valtapiirin teoriakehikon kautta. Sovelsin aineiston käsittelyssä julkisen oikeuttamisen analyysia. Hallitukselle tavoiteltava yhteinen hyvä määrittyi tasa-arvoisena oikeutena koulutukseen, mutta oppositiolle lakimuutos toimi maskina, jonka avulla ongelmat ja niiden juurisyyt jäivät pimentoon. Tätä taustaa vasten tavoiteltava yhteinen hyvä oli kaipuuta hierarkkiseen ja kurin leimaamaan koulukulttuuriin. Laajassa mitassa arvioiden eduskunnassa käyty keskustelu oli debattia koulutuksesta ja sen merkityksestä. Hallituksen ja opposition edustajat pyrkivät määrittelemään koulutuksen roolin suomalaisessa yhteiskunnassa, minkä kautta myös oppivelvollisuuden laajentamista tarkasteltiin ja arvotettiin. Vaikka oikeuttamisen valtapiirejä hyödynnettiin eri tavoin perusteluissa, eduskuntakeskustelu osoitti koulutuksen keskeisen merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Huomio oli kuitenkin taloudessa ja taloudellisessa kyvykkyydessä, jolloin koulutuksen sivistyksellinen tehtävä jäi lähes kokonaan pimentoon.
