Kamppailujen kenttä vai tyyni suojasatama? Koulun ja poliittisuuden hankala suhde
DOI:
https://doi.org/10.33348/kvt.182006Avainsanat:
etiikka, filosofia, koulu, poliittisuus, politiikkaAbstrakti
Koulu on julkisena instituutiona väistämättä sekä politiikkatoimien että julkisen poliittisen keskustelun ja kiistelyn kohde. Samalla koulu kasvattaa uusia sukupolvia, joiden tulisi voida vapaasti rakentaa oma poliittinen tulevaisuutensa. Kouluopetuksen tulee siksi olla poliittisesti sitouttamatonta. Peruskoulun arvopohjaan kytkeytyvät aiheet politisoituvat kuitenkin yhteiskunnassamme aika ajoin, jolloin ne politisoituvat myös koulun suhteen. Keskeisiksi kysymyksiksi niin julkisissa kuin yhteiskuntafilosofissa keskusteluissa nousevat tällöin koulun suhde poliittisuuteen sekä toiveet koulun poliittisesta neutraalisuudesta ja lasten suojelemisesta poliittisuudelta. Tässä artikkelissa käsittelen koulun hankalaa suhdetta ihmisyhteisöjä väistämättä muokkaavaan poliittisuuteen Hannah Arendtin, John Rawlsin, sekä Chantal Mouffen ja Ernesto Laclaun yhteiskuntafilosofisten teorioiden kautta. Argumentoin, että lapsia ja nuoria ei tule välineellistää poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja että koulua tulee suojella sekä poliittisuudelta että politiikalta. Arvoneutraali koulu ei ole mahdollinen, mutta koulun normatiivinen tehtävä on ensisijaisesti eettinen eikä poliittinen. Tämä eettinen tehtävä asettaa rajoituksia koulun poliittisuudelle.
