Kasvatus

Tekoäly korkeakouluopetuksessa

Juha Himanka — 2025-02-19

Huomio koulu! Merkintöjä kriisin keskeltä

Antti Saari — 2025-02-19

Yhdessä osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja ylirajaisuutta pohtimassa – Kasvatustieteen päivät 2024 Turussa

Heini Ahonen — 2025-02-19

Kasvatus 2025 Vol 56 No 1 The Finnish Journal of Education

Toimitus — 2025-02-19

Koulun keskimääräisen osaamistason merkitys peruskoulun matematiikan päättöarvosanan vertailukelpoisuuteen

Heidi Luhtajärvi — 2025-02-19

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun matematiikan päättöarvosanojen vertailukelpoisuutta tutkimalla matematiikan osaamisen ja päättöarvosanojen vaihtelua koulutasolla, osaamisen ja päättöarvosanojen vastaavuutta sekä päättöarvosanan vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen keskiössä on koulun keskimääräisen osaamistason heijastuminen päättöarvosanaan, ja tätä tarkastellaan myös koulumenestykseltään eritasoisten oppilaiden ryhmissä. Aineistona hyödynnetään valtakunnallista oppimaan oppimisen arviointia keväältä 2017 sekä siihen yhdistettyjä yhteishakurekisteritietoja päättöarvosanoista keväältä 2017 (N=7947 oppilasta 85 koulusta). Aineisto analysoitiin kaksitasoisella hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysillä, varianssikomponenttianalyysillä sekä kaksitasoisella korrelaatioanalyysillä. Koulun keskimääräinen osaamistaso vaikutti arvosanaan negatiivisesti siten, että korkeamman osaamistason koulussa oli hieman tiukempi linja päättöarvosanojen antamisen suhteen, ja tämä vaikutus korostui erityisesti
koulumenestykseltään keskitasoisten oppilaiden ryhmässä. Tutkimus todistaa jo aiemmin havaitun ilmiön, että päättöarvioinnin vertailukelpoisuudessa on epäkohtia eivätkä päättö arvosanat toimi osaamisen validina mittarina. Jatkossa olisi edelleenkin tärkeä kehittää arvioinnin yhdenvertaisuutta tarkastelemalla uudistettujen arviointikriteerien toimivuutta, jotta etenemme kohti koulutuksellista tasa-arvoa.

Opetusvuorovaikutteinen resilienssi oppilaiden opiskelukyvyn vahvistamisena – käsiteanalyyttinen tarkastelu

Mikko Tiilikainen — 2025-02-19

Resilienssillä viitataan opetusalalla koulutusjärjestelmien kestävyyteen, joustavuuteen ja palautumiseen. Kirjallisuudessa korostuu näkemys, jossa resilienssi ei ole niinkään yksilöllinen ominaisuus vaan ennemmin systeeminen prosessi. Tässä kasvatusteoreettisessa tutkimuksessa analysoimme resilienssiä opetusvuorovaikutuksen näkökulmasta: paikannamme resilienssin opettajien, oppilaiden, oppisisältöjen ja laajemman kouluympäristön välillä toteutuvan opetusvuorovaikutuksen ominaisuudeksi. Yhdistämme erityisesti didaktisia ja soveltavan kasvatuspsykologian jäsennyksiä opetusvuorovaikutuksesta ja tulkitsemme niitä auttamistyön valossa. Opetusvuorovaikutteinen resilienssi rakentuu kahden tehtävän ja niitä toteuttavan ydinkäytännön avulla: Ensimmäinen tehtävä on opetustilanteiden aikana tapahtuva oppilaiden opiskelun auttaminen, jonka keskeinen ydinkäytäntö on opiskelun tunnetuki. Toinen tehtävä on oppilaiden opiskelukyvyn vahvistaminen, joka laajentaa opiskelun auttamisen myös opetuksen ennakointi- ja arviointivaiheisiin. Opiskelukykyä vahvistavaksi ydinkäytännöksi määritämme opiskelun yhteissuunnittelun. Käsiteanalyysin pohjalta esittelemme erityisen opetuksellisen toimintakyvyn mallin, joka kuvaa opetusvuorovaikutteisen resilienssin ehtoja kouluopetuksen ydinsuhteiden tasolla. Mallia voidaan soveltaa resilienssitutkimuksessa, opetustyössä ja opettajankoulutuksessa opetusvuorovaikutteisen resilienssin kehittämiseksi.

Digitaalisten opetusmenetelmien yhteys oppilaan motivationaalisiin uskomuksiin yläkoulussa

Elina Vilenius — 2025-02-19

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan digitaalisen teknologian opetuskäytön yhteyttä 7.–9.-luokkalaisten oppilaiden motivationaalisiin uskomuksiin toiminnan kontrolli teorian (action-control-theory) viitekehyksessä tutkien motivationaalisten uskomusten kehittymistä yhden lukuvuoden aikana. Tutkimusaineistona hyödynnettiin kansallisesti edustavan DigiVOO-hankkeen kyselyaineistoa oppilas- (N=8560) sekä opettajatasolta (N=895). Aineisto analysoitiin käyttämällä toistettujen mittausten varianssianalyysia sekä kaksitasoista hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Oppilaiden motivationaaliset uskomukset heikkenivät kaikilla luokka-asteilla syksyn 2021 ja kevään 2022 mittauspisteiden välillä. Tulokset osoittivat oppilaiden yksilöllisten tekijöiden olevan yhteydessä oppilaiden motivationaalisiin uskomuksiin. Sukupuolieroja havaittiin uskomusten lähtötason huomioimisen jälkeen ainoastaan kontrolliodotuksessa, johon liittyvät arviot olivat tytöillä matalammat poikiin nähden. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimustuloksia sen osalta, että oppilaiden vanhempien koulutustausta oli yhteydessä oppilaiden motivationaalisiin uskomuksiin. Sen sijaan opettajien raportoiman digitaalisen teknologian opetuskäytön ja oppilaan uskomusten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tämän tutkimusotoksen perusteella. Opettajien pedagogisia valmiuksia tulisi vahvistaa, jotta digitaalisen teknologian opetuskäyttö tuottaisi aitoa lisäarvoa oppimiselle ja tukisi oppilaan digiosaamisen kehittymistä.

Kriittisyys ja kriittinen ajattelu lukion opetussuunnitelman perusteissa

Tuukka Tomperi — 2025-02-19

Kriittisen ajattelun oppiminen on nykyään yksi tärkeimmiksi esitetyistä kasvatustavoitteista niin kasvatuksen teorioissa ja koulutuspolitiikan ylikansallisissa malleissa kuin kansallisissa koulutuksen käytännöissä. Myös julkisessa mediakeskustelussa ja sosiaalisessa mediassa puhe kriittisyydestä on yleistä ja usein merkitykseltään ristiriidassa käsitteen tieteellis-teoreettisen käytön kanssa. Suomalaisen yleissivistävän lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa kriittinen ajattelu ja kriittisyys mainitaan yli 150 kertaa, ja mainintojen määrä on suuresti lisääntynyt 2000-luvun opetussuunnitelmauudistuksissa. Käsitteitä ei kuitenkaan määritellä asiakirjassa, ja vaikuttaakin siltä, että eri yhteyksissä niillä viitataan erilaisiin toimintoihin ja kasvatustavoitteisiin. Tarkastelemme artikkelissa, miten opetus suunnitelmassa puhutaan kriittisestä ajattelusta ja kriittisyydestä ja millaisia merkityksiä ne näyttävät kantavan eri asiayhteyksissä. Perustamme analyysin jäsennykseemme kriittisen ajattelun opettamisen erilaisista teoreettisista painotuksista: analyyttinen, luonnontieteellis-matemaattinen, pragmatistinen ja kriittistä pedagogiikkaa seuraava painotus. Pohdimme havaintojen merkitystä ja esitämme suosituksen siitä, että näin toistuvasti opetussuunnitelmissa esiintyvät ja ristiriitaisesti ymmärretyt ilmaisut määriteltäisiin jatkossa selvästi.

Jälkikapitalistinen yrittäjyyskasvatus: Kritiikin umpikujat ja toisintekemisen mahdollisuus

Tuomo Alhojärvi — 2025-02-19

Yrittäjyyskasvatus on saanut kasvavaa huomiota osakseen sekä opetuskäytäntönä että tutkimuskohteena. Suomessa kriittinen tutkimus on nostanut esiin perusteltuja huolenaiheita yrittäjyyskasvatuksen ideologisista painotuksista ja ristiriitaisista vaikutuksista; kuitenkin kritiikin anti vaihtoehtoisten opetuskäytäntöjen ja toimintamallien suhteen on jäänyt
vähäiseksi. Etsimme syitä yrittäjyyskasvatuksen kritiikin ja pedagogisten sovellusten väliselle kuilulle keskittyen suomenkielisen kriittisen tutkimuksen performatiiviseen, todellisuutta muokkaavaan työhön. Tutkimme teoreettis-metodologisia umpikujia, joita kriittinen tutkimus tuottaa nojatessaan tietokykykapitalismin ja uusliberaalin hallinnan käsitteisiin: Yhtäältä yrittäjyyskasvatuksen talous näyttäytyy kriittisessä tutkimuksessa yksioikoisen kapitalistisena maisemana. Toisaalta kysymys vallasta palautuu vallitsevaksi ja määrääväksi ymmärrettyyn hallintaan, mikä ei ruoki toimijuuden eläviä mahdollisuuksia. Vaikka kriittinen yrittäjyyskasvatustutkimus tuottaa arvokkaita yhteiskunnallisia diagnooseja, se ei kykene yhtä monipuolisesti tunnistamaan toisintekemisen mahdollisuuksia. Muotoilemme vaihtoehdon kritiikin umpikujille lähtien liikkeelle feministisen talousmaantieteen alalla kehitetystä moninaisen talouden lähestymistavasta. Se tarjoaa tulkintoja taloudesta ja vallasta, jotka auttavat hahmottamaan heterogeenista keskinäisriippuvuutta ja jokapaikkaista toimijuutta. Korostaen yrittäjyyskasvatuksen tulkinnanvaraisuuden vaikutuksia luonnostelemme suuntaviivoja toimintatavalle, joka avartaa yrittäjyyskasvatuksen talouskäsitystä ja konkretisoi kasvatuskäytäntöjen potentiaalia.

Millaista tiedepääomaa alkuvaiheen luokanopettajaopiskelijoilla on?

Mirva Heikkilä — 2025-02-19

Nykypäivän aktiivinen kansalaisuus edellyttää ymmärrystä tieteestä ja myönteisiä asenteita sitä kohtaan. Jotta koulussa voidaan tukea tiedemyönteisyyttä, luokanopettajilla on oltava tiedepääomaa. Tiedepääomalla tarkoitamme sitä, mitä ihminen tietää tieteestä, mitä hän tieteestä ajattelee, keitä tieteeseen liittyvää ymmärtämystä omaavia ihmisiä hän tuntee ja miten nämä kaikki vaikuttavat hänen arjen toimintaansa. Tässä tutkimuksessa selvitämme, millaisia tiedepääoman ulottuvuuksia on löydettävissä opintojen alkuvaiheen luokanopettajaopiskelijoilta ja miten he eroavat taustoiltaan tiedepääoman suhteen. Tutkimukseen osallistui 167 luokanopettajan koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, jotka vastasivat tiedepääomakyselyyn. Aineiston analyysimenetelmänä oli eksploratiivinen faktorianalyysi. Luokanopettajaopiskelijoiden eri taustojen välisiä eroavuuksia tutkittiin riippumattomien otosten T-testillä sekä yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijat suhtautuivat tieteeseen pääosin myönteisesti. Taustoilla oli kuitenkin merkitystä, sillä opiskelijat, joilla oli korkeakoulutetut vanhemmat, olivat saaneet enemmän kannustusta luonnontieteisiin kuin ne, joiden vanhempien koulutus oli matalampi. Lisäksi nuoremmilla opiskelijoilla korostui mielipiteiden ja uskomusten merkitys vanhempiin opiskelijoihin verrattuna. Esitämme tutkimuksen johtopäätöksinä keinoja tiedepääoman tukemiseksi opettajankoulutuksessa.

Ennakoinnin edistäminen ammatillisen opettajan työssä ja koulutuksessa

Kristiina Ojala — 2025-02-19

Koulutuksen tutkimuslaitoksen uutuusjulkaisuja

KTL — 2025-02-19

Koulutuksen tutkimuslaitoksen uutuusjulkaisuja: Raportteja ja työpapereita

KTL — 2025-02-19

Sota, indoktrinaatio ja kasvatustieteen eettinen päämäärä

Rauno Huttunen — 2025-02-19

Pilvi Peura, tutkijatohtori Jyväskylän yliopistosta

Toimitus — 2025-02-19

Kirjoittajakutsu teemanumeroon 3/26: Hankala poliittisuus koulussa ja koulutuksessa

Vierailevat toimittajat — 2025-02-19