Kasvatus
https://journal.fi/kasvatus
<p>Kasvatus-lehti on <a href="http://www.kasvatus.net/">Suomen kasvatustieteellisen seuran</a> julkaisema ja <a class="external-link" href="http://ktl.jyu.fi/etusivu">Koulutuksen tutkimuslaitoksen</a> kustantama tieteellinen aikakauskirja.</p>Suomen kasvatustieteellinen seura The Finnish Educational Research Associationfi-FIKasvatus0022-927XIlman suojelijat -oppimispeli
https://journal.fi/kasvatus/article/view/142415
Helsingin kaupunki
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551 Koulutuksen tutkimuslaitoksen uutuusjulkaisuja
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143422
KTL
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551Teemu Leinonen, professori Aalto-yliopistosta
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143497
ToimitusTeemu Leinonen
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-272024-02-275519294Vertaisarvioinnin merkitys ja haasteet
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143501
Heta Tuominen
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-2155135 Kirjoittajakutsu teemanumeroon 5/25
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143495
Vierailevat toimittajat
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-215519798Varhaiskasvatuksen työntekijöiden lukemisvuorovaikutusosaamisen kehittäminen: Luetaan jutustellen -interventio
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143502
<p>Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lapsiryhmän ja työntekijän välisen lukemisvuorovaikutuksen kehittymistä sekä kunkin työntekijän taitoa soveltaa keskustelevan lukemisen periaatteita. Keskustelevan lukemistavan on osoitettu olevan yhteydessä lasten kielelliseen kehitykseen. Tutkimuskohteena oli Luetaan jutustellen -interventio, jossa ohjattiin varhaiskasvatuksen työntekijöitä koulutuksen, työnohjauksen ja lukemisohjeiden avulla keskustelevaan lukemistapaan. Kuudessa lapsiryhmässä videoitiin kolme lukutilannetta. Videoaineistosta analysoitiin tarinaan liittyvä ja liittymätön vuorovaikutus, lasten ja työntekijän aloitteet, lasten osallisuutta sekä kielellistä ja päättelyn kehitystä edistävä vuorovaikutus. Vuorovaikutus kirjanlukutilanteissa oli pääasiassa tarinaan liittyvää ja perustui useammin lasten kuin työntekijöiden aloitteisiin. Lukemisvuorovaikutus oli kielellistä kehitystä edistävää kaikissa kirjanlukutilanteissa, mutta lasten osallisuutta ja päättelyn kehitystä edistävässä vuorovaikutuksessa havaittiin työntekijöiden kehitysprofiileissa vaihtelua. Tulosten perusteella suositellaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen tukemiseksi työntekijöiden kirjanlukutilanteiden lukemisvuorovaikutusosaamisen kehittämistä Luetaan jutustellen -intervention mukaisella toimintamallilla.</p>Anne SorariuttaAnu KajamiesJanne LepolaMinna Hannula-SormunenAino Mattinen
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-2155162010.33348/kvt.143502Saako mennä käytävälle tekemään? Nomadinen tutkimus avautuvan kouluympäristön arjesta
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143504
<p>Uusia perusopetuksen koulutiloja suunnitellaan monikäyttöisiksi ja helposti muunneltaviksi erikokoisten sekä erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Kouluympäristöjen muuttuessa haasteena on omaksua uudenlainen toimintakulttuuri, mutta siihen siirtymisestä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tämä nomadinen tutkimus kuljeskelee yhden peruskorjatun ja muunneltavaksi uudistetun alakoulun arjessa sekä tuottaa uutta tietoa siitä, miten koulun käytänteet rakentuvat ensimmäisen vuoden aikana henkilökunnan ja oppilaiden palattua väistötiloista peruskorjattuun, uudistettuun vanhaan kouluunsa. Teemme näkyväksi koulun juurtuneita ajatusmalleja, joita arkkitehtuurinen muutos saa liikkeelle, tarkastellen toimintakulttuurin muutosta nojautumalla Foucault’n teorioihin vallasta, diskursseista ja diskursiivisista käytänteistä. Uudistettujen tilojen mahdollisuudet aktualisoituivat koulun perinteisten vahvojen diskurssien ehdoilla. Toiminta kiinnittyi totuttuihin tapoihin ja yritti sovittaa totuttuja tapoja uudenlaisen ympäristön kouluarkeen. Erityisesti työrauhaan ja luottamukseen kiinnittyvät käytänteet muokkasivat tilojen käyttöä. Esitämme, että koulun arkisessa toiminnassa on vahvoja luokkahuoneisiin perustuvia käytänteitä, jotka ylläpitävät itseään kouluympäristön avautumisesta ja luokkahuoneiden poistumisesta huolimatta.</p>Kaisu AlamikkeläMaria PetäjäniemiMaija Lanas
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551213210.33348/kvt.143504Rehtoreiden kokemuksia yhteiskunnallisten, koulutuspoliittisten ja paikallisten muutosten vaikutuksista koulujen johtamiseen
https://journal.fi/kasvatus/article/view/122788
<p>Tarkastelemme tässä artikkelissa rehtoreiden kokemuksia muutoksista sekä muutosten vaikutuksista johtamiseen ja rehtoreiden tarpeeseen kehittää osaamistaan. Teoreettinen viitekehys on kompleksisuusajattelussa, joka kuvaa toimintaympäristöä ja johtamisen toteuttamisen olosuhteita sekä jaetun johtamisen käytäntöjä. Analysoimme perusopetuksen rehtoreille (N=230) syksyllä 2020 tehdyn kyselyn aineistoa pääosin tilastollisesti. Koulujen johtamisessa muutosta koettiin suhteellisen vähän, vaikka aineiston keruun aikana elettiin niin sanottua koronavuotta (covid-19-pandemia). Vastanneista rehtoreista vähän yli puolet koki muutosta johtamassaan koulussa, ja pienten koulujen rehtorit kokivat muutosta vähiten. Muutosta koulun johtamiseen oli tuonut opetussuunnitelman perusteiden uudistukset, digitalisaation kehittyminen sekä koronapandemia. Oppilasmäärän pieneneminen sekä ympäristöasiat, kuten ilmastokriisi, vaikuttivat vähiten kokemukseen muutoksesta. Vertaistuki koulun henkilöstöltä ja muilta rehtoreilta koettiin tärkeäksi. Lisää osaamista puolestaan tarvittiin jaetun johtamisen käytäntöihin. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää yksittäisten johtamistoimenpiteiden seurausvaikutuksien analysointia sekä keskeisten muutostekijöiden suhteiden ja riippuvuuksien tunnistamista kunkin koulun kontekstissa. Johtaminen muutoksessa tarvitsee tuekseen myös laajempaa systeemistä näkökulmaa koulun yhteiskunnallisesta merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa.</p>Pia Kola-TorvinenRaisa AhtiainenJanne VarjoMarkku Jahnukainen
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551334610.33348/kvt.122788Pienryhmäsimulaatiot moniammatillisen vuorovaikutuksen oppimisessa
https://journal.fi/kasvatus/article/view/136884
<p>Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää yliopisto-opiskelijoiden jäsennyksiä pienryhmäsimulaatioista oppimisensa mahdollistajana ja selvittää, mitä opiskelijat niiden avulla oppivat moniammatillisesta vuorovaikutuksesta. Tarkastelumme pohjautuu kolmeen oppimisteoreettiseen lähtökohtaan: simulaatio-oppimiseen, draamalähtöiseen sekä integratiiviseen oppimiseen. Laadullisen tutkimuksen aineistona käytimme oppimispäiväkirjoja, joita sosiaalityön, sosiaalipsykologian ja psykologian opiskelijat (n=47) olivat kirjoittaneet osana simulaatio-oppimisen opintojaksoa. Analysoimme aineiston narratiivisen sisällön analyysin keinoin. Pienryhmäsimulaatiossa oppimisen elementtejä olivat tunnekokemus, roolit, todenmukaisuus, toimijuus, orientaatio moniammatilliseen yhteistoimintaan sekä asiakaslähtöinen kohtaaminen. Näistä elementeistä jäsentyi pienryhmäsimulaatiossa oppimista ohjaava kehys, jonka kautta oli mahdollista huomioida pienryhmäsimulaatioiden onnistumisen elementtejä moniammatillisen vuorovaikutuksen oppimisessa. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista soveltaa laajasti myös monien tieteenalojen moniammatillista yhteistyötä ja vuorovaikutusta sisältäviin konteksteihin.</p>Kaarina MönkkönenJonna KoponenTaru KekoniKati KallinenAnne Salmi
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551476210.33348/kvt.136884 Todistusvalinnan vertailua muihin valintatapoihin – yliopisto-opiskelijan opintomenestys ja siihen vaikuttavia tekijöitä
https://journal.fi/kasvatus/article/view/124796
<p>Yliopistojen vuonna 2020 uudistuneet opiskelijavalinnat ja erityisesti todistusvalinta ovat olleet viime vuosina julkisen keskustelun ja kritiikin alaisena. Uudistuksen jälkeistä tutkimusta on kuitenkin vain vähän saatavilla. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme opintomenestystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä vertaillen todistusvalinnalla ja muilla valintatavoilla valittuja. Tarkastelun kohteenamme olivat opintomenestyksen lisäksi opiskelijoiden hakumotiivit, pystyvyysuskomukset, opiskelu-uupumus, kokemukset oppimisympäristöstä sekä lähestymistavat oppimiseen. Aineistossa oli 247 lukuvuonna 2020 opintonsa aloittanutta opiskelijaa. Analysoimme aineistoa käyttäen riippumattomien otosten t-testiä ja toistomittausten varianssianalyysiä. Tulokset osoittivat, että opintomenestyksessä todistusvalinnalla valitut eivät eronneet muista opiskelijoista. Todistusvalinnalla valitut kokivat kuitenkin muita vahvemmin hakumotiivinsa epäselväksi ja muita heikommin itsensä kehittämistä tavoittelevaksi. Lisäksi todistusvalinnalla valitut kokivat opintonsa vähemmän kiinnostaviksi. Uupumusriski todistusvalinnalla valituilla oli muita suurempi ensimmäisen opintovuoden lopussa, samoin kuin ei-reflektiivinen lähestymistapa oppimiseen. Tutkimus tukee julkisuudessa esitettyjä huolia todistusvalinnasta. Olisi tärkeää, että yliopistot tukisivat sekä korkeakoulutukseen siirtymää että kiinnostuksen ja motivaation kehittymistä ensimmäisen opintovuoden aikana sekä opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoyhteisöön.</p>Katri KleemolaHenna AsikainenHeidi HyytinenTarja Tuononen
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551637810.33348/kvt.124796Miten ilmiö pääsisi paremmin esiin? Mixed methods -metodologian valintoja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143505
<p>Tässä artikkelissa pohditaan, miten ilmiö tutkimuskohteena voidaan saada haltuun siten, että sen omin piirteistö ja siinä vaikuttavat voimat nousevat kasvatustieteellisessä tutkimuksessa esiin. Tarkoituksena on kehittää pääasiassa mixed methods -lähestymistapaa, mutta käyttää hyväksi tuon tavoitteen toteuttamisessa myös kompleksisten systeemien lähestymistavan ja kriittisen realismin tarkastelua. Analyyttisen ja syntetisoivan tarkastelun perusteella rakennetaan sellaiset periaatteet, jotka tukevat metodologian kehittämistä ja sellaista empiirisen tutkimuksen suunnittelua, joka tavoittelee näkymää tutkimusmetodologisen verhon taakse: ilmiöön, sen olennaisuuksiin ja kompleksiseen kokonaisuuteen. Johtopäätöksinä esitetään seuraavat painopisteet: Ilmiön käsitteellinen mallintaminen kehittää metodologian suunnittelua tutkimuksessa. Lokaalisuus ja generaalisuus yhdistyvät metodologiassa; ne eivät erkaannu. Sotkuisuus on välitila – ei lähtökohtaisesti tutkimuksen virhe tai lopullinen tutkimustulos. Fokusointi prosessiin on kasvatuksen ilmiön tutkimuksessa olennaista, mutta myös kertatutkimukset ovat apuna kokonaisuuden hahmottamisessa.</p>Harri Pitkäniemi
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551799110.33348/kvt.143505 Aikakauskirja Kasvatuksen refereet 2022–2023
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143491
Toimitus
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-21551107107Pedagogiska vetenskapsdagarna 2023 i Vasa
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143496
Katri HansellStefan Myrskog
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-215519596Lempeä kasvattaja, lempeä kasvatus
https://journal.fi/kasvatus/article/view/138121
Elise Pihlajaniemi
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-2155199100Kasvatus 2024 Vol 55 No 1 The Finnish Journal of Education
https://journal.fi/kasvatus/article/view/143493
Toimitus
Copyright (c) 2024 Kasvatus
2024-02-212024-02-2155110110310.33348/kvt.143493