Kasvatus https://journal.fi/kasvatus <p>Kasvatus-lehti on&nbsp;<a href="http://www.kasvatus.net/">Suomen kasvatustieteellisen seuran</a>&nbsp;julkaisema ja&nbsp;<a class="external-link" href="http://ktl.jyu.fi/etusivu">Koulutuksen tutkimuslaitoksen</a>&nbsp;kustantama tieteellinen&nbsp;aikakauskirja.</p> fi-FI Kasvatus 0022-927X Oppivelvollisuus 100 vuotta https://journal.fi/kasvatus/article/view/107957 Janne Varjo Copyright (c) 2021 Janne Varjo 2021-04-26 2021-04-26 52 1 3 6 Kirjoittajakutsu Tiedostava taidekasvatus -teemanumeroon https://journal.fi/kasvatus/article/view/108001 Mirja Hiltunen Copyright (c) 2021 Mirja Hiltunen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 134 134 Perustaidot osallisuuteen kompleksisessa maailmassa https://journal.fi/kasvatus/article/view/107973 Maarit Mäkinen Copyright (c) 0 Maarit Mäkinen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 116 121 Luokanopettajien kenttäkokemus ja opettajuuden ideaalit eivät kohtaa https://journal.fi/kasvatus/article/view/107974 Aleksi Fornaciari Copyright (c) 2021 Aleksi Fornaciari 2021-04-26 2021-04-26 52 1 122 125 Juu vai ei digiteknologialle? Pandemia haastaa opettajia ja tutkijoita muuttamaan kysymyksiä teknologiatuetusta oppimisesta https://journal.fi/kasvatus/article/view/107975 Joni Lämsä Copyright (c) 2021 Joni Lämsä 2021-04-26 2021-04-26 52 1 126 130 Kasvatus 2021 Vol 52 No 1 https://journal.fi/kasvatus/article/view/108004 Kasvatus Copyright (c) 2021 Kasvatus 2021-04-26 2021-04-26 52 1 136 138 Opiskelijat korkeakoulun asiakkaina https://journal.fi/kasvatus/article/view/107966 <p>Korkeakoulutukseen rantautuneessa markkina-ajattelussa korkeakouluinstituutiot voidaan rinnastaa yrityksiin, opettajat asiakaspalvelijoihin ja opiskelijat asiakkaisiin. Tässä narratiivisessa kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan sitä, miten kansainvälisissä kasvatus-, sosiaali- ja kauppatieteellisissä artikkeleissa ja kirjojen luvuissa (N = 54) on määritelty korkeakouluopiskelijoiden asiakasasemaa sekä miten sitä on perusteltu ja kritisoitu. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä määritelmistä tiivistettiin neljä opiskelijan asemointia: opiskelija rationaalisena koulutukseen sijoittajana, opiskelija oikeuksistaan tietoisena palvelunkäyttäjänä, opiskelija koulutuksen laadun määrittäjänä ja opiskelija koulutuksen yhteistuottajana. Ideaalisesti asiakasaseman odotetaan voimauttavan ja aktivoivan opiskelijoita, mutta kritiikin mukaan asema passivoi opiskelijat koulutuksen vastaanottajiksi.</p> Raakel Plamper Arto Jauhiainen Copyright (c) 2021 Raakel Plamper, Arto Jauhiainen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 79 94 Kasvatustieteilijät kokoontuivat ensimmäistä kertaa virtuaalisesti Kasvatustieteen päiville https://journal.fi/kasvatus/article/view/107976 Iina Männikkö Jaakko Hilppö Markku Jahnukainen Copyright (c) 2021 Iina Männikkö, Jaakko Hilppö, Markku Jahnukainen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 131 133 Geometrinen hahmottaminen sosiaalisena, vuorovaikutteisena ja kehollisena toimintana https://journal.fi/kasvatus/article/view/107960 <p>Matematiikan ja luonnontieteiden oppimista käsittelevässä tutkimuksessa on viime aikoina korostettu kehon, kognition ja vuorovaikutuksen läheistä yhteyttä. Tässä artikkelissa pohdimme, millä tavoin geometrinen hahmottaminen on sosiaalista, vuorovaikutteista ja materiaalien välittämää kehollista toimintaa. Tarkastelemme eräässä kouluajan ulkopuolella järjestetyssä STEAM-työpajassa kerättyä videoaineistoa keskustelunanalyysin menetelmin. Työpajassa alakouluikäiset oppilaat saivat tehtäväkseen koota pareittain jalkapallon geometrisen representaation 4DFrame-rakennussarjan muoviputkista ja -kiinnikkeistä. Tapaustutkimuksemme osoittaa, miten tämän kaltaisen ohjatun rakennustehtävän aikana katse, koskettaminen ja osoittaminen auttoivat osallistujia hahmottamaan keskeneräisen jalkapallon geometrisessa rakenteessa olevia ongelmia sekä visualisoimaan rakenteita ja niiden suunnittelemista. Oppilaiden kehollisesti visualisoimat rakenteet auttoivat työpajan ohjaajaa identifioimaan rakenteiden ongelmakohtia ja korjaamaan oppilaiden geometrista hahmottamista. Tarkastelemassamme STEAM-työpajassa hahmottaminen oli moniaistista ja vuorovaikutteista toimintaa; se oli yhtäältä jalkapallon geometrisen mallin oppimisen tavoite ja toisaalta sen rakentamisen edellytys. Tuloksemme tukevat aiempia tutkimushavaintoja kehon, oppimateriaalien ja vuorovaikutuksen keskeisestä merkityksestä monenlaisissa opetus- ja oppimisympäristöissä.</p> Teppo Jakonen Tamás Peter Szabó Kristóf Fenyvesi Copyright (c) 2021 Teppo Jakonen, Tamás Peter Szabó, Kristóf Fenyvesi 2021-04-26 2021-04-26 52 1 7 21 Oppilaiden matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitys painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla neljänneltä luokalta kuudennelle https://journal.fi/kasvatus/article/view/107962 <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitystä neljänneltä luokalta kuudennelle painotetun opetuksen (n = 275) ja yleisopetuksen <br>(n = 664) luokkien oppilailla. Tarkastelimme tutkimuksessamme, selittyvätkö mahdolliset luokkien väliset erot oppilaiden erilaisilla taustoilla, esimerkiksi sukupuolella ja äidin koulutustaustalla. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, näkyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut minäkäsityksen vertaisryhmäefektit Big-Fish-Little-Pond (BFLPE) ja Reflected Glory (RGE) sekä osaamisen vertaisryhmäefekti Peer Spillover (PSE) tässä suomalaisessa aineistossa. Aineisto analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla. Matemaattisen minäkäsityksen ja ajattelutaitojen kehitys oli samankaltaista painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla, kun valikoitumisesta johtuvat taustaerot huomioitiin. Minäkäsitykset heikkenivät ikätyypilliseen tapaan, ja matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät odotetusti molemmissa luokkatyypeissä tarkastelemallamme ajanjaksolla. Tutkimuksemme ei antanut tukea vanhempien odotuksille painotetun opetuksen mahdollisista tiedollis-taidollisista tai motivaatioon liittyvistä lisähyödyistä. Päinvastoin vertaisryhmäefektien analysointi paljasti, että osaamistasoltaan hyvätasoisessa luokassa opiskelu voi olla haitallista minäkäsityksen kehitykselle, sillä BFLPE oli tilastollisesti merkitsevä, mutta RGE ja PSE eivät. Luokkatyyppien välillä havaittiin minäkäsityksessä sukupuolieroja, joita on tarpeen tutkia lisää.</p> Satu Koivuhovi Mari-Pauliina Vainikainen Mira Kalalahti Copyright (c) 2021 Satu Koivuhovi, Mari-Pauliina Vainikainen, Mira Kalalahti 2021-04-26 2021-04-26 52 1 22 36 Palaute osana formatiivista arviointiprosessia: Vuorovaikutusta vai monologia? https://journal.fi/kasvatus/article/view/107963 <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen oppilaiden käsityksiä saamastaan palautteesta. Palaute käsitteellistettiin oppilaan ja opettajan vuorovaikutteiseksi prosessiksi, joka on vaikuttava osa formatiivista arviointia oppimisprosessien tukemisessa. Palaute jäsennettiin sen strategioiden, sisältöjen ja kohteiden avulla. Empiirisinä aineistoina olivat viides- ja kuudesluokkalaisten (N = 62) ryhmähaastattelut ja kuudesluokkalaisten (N = 1876) vastaukset avoimiin kysymyksiin. Tulosten mukaan palaute kohdistui usein itsesäätelyyn. Lisäksi palaute kohdistui varsin paljon oppilaaseen itseensä, vaikka minäpalautteen ei ole tutkitusti todettu edistävän oppimisprosesseja. Palaute oli yhteydessä oppimista koskevaan innostukseen ja siihen, miten tärkeäksi arviointi koettiin. Palautteen vuorovaikutteisuus ei etenkään digitaalisesti välitettynä toteutunut, vaan oppilas jäi palautteen passiiviseksi vastaanottajaksi. Tutkimus antaa tärkeää tietoa perusopetuksen ajankohtaiseen kansalliseen arvioinnin kehittämistyöhön.</p> Päivi Atjonen Sanna Oinas Raisa Ahtiainen Copyright (c) 2021 Päivi Atjonen, Sanna Oinas, Raisa Ahtiainen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 37 50 Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa https://journal.fi/kasvatus/article/view/107964 <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien puhetta kodin ja koulun yhteistyöstä ja sitä, millaisia merkityksiä yhteistyölle muodostuu opettajien puheissa. Teemahaastatteluna toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 13 opettajaa kahdelta eri paikkakunnalta. Opettajien puheista tunnistettiin aineistolähtöisessä analyysissä kolme eri puheen aluetta: puheet <em>yhteistyötoimista, perheestä </em>ja <em>yhteistyön taidoista</em>. Puhealueittainen tarkastelu osoitti, että opettajien puheet yhteistyöstä erosivat toisistaan ja että puheista oli tunnistettavissa erilaisia toimintarooleja. Toimintarooleissa kodin ja koulun yhteistyö sai merkityksen joko <em>velvollisuutena</em>, <em>kodille tarjottuna mahdollisuutena </em>tai <em>ymmärryksen etsimisenä</em>. Yhteisen ymmärryksen etsiminen tunnistettiin kodin ja koulun yhteistyön tavoitetasoksi. Tämän saavuttaminen edellytti opettajalta omien tulkintarakenteiden tunnistamista, uudelleen arvioimista ja muokkaamista sekä kriittistä itsereflektiota.</p> Miina Orell Päivi Pihlaja Copyright (c) 2021 Miina Orell, Päivi Pihlaja 2021-04-26 2021-04-26 52 1 51 64 Kielitietoiset käytänteet tukemassa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen https://journal.fi/kasvatus/article/view/107965 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan pedagogisia käytänteitä, jotka tukevat kiinnittymistä sekä kielen ja sisältöjen rinnakkaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Tiimietnografinen haastattelu- ja havainnointiaineisto kerättiin ammatillisessa oppilaitoksessa kahtena lukuvuonna. Osallistujat ovat myöhään suomalaiselle koulupolulle tulleita maahanmuuttotaustaisia nuoria aikuisia. Näiden seitsemän opiskelijan lisäksi haastateltiin neljäätoista opetus- ja ohjaushenkilökunnan jäsentä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin ekologista, osallistumista painottavaa lähestymistapaa kielen ja sisältöjen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että kielellinen tuki jää herkästi irralleen ammattisisältöjen opetuksesta. Vuorovaikutuksen tietoinen rakentaminen tukee kiinnittymistä ja ammatillisen kielitaidon oppimista. Osallistujien kielitaidon eri osa-alueiden kehittämistä tuettiin vain niukasti, mikä vaikutti heikentävästi opiskeluihin kiinnittymiseen, jatko-opintomahdollisuuksiin ja joskus myös työssäoppimispaikkojen saamiseen. Myöskään osallistujien monikielisyyttä ei opinnoissa tuettu, mutta se on silti heille tärkeä opiskelun resurssi. Tuloksia voidaan soveltaa kielitietoista ammatillista koulutusta ja ohjausta kehitettäessä.</p> Sanna Mustonen Pauliina Puranen Copyright (c) 2021 Sanna Mustonen, Pauliina Puranen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 65 78 Kasvatustieteen päivät 2021 https://journal.fi/kasvatus/article/view/108002 Jyväskylän yliopisto Copyright (c) 0 2021-04-26 2021-04-26 52 1 135 135 Länsimaisen kasvatuksen aatehistoria ja filosofia yksissä kansissa https://journal.fi/kasvatus/article/view/108003 Gaudeamus Copyright (c) 0 2021-04-26 2021-04-26 52 1 135 135 Epikurolaisuus kohtuuden puolestapuhujana https://journal.fi/kasvatus/article/view/107968 Jyrki Hilpelä Copyright (c) 2021 Jyrki Hilpelä 2021-04-26 2021-04-26 52 1 95 101 Kertovatko PISA-aineistot itseohjautuvasta oppimisesta? https://journal.fi/kasvatus/article/view/107969 Antti Moilanen Copyright (c) 2021 Antti Moilanen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 102 107 Oppilaat digitalisoituneen yhteiskunnan toimijoina https://journal.fi/kasvatus/article/view/107970 Teemu Valtonen Henriikka Vartiainen Matti Tedre Tapani Toivonen Anna Kokko Juho Kahila Ilkka Jormanainen Satu Piispa-Hakala Copyright (c) 2021 Teemu Valtonen, Henriikka Vartiainen, Matti Tedre, Tapani Toivanen, Anna Kokko, Juho Kahila, Ilkka Jormanainen, Satu Piispa-Hakala 2021-04-26 2021-04-26 52 1 108 113 Suurten muutosten vuosi Kasvatuksessa https://journal.fi/kasvatus/article/view/107977 Anna-Maija Tuuliainen Copyright (c) 2021 Anna-Maija Tuuliainen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 133 133 Vaikuttavaa viestintää verkoissa https://journal.fi/kasvatus/article/view/107972 Virpi Vellonen Leena Holopainen Copyright (c) 2021 Virpi Vellonen, Leena Holopainen 2021-04-26 2021-04-26 52 1 114 115