Kasvatus

Kasvatus 2023 Vol 54 No 4 The Finnish Journal of Education

Toimitus — 2023-10-20

Kasvatusfilosofia sosialisaatiokritiikkinä ja kasvatuksen erityisyyden puolustajana

Veli-Matti Värri — 2023-10-20

Vad är utbildningens och forskningens roll i samhället, och hur styr och ser samhället på utbildning och forskning?

Katri Hansell — 2023-10-20

Psykososiaalisen hyvinvoinnin heijastuminen oppilaiden kokemuksiin kevään 2020 etäopetuksesta

Sanni Pöysä — 2023-10-20

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alakouluikäisten oppilaiden kokemuksia etäopetuksesta koronapandemian alussa keväällä 2020. Tutkimuksen aineistona käytettiin 46 neljäsluokkalaisen oppilaan teemahaastatteluista tehtyjä litteraatteja. Osallistujien valinnassa hyödynnettiin luokanopettajien tekemiä arvioita oppilaiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilaiden teemahaastattelut analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tulokset osoittivat, että oppilaat nostivat esille niin myönteisiä kuin kielteisiä etäopetuskokemuksia. Myönteisinä kokemuksina mainittiin esimerkiksi vapaus aikatauluttaa ja suunnitella opiskelua sekä etäopiskelun rentous. Kielteisenä koettiin sosiaalisten kontaktien puute ja oppimiseen liittyvät vaikeudet. Useimmat oppilaat toivoivat lisäksi, että etäopetusta ei jatkossa enää tulisi. Samalla kuitenkin huomattava osa oppilaista suhtautui neutraalisti mahdolliseen etäopetuksen toistumiseen tulevaisuudessa, ja pieni osa oppilaista valitsisi jatkossakin etäopetuksen lähiopetuksen sijaan. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että psykososiaalinen hyvinvointi heijastui jossain määrin oppilaiden kokemuksiin etäopetuksesta. Opetuksen järjestämisessä on näin ollen tärkeää huomioida lasten ja nuorten omat kokemukset opetuksesta ja toimivista opetusjärjestelyistä, jotta pystytään paremmin vastaamaan heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.

Opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä peruskoulun ja lukion etäopetuksesta kevään 2020 poikkeusolojen aikana

Tomi Kärki — 2023-10-20

Artikkelissa tarkastellaan peruskoulun ja lukion oppilaiden (n=969), opettajien (n=645) ja huoltajien (n=1382) näkemyksiä kevään 2020 koronapandemian aikaisesta poikkeusolojen koulunkäynnistä, joka toteutui hätäetäopetuksena. Tavoitteena on selvittää, miten koulunkäynti, etäopetus ja oppiminen sujuivat eri vastaajaryhmien mukaan ja mitkä tekijät olivat yhteydessä oppilaiden kokemuksiin oppimisen heikkenemisestä poikkeusolojen aikana. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisillä kyselyillä kevään 2020 etäopetusjakson päätyttyä. Analyysissä vertailtiin vastaajaryhmien ja kouluasteiden välisiä eroja yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja tarkasteltiin oppimisen heikkenemisen kokemusta selittäviä tekijöitä regressioanalyysillä. Vastaajien enemmistö koki koulunkäynnin, opetuksen ja oppimisen heikenneen jonkin verran etäopetukseen siirryttäessä. Opettajien aineistossa korostui työmäärän kasvu ja ajankäytön haasteet. Etäopetuksessa oppilaat keskittyivät opetukseen huonommin ja kokivat opetuksen laadun sekä oppimisensa heikentyneen. Lukiolaiset suhtautuivat poikkeusolojen kouluun peruskoulun oppilaita kielteisemmin. Huoltajien näkemykset olivat jonkin verran oppilaiden näkemyksiä myönteisempiä. Oppilaiden kokemuksiin oppimisen heikkenemisestä etäopetuksessa olivat selvimmin yhteydessä opetuksen laadun huononeminen, kouluaste, kielteinen kokemus etäopetuksesta, vähentyneet onnistumisen tunteet koulunkäynnissä sekä se, ettei oppilas kokenut oppimisen iloa. Etäopetuksen käytänteitä ja laatua kehittämällä tulisi pyrkiä keventämään opettajien ja oppilaiden työmäärää sekä tavoitella myönteistä suhtautumista koulunkäyntiin ja oppimisen iloa, jotta oppilaat eivät kokisi oppimisen heikkenevän etäopetuksen aikana. Etenkin lukiolaisten opiskelua ja jaksamista etäopetuksessa tulisi seurata aktiivisesti ja tarvittaessa tarjota tukea opiskeluun.

Vieraiden kielten opetus ja opiskelu: Opettajien kokemuksia kevään 2020 etäopetusjaksolta

Kaisa Hahl — 2023-10-20

Koronapandemian vuoksi keväällä 2020 aloitettu etäopetus on nostanut huolien lisäksi esiin oppimista tukevia käytänteitä. Haastattelimme 15 suomalaista vieraan kielen opettajaa perusopetuksesta aikuisopetukseen tarkastellaksemme, mitä he olivat oppineet etäopetusajalla ja miten he olivat monipuolistaneet opetustaan etäopetuskokemusten kautta. Analysoimme haastattelut laadullisesti temaattisella otteella. Muodostimme haastatteluaineistosta neljä pääteemaa kuvaamaan sitä, miten etäopetuksessa omaksutut tai yleistyneet digitaaliset työkalut, materiaalit ja toimintamallit voivat kehittää kielten opetusta ja opiskelua: opetus-opiskelu-oppimisprosessin rikastaminen, opetus-opiskelu-oppimisprosessin yksilöllistäminen, kielitaidon monipuolinen näyttäminen ja kieltenopetuksen joustava saavutettavuus. Näytämme pääteemojen mukaisesti esimerkkien avulla, miten opiskelijat voivat hyötyä etäopetuksessa käyttöön otetuista työtavoista ja materiaaleista (myös lähiopetuksessa). Pohdimme, miten ne olisi mahdollista valjastaa käyttöön siten, että kieltenopetusta ja sen tarjontaa voitaisiin monipuolistaa.

“Varmasti kyl sain luennoista enemmän irti mitä ei ois saanu…lähiopetuksella”: Monimenetelmällinen tutkimus tilastollisten menetelmien etäopetuksesta keväällä 2020

Emilie Puro — 2023-10-20

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on monimenetelmällisen sekvenssitutkimuksen mallin mukaisesti selvittää, oliko Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 -kurssin suoriutumisessa eroa perinteisen ja etäopetuksen välillä. Kurssi järjestettiin etäopetuksena keväällä 2020, jolloin Suomen yliopistot joutuivat koronapandemian vuoksi siirtymään hyvin nopealla aikataululla etäopetukseen. Aiempien perinteistä ja etäopetusta keskenään vertaavien tutkimuksien tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tulokset sen sijaan osoittivat, että etäopetus vaikutti positiivisesti opiskelijoiden akateemisen suoriutumiseen. Tutkimuksen kvalitatiivisen haastatteluaineiston mukaan opiskelijoiden hyvät kokemukset etäopetuksesta liittyivät esimerkiksi luentotallenteiden tuoman ajan ja paikan riippumattomuuteen, jolloin oli mahdollista kerrata ja tehdä muistiinpanoja laadukkaammin. Etäopetuksen huonoihin puoliin kuuluivat vuorovaikutuksen puute, oman työskentelyn organisoimisen haasteet ja tietotekniset ongelmat. Tulokset kyseenalaistavat ne yleiset uskomukset, joiden mukaan pandemian aikana annetulla etäopetuksella olisi ollut pelkästään negatiivinen vaikutus oppimiseen. Artikkelissa pohditaan, miten etäopetuksen negatiiviset vaikutukset voidaan yliopisto-opiskelussa minimoida sekä mitkä ovat toimivia ja hyviä käytänteitä etäopetukseen.

Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä

Janne Säntti — 2023-10-20

Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten luokanopettajien näkemyksiä tutkimusperustaisuuden merkityksestä ja toteutumismahdollisuuksista heidän työssään. Käytäntöarkkitehtuuriteoriaan tukeutuen tutkimme tutkimusperustaisuuskäytäntöä suhteessa muihin opetustyötä määritteleviin käytäntöihin. Haastattelemamme opettajat arvostivat pääsääntöisesti opettajankoulutuksessa saamaansa akateemista ja tutkimusperustaista koulutusta, vaikka sitä myös kritisoitiin. Pääosin positiivinen suhtautuminen tutkimukseen ja opettajankoulutuksen tarjoama tutkimuksellinen asenne ei kuitenkaan siirry osaksi opetustyön käytäntöä. Opettajankoulutuskäytännön edustama tutkimusperustaisuus koettiin siten kaukaiseksi ja erilliseksi koulussa tapahtuvasta opetuskäytännöstä. Tutkimusperustaisuuden toteuttamismahdollisuuksia estivät myös puutteelliseksi koetut tutkimustaidot, opetustyön hektisyys ja opetushallinnon myöntämät vähäiset resurssit. Omaa työtään pohtiva ja kehittävä tutkimusperustainen opettaja on ollut suomalaisen opettajankoulutuksen tavoite ja on haastattelemiemme opettajienkin mielestä perusteltu ja yleisesti kannatettava ideaali, mutta se on tutkimuksemme mukaan opetustyön käytännössä vaikeasti toteutettavissa. Opettajankoulutuksen ja opettajan työoloja määrittelevän opetustoimen olisi näin ollen syytä edistää opettajan mahdollisuuksia toteuttaa tutkimusperustaisuutta.

Kohti päämäärätietoista yhteiskunnallista opettajuutta? Opettajaopiskelijoiden tulevalle työlleen asettamat päämäärät

Elina Kuusisto — 2023-10-20

Tämän tutkimuksen lähtökohtana on käsitys päämäärätietoisesta opettajasta opettajankoulutuksen tavoitteena. Päämäärätietoinen opettaja kokee työnsä henkilökohtaisesti merkitykselliseksi ja on pitkäaikaisesti sitoutunut antamaan panoksensa oppilaiden ja yhteiskunnan hyväksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden (N=500) tulevalle työlleen asettamia päämääriä ja päämääristä muodostuvia orientaatioita. Laadulliset vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Suurin osa tulevista opettajista asetti työlleen välineellisiä päämääriä. Opettajan ammatin kautta opiskelijat pyrkivät löytämään merkityksellisyyttä omaan elämäänsä sekä tuomaan itselleen ja perheelleen taloudellista turvaa. Monille päämäärät olivat pedagogisia kasvun ja hoivan tavoitteita. Alle kolmannes päämääristä oli luokiteltavissa yhteiskunnallisiksi. Yhteiskunnalliset päämäärät liittyivät enimmäkseen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen opettajan työssä. Sen sijaan ekologisen kestävyyden edistämiseen liittyvät tavoitteet olivat vain harvoin esillä. Tutkimuksessa ei havaittu eroja eri koulutusohjelmien opiskelijoiden välillä. Yhteiskunnallisesti suuntautunutta päämäärätietoista opettajuutta tavoiteltaessa on syytä kiinnittää huomiota sekä opiskelijavalintoihin että tapoihin vahvistaa yhteiskunnallista orientaatiota opintojen aikana.

Hyvän oppimisen tilat

Tamás Péter Szabó — 2023-10-20

Suomalaisyliopistojen kohtalo?

Risto Rinne — 2023-10-20

Kasvatuksen tulevaisuus?

Kirsi Pyhältö — 2023-10-20

Katariina Holma, professori Oulun yliopistosta

Toimitus — 2023-10-20

Näkökulmia kielikoulutuspolitiikkaan: Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittäminen ruotsin kielen opettajien ja OKM:n silmin

Sofie Henricson — 2023-10-20