Kasvatus https://journal.fi/kasvatus <p>Kasvatus-lehti on <a href="http://www.kasvatus.net/">Suomen kasvatustieteellisen seuran</a> julkaisema ja <a class="external-link" href="http://ktl.jyu.fi/etusivu">Koulutuksen tutkimuslaitoksen</a> kustantama tieteellinen aikakauskirja.</p> Suomen kasvatustieteellinen seura The Finnish Educational Research Association fi-FI Kasvatus 0022-927X Kannanotto sotaan ja kasvatustieteellisen tutkimuksen tukeminen Ukrainassa https://journal.fi/kasvatus/article/view/120226 FERA Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 315 316 Uusien käsikirjoituksien lähettäminen 1.9.2022 alkaen https://journal.fi/kasvatus/article/view/119811 Toimitus Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 318 321 Onko kasvatusala kadottamassa asiantuntijuutensa perustan? https://journal.fi/kasvatus/article/view/120231 Juha Hämäläinen Juha Parkkinen Sauli Puukari Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 308 311 Kasvatuksen refereet 2020-2021 https://journal.fi/kasvatus/article/view/120224 Toimitus Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 330 330 Kaija Collin, apulaisprofessori Jyväskylän yliopistosta https://journal.fi/kasvatus/article/view/120227 Toimitus Kaija Collin Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 312 314 Kasvatustieteen päivät 2022 https://journal.fi/kasvatus/article/view/119813 Oulun yliopisto Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 317 317 Kasvatus 2022 Vol. 53 No 3 The Finnish Journal of Education https://journal.fi/kasvatus/article/view/120225 Toimitus Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-21 2022-06-21 53 3 325 326 10.33348/kvt.120225 Kielididaktiikan, kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen yhteyksiä etsimässä https://journal.fi/kasvatus/article/view/120237 <p>Tämä katsaus tarkastelee kielididaktiikan ja aivotutkimuksen kehitysvaiheita aikaisemman tutkimuksen pohjalta sekä osoittaa yhtymäkohtia kielididaktiikan, kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen välillä. Artikkeli kuvaa sitä, miten käyttäytymisen ja aivojen tutkimus on lisännyt ymmärrystä kielen oppimisen mikrotasosta ja miten tätä tietoa voisi hyödyntää opetuksessa. Lopuksi pohditaan aivotutkimuksen menetelmien hyödyntämisen tulevaisuuden näkymiä sekä niihin mahdollisesti liittyviä riskejä. Aivotutkimuksen ja kielididaktiikan yhteyksien havaitseminen auttaa valaisemaan ihmisen ainutlaatuisinta ominaisuutta: kielen avulla olemme rakentaneet sivilisaation, ja uusia kieliä oppimalla voimme kehittää sitä edelleen.</p> Raili Hilden Sari Ylinen Minna Huotilainen Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 273 286 10.33348/kvt.120237 Miksi yläkoululainen on poissa koulusta? Integroiva kirjallisuuskatsaus koulupoissaolotyyppeihin liittyvistä yksilö- ja ympäristötekijöistä https://journal.fi/kasvatus/article/view/120236 <p>Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kartoittaa koulupoissaolotyyppeihin (koulukieltäytyminen, pinnaaminen, ensisijaisesti huoltajalähtöinen poissaolo, ensisijaisesti koululähtöinen poissaolo) liittyviä yksilö- ja ympäristötekijöitä (vanhemmuus ja perhe, vertaiset, koulu, yhteisö ja yhteiskunta). Tutkimuksen kohderyhmänä on yläkouluikäiset nuoret. Tutkimusaineisto haettiin ERIC, PsycInfo ja Web of Science -tietokannoista, ja lopulliseen katsaukseen valittiin 53 artikkelia. Integroiva kirjallisuuskatsaus osoitti, että pinnaamista tutkittiin eniten (68 % tutkimuksista), ensisijaisesti koululähtöistä poissaoloa toiseksi eniten (16 %), koulukieltäytymistä kolmanneksi eniten (14 %) ja ensisijaisesti huoltajalähtöistä poissaoloa vähiten (2 %). Koulupoissaolotyyppeihin liitettiin useita yksilö- ja ympäristötekijöitä. Yksilötekijöistä mielenterveysongelmat ja ympäristötekijöistä vanhempien vähäinen tuki, kiusatuksi joutuminen ja kouluilmapiiriongelmat yhdistettiin niin koulukieltäytymiseen, pinnaamiseen kuin ensisijaisesti koululähtöiseen poissaoloon.</p> Jenni Pelkonen Noona Kiuru Tuomo Virtanen Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 287 303 10.33348/kvt.120236 Kasvatustiedettä ihmiskunnan parhaaksi https://journal.fi/kasvatus/article/view/119775 Kirsi Pyhältö Rauno Huttunen Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 227 228 Venäläisen kasvatuksen historia https://journal.fi/kasvatus/article/view/120229 Liubov Vetoshkina Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 322 324 Riitänkö minä? Osaanko auttaa? Opettajien huolia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa https://journal.fi/kasvatus/article/view/120241 <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien (n = 596) maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen liittyviä huolia. Keskitymme erityisesti opettajien pohdintoihin omasta opettajuudestaan ja yleisesti kouluun liittyviin tekijöihin. Suurimpina huolina opettajien riittämättömyyden tunteessa olivat opettajan oma osaaminen ja opetustaidot, mutta myös arviointi, sopivan oppimateriaalin puute ja opettajien jaksaminen nousivat isoiksi huolenaiheiksi. Kouluun liittyvistä tekijöistä opettajia huolettivat koulun puutteelliset resurssit ja toimimattomat käytänteet sekä oppilaisiin kohdistuvat matalat odotukset ja toisten opettajien negatiiviset asenteet. Opettajat mainitsivat yleisesti vastauksissaan, ettei koulu tavalla tai toisella vastaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tarpeisiin. He myös tunnistivat samoja haasteita, joita viimeaikainen tutkimus on osoittanut: resurssien ja opettajien osaamisen riittämättömyys sekä rakenteiden joustamattomuus. Opettajien työssä jaksamisen ja oppilaiden parempien oppimistulosten kannalta olisi syytä lähteä etsimään ratkaisuja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetusta ympäröiviin haasteisiin. Opettajien kokemat haasteet ovat sellaisia, joihin ei pelkällä opettajankoulutuksella juuri pystytä vaikuttamaan, vaan niihin vaaditaan poliittisia toimia ja rakenteellisia uudistuksia.</p> Jenni Alisaari Mervi Kaukko Leena Maria Heikkola Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 229 244 10.33348/kvt.120241 Luonnontieteen opetuksen ja opiskelun työtapojen yhteys lukiolaisten tilannekohtaiseen sitoutumiseen https://journal.fi/kasvatus/article/view/120240 <p>Tutkimuksessa selvitetään, miten luonnontieteen oppitunneilla esiintyvät opetuksen ja opiskelun työtavat ovat yhteydessä opiskelijoiden kokemaan tilannekohtaiseen sitoutumiseen. Tilannekohtaisella sitoutumisella viitataan optimaalisen oppimisen hetkiin, joissa opiskelijoiden kokema kiinnostus, taito ja haaste ovat yhtä aikaa korkealla tasolla. Tutkimusaineisto kerättiin lukion fysiikan kursseilla toteutetuilla projektioppimisjaksoilla. Tutkimukseen osallistui 101 opiskelijaa, joiden tilannekohtaista sitoutumista mitattiin kokemusotantamenetelmällä. Mittaushetkinä käytössä olleita opetuksen ja opiskelun työtapoja analysoitiin video-observoinnin avulla. Käytettyjen työtapojen yhteyttä tilannekohtaiseen sitoutumiseen sekä sen edellytyksenä oleviin kiinnostuksen, taidon ja haasteen kokemuksiin analysoitiin kaksitasoisen regressioanalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että opiskelijat sitoutuvat opiskeluun etenkin analysoidessaan aineistoa ja mallintaessaan luonnontieteellisiä ilmiöitä sekä tehdessään tehtäviä. Nämä työtavat olivat erityisesti yhteydessä opiskelijoiden kokemaan haasteeseen. Opiskelijoiden kokema kiinnostus liittyi tyypillisesti opiskeluun orientoiviin ja motivoiviin työtapoihin. Pedagoginen malli, jossa tunnistetaan kiinnostuksen herättämisen, osaamisen tunteen vahvistamisen sekä haasteen tuomisen tärkeys rakennettaessa opiskelijoiden tilannekohtaista sitoutumista ja optimaalisen oppimisen hetkiä, on hyödynnettävissä monipuolisesti opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.</p> Elisa Vilhunen Jari Lavonen Katariina Salmela-Aro Kalle Juuti Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 245 258 10.33348/kvt.120240 Opiskelijavalintojen yhteys itsearvioituun osaamiseen varhaiskasvatuksen opettajaksi, luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi opiskelevilla https://journal.fi/kasvatus/article/view/120239 <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijoiden osaamisalueita eli akateemista minäpystyvyyttä, moninaisuuden hyväksymiseen liittyvää osaamista ja tunne- ja syväprosessointitaitoja sekä edellä mainittujen alueiden itsearvioidun osaamisen yhteyttä valintakokeen tuloksiin. Tutkimuksen opiskelijat (N=394) oli valittu opiskelemaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä toteuttamassa opiskelijavalinnassa luokanopettajan, erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksiin vuonna 2019. Tutkimustulosten mukaan opiskelijat arvioivat taitonsa osaamisalueilla vahvoiksi tai melko vahvoiksi. Tutkimukseemme osallistuneista opiskelijoista erottui kolme osaamisalueiden suhteen toisistaan eroavaa alaryhmää, jotka erosivat myös opiskelijavalintavaiheen menestyksessä ja koulutusohjelmittain. Tutkimuksemme osoittaa, että kaksivaiheisessa yhteisvalinnassa opettajaopintoihin valikoituu pääasiassa opiskelijoita, joilla on opettajan vaativassa työssä tarvittavan osaamisen kehittymistä tukevia monipuolisia taitoja. Tutkimuksemme tulokset tukevat kaksivaiheisen yhteisvalinnan käyttöä kasvatusalan valinnoissa mutta osoittavat tarpeen tutkia valintamenettelyä edelleen.</p> Päivi Virtanen Riitta-Leena Metsäpelto Kristiina Lappalainen Anu Laine Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 259 272 10.33348/kvt.120239 Etsimme teemanumeroaiheita https://journal.fi/kasvatus/article/view/119816 Toimitus Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 Osallisuus syntyy yhteistyöstä https://journal.fi/kasvatus/article/view/120233 Leena Holopainen Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 304 305 Saatolla läpi elämän https://journal.fi/kasvatus/article/view/120232 Sara Sintonen Copyright (c) 2022 Kasvatus 2022-06-20 2022-06-20 53 3 306 307