Kasvatus

Motivaation säätely on tärkeä oppimisen taito

Tiina Törmänen — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Kasvatus 2024 Vol 55 No 4 The Finnish Journal of Education

Toimitus — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Kasvatustieteen päivät 2024 kokoontuu keskustelemaan osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja ylirajaisuudesta koulutuksessa

Sara Routarinne, Ulpukka Isopahkala-Bouret, Heini Ahonen — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Suomen kasvatustieteellisen seuran uutuusjulkaisuja

KTL — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Johan Korhonen, professori Åbo Akademista

Johan Korhonen, Toimitus — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

PISA-aineisto ja kokemuksia sen käytöstä opinnäytetöissä

Olli-Pekka Malinen, Ninja Hienonen, Kari Nissinen — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Positiivisen psykologian interventioiden vaikutukset peruskouluikäisten oppilaiden henkiseen hyvinvointiin: Meta-analyysi

Eerika Jysmä — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Tämä meta-analyysi keskittyy selvittämään, miten peruskoulutasolla toteutetut positiivisen psykologian interventiot ovat kansainvälisen tutkimuksen perusteella vaikuttaneet oppilaiden henkiseen hyvinvointiin. Asiaa tarkastellaan positiivisen psykologian piiriin kuuluvien PERMA-teorian ja luonteen-vahvuuksien näkökulmista, koska analyyseihin sisällytetyissä interventioissa oppilaiden hyvinvointia tuettiin PERMA-teorian osatekijöiden, luonteenvahvuuksien tai molempien avulla. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 22 interventiotutkimusta. Meta-analyysien perusteella positiivisen psykologian interventiot
voivat parantaa oppilaiden henkistä hyvinvointia ja koulutyöhön sitoutumista. Efektikoot vaihtelivat hyvin pienistä pieniin. Suurimmat efektikoot tulivat sitoutumisesta ja toiveikkuudesta. Alaryhmäanalyysien selkein tulos oli, että oppitunti-interventiot näyttivät toimivan itsenäiseen kirjoittamiseen perustuvia interventioita paremmin. Positiivisen psykologian interventioiden vaikutuksesta oppilaiden henkiseen hyvinvointiin tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta luotettavampien päätelmien tekemiseksi. Tämä meta-analyysi kuvaa suomalaisille ammattikasvattajille toteutuneita interventioita, ja tulosten perusteella opettajia suositellaan harkitsemaan positiivisen psykologian sisällyttämistä opetukseen oppilaiden henkisen hyvinvoinnin ja koulutyöhön sitoutumisen kehittämiseksi.

Leder mobbning till skolundvikande eller skolfrånvaro? En systematisk litteraturöversikt

Fanny Korsström, Katarina Alanko — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Mobbning kan leda till långsiktiga negativa konsekvenser för mobbade elever. Sådana konsekvenser är skolundvikande och skolfrånvaro. Syftet med denna systematiska litteraturöversikt är att utforska sambandet mellan mobbning och skol-undvikande respektive skolfrånvaro i longitudinella studier. Litteratur-sökningarna genomfördes i PsycInfo och ERIC, och tio artiklar inkluderades i studien. Av dessa behandlade fyra sambandet mellan mobbning och skolundvikande och sex sambandet mellan mobbning och skolfrånvaro. Enligt resultaten ökade mobbning skolundvikande över tid och mobbning kunde leda till skolfrånvaro upp till två år efter att mobbningen börjat. Sambandet mellan mobbning och skolfrånvarobeteenden medierades av lektions-aktivitet, våld samt psykiskt mående. Fler studier behövs för att få insyn i mobbningens effekt på skolfrånvarobeteenden över tid. Denna översikt belyser vikten av att förebygga och ingripa vid mobbning och skolfrånvaro.

Opettajan minäpystyvyys ja sen yhteydet oppilaan motivationaalisiin uskomuksiin painotetuilla sekä yleisopetuksen luokilla

Anna-Kaisa Nieminen, Satu Koivuhovi, Mari-Pauliina Vainikainen — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Opettajan minäpystyvyyden eri ulottuvuuksien yhteyksiä oppilaan motivationaalisiin uskomuksiin ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien (n=40) itsearvioidun minäpystyvyyden eri ulottuvuuksien (luokan oppimisilmapiiri, käyttäytymisen hallinta ja yhteistyö kodin kanssa) yhteyttä peruskoulun 6. luokan oppilaiden (n=842) minä- ja kontrolliodotus-uskomuksiin. Lisäksi selvitämme, eroavatko nämä yhteydet painotetuilla (esim. musiikki tai urheilu) ja yleisopetuksen luokilla taustatekijöiden huomioimisten jälkeen. Analysoimme aineistoa lineaarisella sekamallinnuksella ja valikoimme toiminnan kontrolliteorian kolmesta osiosta minä- ja kontrolliodotus-uskomukset, joihin ympäristöllä tiedetään olevan vaikutusta. Opettajan minäpystyvyyden eri ulottuvuudet olivat yhteydessä siihen, miten paljon oppilaat uskoivat omiin oppimisen mahdollisuuksiinsa kouluympäristössä. Vaikka tilastolliset yhteydet eivät olleet voimakkaita, opettajan minäpystyvyyden ulottuvuuksien yhteydet oppilaiden tutkittuihin motivationaalisiin uskomuksiin näyttäytyivät erilaisina painotettujen ja yleisopetuksen luokkien välillä. Myös opettajien taustatekijöillä havaittiin olevan tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä oppilaiden motivationaalisiin uskomuksiin. Tulokset tuovat uusia näkökulmia siihen, minkälaiset tekijät saattavat tuottaa eroja oppilaiden oppimismotivaatioon painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla. Tuloksemme osoittavat, että jatkotutkimuksissa olisi hyvä huomioida opettajan rooli, kun tarkastellaan eroja painotetun ja yleisopetuksen luokilla opiskelevien lasten oppimisessa.

Yläkoululaisten yhteiset tavoitteet ja strategiat osana sosiaalisesti jaettua oppimisen säätelyä yhteisöllisessä oppimisessa

Sonja Paananen, Aino Mällinen, Tiina Törmänen, Jonna Malmberg, Hanna Järvenoja — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Yhteisöllisesti ryhmässä tapahtuvalle oppimiselle on keskeistä se, että ryhmän jäsenet jakavat yhteiset oppimisen tavoitteet. Yhteisen tavoitteen asettamisessa ja oppimisen aikaisessa strategisessa toiminnassa tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sosiaalisesti jaettua oppimisen säätelyä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tavoitteita ja strategioita seitsemännen luokan oppilaat asettavat yhteisöllisille oppimistehtävilleen sekä missä määrin nämä tavoitteet ja strategiat ovat jaettuja ryhmän jäsenten kesken. Tutkimukseen osallistui yhteensä 94 oppilasta, joista muodostettiin 30 oppilasryhmää. Tutkimusaineisto koostui oppilasryhmien ylös kirjaamista tavoitteista ja strategioista viideltä oppitunnilta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tulokset osoittivat, että suurin osa oppilasryhmistä asetti jaetun tavoitteen yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Jaetun strategian asettaminen osoittautui haastavammaksi, sillä sen asettaminen epäonnistui lähes puolessa oppitunneista. Oppilasryhmien asettamista tavoitteista suurin osa painottui suoritukseen, ja korkean tason oppimistavoitteita asetettiin vain vähän. Yhteisöllisen oppimisen strategioina ryhmät suunnittelivat käyttävänsä pääosin resurssienhallintastrategioita. Tutkimustulosten perusteella oppilaat tarvitsevat tukea tavoitteiden ja strategioiden asetteluun niin yksilö- kuin ryhmätasolla.

Vanhemman toimijuus nuoren älypuhelimen käytöstä käytävissä keskusteluissa

Saaga Härkönen, Sanna Raudaskoski — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Tutkimuksessa tarkastellaan vanhemman toimijuutta suhteessa nuoren älypuhelimen käyttöön. Aineistona olivat eläytymismenetelmän avulla vanhemmilta kerätyt tarinat. Analysoinnissa hyödynnettiin teema- ja positioanalyysia, jonka tulokseksi saatiin kolme toimintakehystä. Niiden sisällä esiintyi kaksi vanhemman toimijapositiota, joista toinen kuvasi vanhemman kannalta onnistunutta ja toinen epäonnistunutta toimijuutta. Keskusteluyhteyteen pyrkimisen toiminta-kehykseen sisältyivät yhteisymmärrystä tavoitteleva ja keinonsa loppuun käyttänyt vanhempi -toimijapositiot. Nuoren älypuhelimen käyttöön puuttumisen toimintakehyksen sisällä esiintyivät vierestä seuraava ja käytön katkaiseva vanhempi -toimijapositiot. Toiminta-kehyksessä, jossa älypuhelin yhdisti tai erotti nuoren ja vanhemman, olivat käytön jakava ja ulossuljettu vanhempi -toimijapositiot. Tutkimus tuo esiin, millaisia vuorovaikutustilanteita nuoren älypuhelimen käytön ympärille voi syntyä ja millaisia vanhemman toimijuuden mahdollisuuksia niihin voi sisältyä. Älypuhelimen vanhemmuuteen tuomiin haasteisiin ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Tuloksia voidaan hyödyntää perheissä tai esimerkiksi vanhemmille annettavissa koulutuksissa.

”Suomessa tarvitsee olla ’ylikoulutettu’ saadakseen töitä”. Koulutuksen merkitykset aikuisten maahanmuuttaneiden kielitestiin kirjoittamissa teksteissä

Mari Honko, Sini Söyrinki, Sari Pöyhönen, Sari Ahola — Fri, 18 Oct 2024 00:00:00 +0300

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten aikuiset maahanmuuttaneet kokevat koulutuksen merkityksen Suomessa. Aineistona oli Yleisten kielitutkintojen kielitaitotestissä kirjoitetut, koulutusteemaa käsittelevät mielipidetekstit (n=362). Koulutukseen liitettyjä sisältöjä sekä suhtautumista koulutukseen tarkasteltiin analysoimalla tekstit aineistolähtöisen temaattisen sisällön-analyysin ja määrällisen sisällönerittelyn keinoin. Lisäksi analyysissa huomioitiin teemakategorioiden ja suhtautumisen tapojen yhteys kirjoittajan taustamuuttujiin (koulutustaso, työllisyystilanne, ikä, sukupuoli, Suomessa asumisen kesto ja kirjoitustaidon taso). Tulokset osoittivat, että kaikissa tarkastelluissa kirjoittajaryhmissä esiintyi koulutusmyönteisyyttä. Koulutusta käsiteltiin teksteissä ensisijaisesti sen tuottaman koulutushyvän näkökulmasta ja Suomessa pärjäämisen, erityisesti työllistymisen ehtona. Miesten sekä vähintään tyydyttävällä tasolla (taitotaso 3) kirjoittavien aineistossa ilmeni muita enemmän kielteistä, varautunutta tai moninäkökulmaista suhtautumista koulutukseen. Koulutukselle vaihtoehtoisia tapoja Suomessa pärjäämiselle käsiteltiin vähän. Moni kuitenkin toi esille, ettei koulutus yksin takaa pärjäämistä. Tulosten perusteella Suomessa tulisi jatkaa keskustelua työelämän koulutusvaatimusten realistisuudesta ja muualla hankitun osaamisen paremmasta huomioimisesta.