Kasvatus

Havaintoja suomenkielisestä globaalikasvatuksen tutkimuksesta

Vihtori Kylänpää, Riikka Suhonen, Tuija Kasa, Hanna Kontio — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Pigga Keskitalo, professori Lapin yliopistosta

Toimitus, Pigga Keskitalo — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Kasvatustieteen päivät 2024 Turussa

Turun yliopisto — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Opetusharjoittelun ohjaus harjoittelupäiväkodin työyhteisön toimintana

Heidi Chydenius, Sanna Vehviläinen, Elina Fonsén — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen sisältyvä opetusharjoittelu toteutetaan aina yliopiston kanssa yhteistyössä toimivassa harjoittelupäiväkodissa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan opetusharjoittelua ohjataan parhaiten harjoittelupäiväkodin työyhteisön yhteisenä toimintana. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme harjoittelupäiväkodin työyhteisön jäsenten kuvaamaa ohjaustoimijuutta sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Aineistomme koostui varhaiskasvatuksen eri ammattilaisten fokusryhmähaastatteluista, joita lähestyimme semioottisen analyysin välinein (aktanttimalli ja toimijuuden modaliteetit). Tunnistimme eri henkilöstöryhmien ilmaisemaa ohjaustoimijuutta analysoimalla haastattelupuheessa esiintyviä toimijarooleja ja toiminnan pyrkimyksiä sekä toimijoiden välisiä suhteita ja toimijuuden modaliteetteja. Varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkodin johtajien ohjaustoimijuus näyttäytyi tuloksiemme mukaan vahvana ohjaustoimijuutena mutta varhaiskasvatuksen lastenhoitajien rajoitettuna. Opetusharjoittelun ohjaus kietoutui yhteen ohjaavan varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisen kehittymisen kanssa. Esitämme, että työyhteisön jäsenten osallistuminen opetusharjoittelun ohjaukseen ja saattaminen yhteisiin keskusteluihin opiskelijan kanssa voisi vahvistaa koko yhteisön ammatillista osaamista. Tunnistamme lisäksi ohjaustoimijuuteen liittyviä tekijöitä, joiden avulla työtekijöiden toimijuuden mahdollisuuksia voidaan tukea.

Seitsemäsluokkalaisten kolmeen lukuaineeseen sekä ilmiölähtöiseen oppimiseen kohdistamat arvostukset ja odotukset: Motivaatioprofiilit

ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun seitsemäsluokkalaisten (N=977) odotuksia ja arvostuksia kolmea lukuainetta sekä ilmiölähtöistä oppimista kohtaan. Aineisto kerättiin syksyllä 2019 sähköisellä motivaatiokysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Henkilösuuntautuneella tutkimusotteella tunnistettiin viisi motivaatioprofiilia odotuksista ja arvostuksista äidinkieltä, matematiikkaa, fysiikkaa ja ilmiölähtöistä oppimista kohtaan. LUMA-orientoituneet (31 %) ilmaisivat korkeinta tehtäväarvoa matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan, Ilmiöorientoituneet (20 %) olivat kiinnostuneempia ilmiölähtöisestä oppimisesta kuin tutkituista oppiaineista, Motivoituneet hyvinvoivat (24 %) olivat kiinnostuneita ilmiölähtöisyydestä sekä mitatuista oppiaineista ja kokivat kaikissa niissä vain vähän kuormitusta. Motivoituneet kuormittuneet (14 %) olivat kiinnostuneita kaikesta, mutta kokivat myös kuormitusta, ja Heikosti motivoituneet (10 %) eivät olleet motivoituneita mistään mitatuista aihepiireistä ja kokivat korkeaa kuormitusta. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut merkitsevää eroa profiileissa. Profiilien välillä tunnistettiin eroja perheen taloustilanteessa ja kaikkien arvosanojen keskiarvoissa. Keskiarvoinen tai heikompi taloustilanne -ryhmään kuului Motivoituneita hyvinvoivia odotettua vähemmän ja Heikosti motivoituneita enemmän. Heikosti motivoituneet -profiilin oppilailla tunnistettiin alhaisin ja Motivoituneilla hyvinvoivilla korkein keskiarvo. Merkittävä osa oppilaista koki ilmiölähtöisen oppimisen kiinnostavana. Tätä tietoa kannattaisi hyödyntää kouluissa: ilmiöön nivominen voisi lisätä oppilaiden motivaatiota myös monen oppiaineen tai laaja-alaisen taidon suhteen.

Peruskoulun opettajien työrauhakokemukset ja -profiilit

Suvi Lehtomäki, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Eero Laakkonen — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät peruskoulun opettajien työrauhakokemuksia oppituntien aikana, sekä tunnistaa työrauhaprofiileja. Työrauha määriteltiin käsittämään häiriökäyttäytymisen, opetukseen keskittymisen, turvallisuuden sekä ympäristöstä huolehtimisen. Työrauhakokemuksia tarkasteltiin suhteessa opettajien 1. minäpystyvyyteen opetusstrategioista, luokanhallinnasta ja oppilaiden oppimiseen sitoutumisesta, 2. kollektiiviseen pystyvyyteen luokanhallinnasta, 3. stressiin sekä 4. työtyytyväisyyteen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena (N=321), ja aineistoa analysoitiin monimuuttujaisella usean selittäjän regressioanalyysillä sekä latentilla profiilianalyysillä. Mitä paremmin opettajat uskoivat pystyvänsä hallitsemaan luokkaa, sitä positiivisemmin he arvioivat työrauhan toteutumista. Toisaalta mitä enemmän opettajat kokivat luokkahuonestressiä, sitä heikommaksi he arvioivat työrauhan oppitunneilla. Opettajista tunnistettiin erinomaisen, hyvän ja keskitason työrauhaprofiilit. Erinomaisen työrauhaprofiilin opettajat arvioivat minäpystyvyyttä, kollektiivista pystyvyyttä ja työtyytyväisyyttä muita ryhmiä positiivisemmin ja kokemaansa luokkahuonestressiä muita ryhmiä vähäisemmäksi. Vastaavasti keskitason työrauhaprofiilin opettajat arvioivat negatiivisemmin tutkittuja muuttujia. Hyvä työrauha tukee opettajien ammatillista hyvinvointia. Tutkimustulosten perusteella tukea työrauhan ylläpidossa tulisi suunnata erityisesti uransa alussa oleville opettajille sekä yläkoulun aineenopettajille.

”Hinta hieman rajoittaa käsitystä kaikille tasavertaisesta koulutusmahdollisuudesta” – opiskelijoiden kokemuksia avoimen yliopiston opintomaksuista

Mervi Lahtomaa, Nina Haltia, Arto Jauhiainen — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Korkeakoulutuksen tasa-arvon yhtenä peruspilarina on Suomessa pidetty tutkintokoulutuksen maksuttomuutta. Avoimen yliopiston tehtäväksi on nähty koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Tutkintoon johtamaton avoin yliopisto-opetus on kuitenkin lähtökohtaisesti maksullista. Avoimen väylä puolestaan on opiskelijavalintatapa, joka perustuu avoimessa yliopistossa suoritettuihin opintoihin. Tämä tutkimus tarkastelee, 1) miten avoimen yliopiston opiskelijat kokevat opintomaksut, 2) mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden maksuissa kokemiin haasteisiin ja 3) millaisia näkökulmia opiskelijoilla on avoimen yliopiston opintomaksuihin. Aineistona oli vuonna 2018 toteutettu valtakunnallinen opiskelijakysely (N=4709). Tutkimustulosten mukaan opintomaksut aiheuttivat haasteita osalle opiskelijoista. Eniten haasteita opintomaksuissa kokivat matalasti koulutetut, nuoremmat ikäluokat, työttömät ja pienituloiset. Avointen vastausten analyysissa tunnistettiin kolme näkökulmaa opintomaksuihin: 1) maksut eriarvoistavana tekijänä, 2) opiskelija maksavana asiakkaana ja 3) taloudellinen tuki opintojen mahdollistajana. Opintomaksut eriarvoistavat mahdollisuuksia opiskella avoimessa yliopistossa ja vahvistavat koulutuskuluttajuuteen kytkettyjä käsityksiä koulutuksesta yksityisenä hyödykkeenä. Tutkimus tuo avointa yliopistoa käsittelevään tutkimukseen uuden näkökulman: opiskelijoiden kokemukset avoimen yliopiston opintomaksuista.

Kestävyysulottuvuudet ja ekososiaalinen sivistys ohjauksen koulutuksen opetussuunnitelmissa

Sara Peltola, Kalle Vihtari, Raisa Foster — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Ohjausalan ammattilaisia koulutetaan maassamme yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Koulutukset antavat kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajan tehtävissä eri kouluasteilla. Perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmat nostavat ekososiaalisen sivistyksen ja kestävyysteemat kasvatuksen tavoitteiksi, minkä vuoksi myös opinto-ohjaajilla on oltava ymmärrys ekososiaalisesti kestävästä elämänorientaatiosta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, 1) miten taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyysulottuvuus ovat läsnä kahdeksan korkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmien kirjoitettujen opetussuunnitelmien sisällöissä ja tavoitteissa sekä sitä, 2) näkyykö niiden painotuksissa ekososiaaliseen sivistyskäsitykseen liittyvä arvohierarkia. Kestävän kehityksen ajatuksesta poiketen ekososiaalinen sivistyskäsitys asettaa eri kestävyysulottuvuudet tiedeperustaiseen arvojärjestykseen siten, että ekologinen kestävyys on asetettava kaikkein tärkeimmäksi. Tutkimuksemme mukaan ekologinen kestävyys näkyy kuitenkin hyvin vähän ohjauskoulutusten opetussuunnitelmissa. Sen sijaan sosiaalinen kestävyys ilmenee suunnitelmissa vahvimmin, ja taloudellinen kestävyys on näkyvissä työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tarkastelemalla uudelleen nykyisten opetussuunnitelmien tavoitteita voitaisiin ohjauksen arvopohjaa avartaa huomioimaan ekososiaalisen sivistyskäsityksen mukainen kestävyysulottuvuuksien tärkeysjärjestys. Tämä voi tarjota tavan kehittää ohjausalan ammattilaisten osaamista vastaamaan paremmin aikamme ekososiaalisiin kriiseihin.

Korkeakoulupedagogiikan kehittäjien käsityksiä yhteisöllisyydestä pedagogisen kehittymisen kontekstissa

Siru Myllykoski-Laine, Mari Murtonen, Liisa Postareff — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pedagogiikan kehittäjien käsityksiä yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä pedagogisen kehittymisen kontekstissa korkeakoulutuksessa. Yhteisöllisyydellä on merkityksellinen rooli työyhteisöjen kehittymisen mahdollistajana, mutta korkeakoulutuksessa sitä on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista lähestymistapaa pedagogiikan kehittäjien käsitysten ja käsitysten variaatioiden tunnistamisessa. Aineisto kerättiin avokysymyksiä sisältäneellä kyselyllä sekä työpajakeskusteluilla. Tulosten mukaan yhteisöllisyyttä käsitteellistettiin kolmen näkökulman kautta: yhteisöllisyyden ilmeneminen vuorovaikutteisena kokemuksena, yhteisöllisyys yksilöllisinä sekä yhteisöllisinä edellytyksinä ja yhteisöllisyys pedagogisen kehittymisen mahdollistajana. Yhteisöllisyyden käsitykset jäsentyivät yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutuksena, johon kytkeytyivät niin yksilön toimijuus ja sosiaalinen vastuu yhteisön jäsenenä kuin sosiokulttuuriseen kontekstiin liittyvät tekijät. Erityisesti korostui yhteisön jäsenten yhteenkuuluvuuden mahdollisuudet työyhteisössään. Yhteisöllisyyden merkitys yhteisön pedagogiselle kehittymiselle näyttäytyi positiivisena, mikä korostaa systemaattisten toimien tärkeyttä yhteisöllisyyden vahvistamisessa korkeakouluyhteisöissä.

Kasvatus 2024 Vol 55 No 2

Toimitus — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tervetuloa alalle, Kuka Tahansa!

Sara Sintonen, Roosa Suomalainen — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Opiskeluhuolto sote-uudistuksen jälkeen

Heta Tuominen, Rauno Huttunen — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300

Kirjoittajakutsu teemanumeroon 3/25

Toimitus — ma, 15 huhti 2024 00:00:00 +0300