Kasvatus

Inkluusio 30 vuotta

Riikka Sirkko, Marjatta Takala, Elina Viljamaa, Katri Jokikokko, Jaana Hallamaa — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Ajatuksia Lastensuojelun keskusliiton julkaisemista Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa -teoksen painoksista

Marjatta Takala, Riikka Sirkko — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Kasvatus 2024 Vol. 55 No. 5 The Finnish Journal of Education

Kasvatus — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Suomen kasvatustieteellisen seuran uutuusjulkaisuja

KTL — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Henri Pesonen, professori Oslon yliopistosta

Kasvatus, Henri Pesonen — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Kohti jaettua asiantuntijuutta inklusiivisessa koulussa? Näkökulmia moniammatilliseen yhteistyöhön

Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Erityistä tukea saavien oppilaiden osaaminen tuen eri toteutuspaikoissa yleisopetuksesta erityisluokkaan

Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Perusopetuslaki mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Artikkeli pohjautuu Tuettu-tutkimuksen aineistoon, ja tavoitteena on analysoida tuen eri toteutuspaikkojen yhteyksiä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä: eroavatko erityistä tukea saavat oppilaat taustaltaan tuen eri toteutuspaikoissa ja onko kolmeen luokkaan jaettu tuen toteutuspaikka oppilaan taustatekijät huomioiden yhteydessä matemaattisen päättelyn tai lukutaidon osa-alueita mitanneiden tehtävien suoritus pistemääriin? Aineistona käytettiin 160 neljännellä luokalla olleen erityistä tukea saaneen oppilaan aineistoa ensimmäiseltä aineistonkeruukierrokselta. Poikkileikkausaineistolla tarkasteltiin, onko erityistä tukea saavien oppilaiden välillä lähtökohtaisia osaamiseroja sen perusteella, missä heidän opetuksensa pääosin järjestetään. Taustatekijöiden yhteyttä tuen eri toteutuspaikkoihin tarkasteltiin khiin neliö -testillä, ja tuen toteutuspaikan ja taustatekijöiden yhteyttä matemaattisen päättelyn ja lukutaidon tehtävissä suoriutumiseen puolestaan tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysilla. Erityistä tukea saavien oppilaiden osaamistehtävissä suoriutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tuen eri toteutuspaikoissa. Tukea saavien oppilaiden opetuksen toteutuspaikkoja koskeneet aiemmat tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin linjassa aiemman kansainvälisen ja suomalaistutkimuksen kanssa. Vaikka tutkimuksessa ei voitu tarkastella sitä, kuinka inklusiivisesti opetus ja tuki oli järjestetty, ovat lukutaito sekä matemaattiset taidot keskeisiä taitoja kaikkien oppilaiden koulupolun ja tulevaisuuden kannalta. Tästä syystä oli tärkeä tarkastella, oliko näissä taidoissa eroja oppilaan tuen toteutuspaikan perusteella.

Erityisopetus oppilaiden kertomana – näkökulmana yhteenkuuluvuuden politiikka

Marjatta Takala, Marjut Kokko — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tutkimuksemme tarkastelee inklusiivisen koulutuspolitiikan aikakaudella erityisluokassa tai -koulussa (erityisryhmä) opiskelevien ja opiskelleiden koulukokemuksia yhteenkuuluvuuden politiikan kautta. Haastattelimme nuoria sekä 8.–9. luokalla että erityisopetuksessa olleita, jotka opiskelivat tai aloittelevat työelämää. Haastattelut toteutettiin pääosin oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Käytimme menetelmänä narratiivien analyysiä, jonka teoreettisena viitekehikkona oli Yuval-Davisin yhteenkuuluvuuden politiikan kolme tasoa: 1) sosiaalinen sijainti, 2) identiteetti ja emotionaalinen kiinnittyminen sekä 3) eettiset ja poliittiset arvot. Haastatellut kokivat erityisryhmässä opiskelun pääasiassa myönteisesti. Useimmilla oli kokemusta myös yleisopetuksen ryhmässä opiskelusta, mikä mahdollisti yleis- ja erityisopetuksen vertailun. Erityisryhmäopiskelun vahvuutena pidettiin pientä ryhmäkokoa, opetuksen selkeyttä ja rauhallista etenemistä sekä avun nopeaa saamista; sen heikkoutena oli kaverisuhteiden hiipuminen ja vähäisyys sekä kokemukset yksinäisyydestä. Myös leimautuminen erilaiseksi sekä kiusatuksi joutuminen tulivat esiin. Omaan erityisryhmään kiinnityttiin, mutta identiteetin kanssa kamppailtiin. Useat haastatellut integroituivat välillä yleisopetukseen ja kokivat tämän tärkeänä sekä jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä madaltavana. Koulutuspolitiikka näkyi erilaisina mahdollisuuksina päästä erityisryhmiin eri puolilla Suomea. Suurin osa haastatelluista koki, että siirtyminen erityisluokalle tai -kouluun oli heille oppimisen kannalta hyvä ratkaisu. Inkluusion aikakaudella erillinen erityisopetus nähtiin melko hyödyllisenä. Tulostemme mukaan erityisluokkia ja -kouluja tarvitaan, ainakin toistaiseksi.

”Se nyt vaa oli semmone olosuhteiden tragedia” – koulu instituutiona autismikirjon aikuisten kertomuksissa

Elisa Kähkönen, Anniina Kämäräinen, Eija Kärnä — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten koulun institutionaaliset rakenteet näyttäytyvät autismikirjon aikuisten kertomuksissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin sosiaalisen vammaistutkimuksen näkökulmaa, joka ohjaa tarkastelemaan ympäristön rakenteita yksilön ominaisuuksien sijaan. Tutkimusaineiston muodosti 13 autismikirjon aikuisen haastattelua, joita tutkittiin narratiivien analyysilla. Tutkimusaineistosta tunnistettuja kouluinstituution rakenteita olivat kouluyhteisön käytänteet, opettajien tietämys, asenteet ja tarjoama tuki sekä koulu oppimis- ja toimintaympäristönä. Näihin rakenteisiin sisältyi autismikirjon aikuisten kokemusten mukaan sekä raskaita ja kuormittavia että turvallisia ja merkityksellisiä tekijöitä. Tulokset korostavat erityisesti tarvetta vahvemmalle struktuurille ja tuelle koulussa sekä paremmalle tietämykselle autismikirjosta, mikä vastaa aiempaa tutkimusta autismikirjon henkilöiden koulukokemuksista.

Inklusiivisen kasvatuksen teemojen käsittely opettajankouluttajien opetuksessa

Jonna Pulkkinen, Raija Pirttimaa, Riitta Viitala — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen koulutuksessa edellyttää opettajilta monipuolista osaamista, mikä on huomioitava myös opettajankoulutuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee, missä määrin opettajankouluttajat (N=142) käsittelevät omassa opetuksessaan inklusiivista kasvatusta ja millaisia eroja inklusiivisen kasvatuksen käsittelyssä on eri koulutusaloilla työskentelevien opettajan-kouluttajien välillä. Tutkimuksessa käytetyn kyselyn laadinnassa on hyödynnetty Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen Osallistavan opettajan profiilia (Profile of inclusive teachers). Aineiston analysoinnissa käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA). Inklusiivisiin ammatillisiin käytänteisiin ja inklusiivisiin opetuskäytänteisiin liittyvät teemat olivat opettajankoulutuksessa suhteellisen paljon esillä, kun taas inklusiivista kasvatusta edistäviä periaatteita käsiteltiin opettajankoulutuksessa vähemmän. Eniten inklusiivista kasvatusta käsittelivät omassa opetuksessaan erityisopettajien kouluttajat. Koska inklusiivinen kasvatus on osa jokaisen opettajan työtä, inklusiivisen kasvatuksen olisi tärkeää olla yhtäläisesti esillä kaikissa opettajankoulutuksissa. Erityisesti inkluusion perustelujen käsittelyyn olisi syytä kiinnittää opettajankoulutuksessa enemmän huomiota.

Lahjakkaat oppijat osana perusopetuksen inkluusiota: Opettajaopiskelijoiden käsityksiä

Erkki T. Lassila, Eeva Kaisa Hyry-Beihammer — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajaopiskelijoiden käsityksiä lahjakkaiden oppijoiden opettamisesta osana inklusiivisuutta painottavaa suomalaista perusopetusta. Opettaja opiskelijoille esitettiin skenaario kehyskertomuksena, jonka kirjoittamista he jatkoivat ohjeistuksen mukaan. Positioanalyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla tarkasteltiin opiskelijoiden lahjakkaille oppijoille antamia positioita sekä perusteluja huomioida tai olla huomioimatta lahjakkaiden tarpeita opetuksessa ja muussa luokkahuonetoiminnassa. Kirjoitelmissa todettiin, että opettajan pitäisi toiminnassaan huomioida lahjakkaiden oppijoiden tarpeet, mutta samalla kuvattiin myös monenlaisia jännitteitä, jotka tekevät eriyttämisestä haasteellista. Perustelut kytkeytyivät ymmärrykseen 1) inkluusion pedagogisesta ulottuvuudesta, 2) inkluusion sosiaali-sesta ulottuvuudesta ja 3) opettajan professionaalisuuden ulottu-vuudesta. Lahjakkuuden tukeminen näyttäisi haastavan tulevia opettajia myös emotionaalisesti. Lahjakkuutta sekä siihen liittyviä käsityksiä ja tunteita on syytä käsitellä opettajankoulutuksessa, jotta tulevat opettajat pystyvät työssään huomioimaan lahjakkaiden opettamisen osana inkluusiota.