Kasvatus

Heidi Hyytinen, professori Itä-Suomen yliopistosta

Kasvatus, Heidi Hyytinen — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kasvatustieteen päivät 2024 Turussa

Turun yliopisto — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kasvatus siirtyy APA7-viittaustyyliin

Kasvatus — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Teemanumerokutsu 2026

Kasvatus — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kykyjensä epäilijät: Yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman yhteys luokkataustaan, sukupuoleen ja ikään

Markku Vanttaja, Hanna Nori, Heikki Kinnari — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Huijarisyndrooma viittaa ajattelutapaan, jossa yksilö kokee itsensä vähemmän päteväksi kuin hän todellisuudessa on. Huijareiksi itsensä kokevat suoriutuvat opinnoistaan ja työstään erinomaisesti saaden tunnustusta muilta, mutta uskovat silti onnistuneensa antamaan vain vaikutelman kyvykkyydestään. Tarkastelemme tässä artikkelissa suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndroomaa: ovatko jotkut heistä muita alttiimpia kokemaan epävarmuutta omasta osaamisestaan, ja ovatko epävarmuuden kokemukset sekä huijarisyndroomaan viittaavat suhtautumistavat yhteydessä opiskelijoiden luokkataustaan, sukupuoleen ja ikään? Tutkimuskysymyksiin vastaamme vuonna 2022 kerätyn kyselyaineiston (n=4994) avulla. Tarkastelemme huijarisyndroomaa ilmiönä, joka liittyy koulutuspoliittisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten sekä yksilön elämänkokemusten myötä muotoutuneen habituksen väliseen suhteeseen. Noin joka neljäs kyselyymme vastanneista koki voimakkaita huijarituntemuksia. Voimakkaimpia huijarituntemuksia kokivat muunsukupuoliset, naiset, vähävaraisista työväenluokkaisista perheistä lähtöisin olevat sekä nuorimmat opiskelijat. Vähiten huijarituntemuksia kokivat yli 40-vuotiaat aikuisopiskelijat ja kotitaustaltaan yläluokkaan itsensä identifioineet opiskelijat. Huijarisyndroomaa voidaan lievittää yksilökeskeisillä keinoilla. Varsinainen ongelma ei ole näillä poistettavissa, sillä huijarisyndrooma on enemmänkin looginen reaktio koulutuspoliittisiin vaatimuksiin kilpailua, vertailua ja suoritusten mittaamista korostavassa yhteiskunnassa.

Opiskelupolut, toimintamahdollisuudet ja kouluttautumista tukevat resurssit oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia kokevien korkeakouluopiskelijoiden kertomana

Johanna Korkeamäki, Mirkka Vuorento — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa tarkastellaan oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia kokevien korkeakouluopiskelijoiden opiskelupolkuja, opiskelua hankaloittavia tekijöitä sekä opiskelua koskevia toiveita ja odotuksia. Tutkimuksessa kysytään myös, millaisia resursseja opiskelijoilla on käytössään opiskelun tukena. Tutkimuksen viitekehyksenä on toimintamahdollisuusajattelu, joka painottaa ihmisten mahdollisuuksia valita ja toteuttaa heille tärkeitä asioita. Tämä edellyttää toimintamahdollisuuksia, joiden muotoutumisessa erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnalliset resurssit ovat tärkeitä. Tutkimuksen aineisto koostui ryhmähaastatteluista (n=3) ja yksilöhaastatteluista (n=3), joihin rekrytoitiin oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia kokevia korkeakouluopiskelijoita (n=13). Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tutkimus tuo uutta tietoa korkeakouluopinnoissa vaikeuksia kokevista opiskelijoista, opiskelua hankaloittavista tekijöistä ja kouluttautumista tukevista resursseista. Tulokset havainnollistavat korkeakouluopiskelun merkityksellisyyttä opiskelijoiden näkökulmasta, mutta myös vaihtelevia resursseja sekä hankaluuksia avun hakemisessa ja saamisessa sekä korkeakouluopintoihin hakeutumisessa että niiden aikana. Tulosten perusteella on tarvetta kiinnittää vahvemmin huomiota koulutuspolitiikan rakenteisiin ja korkeakoulutuksen käytäntöihin tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioimiseksi.

Irtiottoja, navigointia, pärjäämisen pakkoa: Intersektionaalinen lähiluku rodullistamista kohtaavien nuorten reiteistä yliopistoon

Anne-Mari Souto, Sirpa Lappalainen — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissamme tarkastelemme arjessaan rodullistamista kohtaavien nuorten koulutuspolkuja yliopistoon ja kysymme, millaiset resurssit ja sosiaaliset suhteet ovat olleet heille merkityksellisiä yliopistoon johtaneilla koulutuspoluillaan. Aineistomme koostui 16 yliopisto-opiskelijan haastattelusta. Haastateltuja yhdisti opiskelu yliopistossa suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa sekä toistuvat kokemukset rodullistamisesta eli päätyminen jatkuvasti asemoiduiksi valkoisen suomalaisuuden ulkopuolelle. Rakensimme temaattisen analyysin pohjalta haastateltujen koulutuspoluista tyyppitarinoita, joita analysoimme intersektionaalisella otteella. Kaikki haastatellut olivat koulutukseen liittyvien haaveidensa toteuttamiseksi tehneet jonkinlaisen irtioton, mikä oli tarkoittanut esimerkiksi hakeutumista lukioon oman asuinalueen ulkopuolelle tai etäisyyden ylläpitoa niihin nuoriin, joiden seura olisi voimistanut heidän assosioimistaan ei-valkoisuuteen. Yliopistoon pääseminen näytti lisäksi vaativan yhtäältä keskiluokkaisina pidettyjen resurssien hankkimista, toisaalta rodullistettujen vähemmistöjen keskuudessa tunnistettua, jopa menestyksen pakoksi kääntyvää sinnikkyyttä. Tutkimuksemme haastaa käsitystä tasa-arvoisesta ja meritokraattisesta koulutusjärjestelmästä tehden näkyväksi niitä tapoja, joilla se edelleen huolimatta pyrinnöistä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon tulee suosineeksi keskiluokkaista valkoista suomalaisuutta.

Korkeakouluopiskelijoiden etnisestä taustasta johtuvaan epäasialliseen kohteluun puuttuminen: Sivustakatsojien näkökulma

Tuomas Zacheus, Viivi Mäkinen, Minna Lyons — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Artikkeli tarkastelee etnisestä taustasta johtuvaa epäasiallista kohtelua Suomen korkeakouluissa sivustakatsojien näkökulmasta: kuinka yleistä on epäasialliseen kohteluun puuttuminen ja mitkä tekijät ovat siihen yhteydessä? Tutkimusaineistona oli Suomen korkeakoulujen ainejärjestöille lähetetty kysely (n=870). Etnisen taustan perusteella tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun puuttuminen sekä sen näkeminen, että muut sivustakatsojat puuttuvat epäasialliseen kohteluun, oli harvinaista Suomen korkeakouluissa. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ilmoittivat puuttuvansa yleisemmin näkemäänsä epäasialliseen kohteluun kuin etniseen enemmistöön kuuluvat. Etnisen taustansa takia muiden opiskelijoiden, opettajien tai muun korkeakoulun henkilökunnan toimesta epäasiallisesti kohdelluksi tulleet reagoivat yleisemmin näkemäänsä epäasialliseen kohteluun kuin sellaiset, joita ei ollut kohdeltu epäsiallisesti. Lineaarisen regressioanalyysin perusteella neljä selittävää muuttujaa ennustivat etnisen taustan perusteella tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun puuttumista. Parhaiten puuttumista ennusti sen näkeminen, että joku muu on joskus reagoinut epäasialliseen kohteluun. Lisäksi mitä enemmän kanssaopiskelijoita oli havaittu kohdeltavan epäasiallisesti, ystävien ja läheisten opiskelutovereiden asettamat odotukset epäasialliseen kohteluun puuttumisesta sekä vuorovaikutuksen määrä muiden kuin omaa etniseen ryhmään kuuluvien kanssa ennustivat sivullisten aktiivisuutta. Tutkimus antaa tietoa syrjinnästä ja rasismista sekä siihen liittyvästä sivustakatsojien toiminnasta korkeakouluissa, ja tuloksien perusteella on mahdollista rakentaa sivullisaktiivisuutta lisääviä toimintamalleja.

Julman optimistinen mallitarina kotimaisten yliopistojen kansainvälisessä hakijamarkkinoinnissa

Jarkko Immonen — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa tarkastelen yliopistojen kansainvälisessä hakijamarkkinoinnissaan käyttämiä opiskelija- ja alumnitarinoita (42) tarinatalouden ja yliopistokoulutuksen kansainvälistymisen konteksteissa esimerkkikertomuksen ja mallitarinan käsitteitä hyödyntäen. Aineisto on kerätty viiden suomalaisen yliopiston verkkosivuilta sekä Facebook- ja Instagram-tileiltä. Kysyn, millaisia mallitarinoita opiskelusta ja elämästä Suomessa kertomuksissa rakentuu ja miten nämä mallitarinat suhteutuvat työllistettävyyden, niin kutsutun hyvän maahanmuuttajan ja opiskelija-asiakkaan uusliberaaleihin ihanteisiin. Kertomusten narratiivisen analyysin perusteella aineistossa rakentui mallitarina, jonka tarinamaailmassa ei ollut häiriötiloja ja jossa työllistyminen Suomeen näyttäytyy tarinan onnellisena loppuna. Yliopistot toisintavat hakijamarkkinoinnissaan uusliberalistisia yksilöihanteita ja tuottavat julman optimistista mielikuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta tasa-arvoisena meritokratiana. Mallitarina myös toisintaa hyvän maahanmuuttajan ihannetta, vahvistaa mielikuvaa yliopistokoulutuksesta tuotteistettuna palveluna ja esittää rajatun kuvan suomalaiseen yhteiskuntaan osallistumisen tavoista. Tulokset lisäävät ymmärrystä yliopistojen hakijamarkkinoinnin eettisistä ulottuvuuksista, ja niillä on käytännön implikaatioita yliopistojen hakijamarkkinoinnin kehittämiselle.

Epävarmuuksia työväenluokkataustaisten korkeakoulutettujen työllistymisen polulla

Nina Haltia, Ulpukka Isopahkala-Bouret — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kurkistus yliopiston tutustumiskursseihin verkossa: Saatavuus ja saavutettavuus

Vilhelmiina Harju, Jenni Krapu — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Toteutuuko korkeakoulutuksen tasa-arvo?

Nina Haltia, Hanna Nori, Anne-Mari Souto — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kasvatus 2024 Vol 55 No 3

Toimitus — to, 13 kesä 2024 00:00:00 +0300