Kiusaamistutkimuksen historia ja tutkimuksen yksipuolistumisen haasteet

Kirjoittajat

• Anne-Mari Väisänen Oulun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-6542-4056
• Maija Lanas Oulun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-5563-636X

DOI: https://doi.org/10.33350/ka.137905

Avainsanat:

koulukiusaaminen, diskurssi, kriittinen kiusaamistutkimus

Abstrakti

Koulukiusaaminen on ollut keskeinen koulua koskeva keskustelu- ja tutkimusaihe jo 50 vuotta. Kiusaamispuhe liittyi aluksi yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten koulujen demokratiaan, mutta kiusaamistutkimuksen pioneeriksi kutsutun ruotsalaisen Dan Olweuksen johdolla psykologinen tutkimus tuli vallitsevaksi ja huomio kiinnittyi yksittäisiin lapsiin ja nuoriin. Artikkelissamme tarkastelemme kiusaamista koskevan tutkimuksen yksipuolistumista ja tämän mukanaan tuomia haasteita. Artikkelissamme tuomme esiin, että vaikka kiusaamista koskevan puheen tarkoitus on puuttua ongelmaan, se tulee myös tuottaneeksi haitallisia asioita. Kiusaamiskeskustelussa lapset ja nuoret leimataan ja heidän ihmisoikeutensa nähdään alisteisena rangaistusten tehostamiselle. Väitämme, että kiusaamistutkimuksen tulisi olla monipuolisempaa ja vivahteikkaampaa, jotta se pystyisi aidosti ja laajasti tarttumaan koulun vertaissuhdehaasteisiin. Nostamme esiin kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, jotka viitoittavat tätä tietä.