Luontokäsitys ja -suhde nuorisotyön käsikirjoissa 1940–1960-luvuilla

Kirjoittajat

• Juha Nieminen Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.142952

Avainsanat:

nuorisotyö, luonto, kasvatushistoria, käsikirja

Abstrakti

Artikkelin tutkimusongelmana on selvittää, millainen on 1940–1960-luvuilla julkaistujen nuorisotyön käsikirjojen käsitys luonnosta ja ihmisen suhteesta siihen. Artikkelissa kuvataan, analysoidaan ja tehdään ymmärrettäväksi vuosina 1946, 1957 ja 1964 julkaistujen käsikirjojen luontokäsitystä ja -suhdetta. Nuorisotyö ja sen yleiset ohjaus- ja oppimateriaalit eivät ole olleet temaattisen kasvatushistoriallisen tutkimuksen kohteena. Tutkimus liitetään nuorisotyön historiaa, kasvatustieteellistä oppimateriaalitutkimusta sekä luontokäsityksiä ja -suhdetta koskevaan keskusteluun. Artikkelin historiallinen ja idiografinen tutkimusmenetelmä perustuu käsikirjojen lähdekritiikkiin, lähilukemiseen ja sisällönanalyysiin. Tarkastelu osoittaa ensiksi, että nuorisotyön moniulotteiselle kentälle suunnattuihin käsikirjoihin ei sisälly julkilausuttuja ja ehyitä käsityksiä luonnosta ja ihmisen suhteesta siihen. Luontosuhde on käsikirjoissa ennen kaikkea kasvatussuhde, jossa nuoren ihmisen tiedot, taidot, sosiaalisuus ja luonne kehittyvät. Toiseksi luonto ymmärretään nuorisotyön arkisena itsestäänselvyytenä, jota ei kuvata tieteellisillä ilmaisuilla, uutena asiana tai kohderyhmälle vieraana elinympäristönä. Kolmanneksi käsikirjojen teksteissä ja kuvituksessa esiintyy vaihtelevasti niin utilistisen, humanistisen kuin myyttisenkin luontokäsityksen piirteitä. Tutkittu ohjaus- ja oppimateriaali viittaa myös nuorisotyön luontoon liittyvien materiaalien, sisältöjen ja toimintamuotojen eriytymiseen, joka mahdollisine seurauksineen kaipaa syventävää tutkimusta.