Kansalaiset pienoiskoossa?

Opettajien puheessa rakentuvat osallisuuden diskurssit

Kirjoittajat

• Mikko Takala Jyväskylän yliopisto
• Jonna Kangas Helsingin yliopisto
• Heidi Harju-Luukkainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.146435

Avainsanat:

osallisuus, diskurssianalyysi, sosiaalinen pääoma, kasvatusvastuu, tasa-arvo, valtapositio, perusopetus

Abstrakti

Lasten osallisuus näyttäytyy tutkimuksessa päämääränä, jonka toteutuminen vaatii aikuisilta laajaa tietämystä lasten oikeuksista, yhdenvertaisuudesta ja syrjimistä ehkäisevistä käytänteistä, sekä pedagogisista ratkaisuista, jotka tukevat osallisuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien puheessa tuotettuja diskursseja lasten osallisuudesta perusopetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta (6) luokanopettajan teemahaastattelusta. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin periaattein yhdistäen kielenkäytön luonnetta laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Opettajien puheesta konstruoitiin kolme erilaista diskurssia: sosiaalisen pääoman diskurssi, vastuudiskurssi ja valtadiskurssi. Sosiaalisen pääoman diskurssi painotti oppilaiden sosiaalisia ominaisuuksia ja verkostoja, jotka pohjautuivat sosiaalisen pääoman ideologiaan. Vastuudiskurssissa korostuivat kasvatusvastuu sekä yhteiskunnallinen kilpailukyky, jonka taustalla vaikutti uusliberalistinen koulutuspolitiikan ideologia. Valtadiskurssissa korostui puhetyyli valtapositiosta, mikrotasolla opettajien kuvauksissa oppilaista ja makrotasolla yhteiskunnan sekä koulutuspolitiikan kuvauksissa. Tulosten merkitystä tarkastellaan osallisuuden, opettajan roolin sekä opettajan työn yhteiskunnallisten odotusten konteksteissa. Vaikka diskurssit ja niiden rakentuminen ovat muotoutuneet tietynlaisiksi tietyssä ajassa, ne voivat auttaa tunnistamaan vastaavanlaisia puhetapoja ja niiden seurauksia myös tulevaisuudessa.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien puheessa tuotettuja diskursseja lasten osallisuudesta perusopetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta (6) luokanopettajan teemahaastattelusta. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin periaattein yhdistäen kielenkäytön luonnetta laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Opettajien puheesta konstruoitiin kolme erilaista diskurssia: sosiaalisen pääoman diskurssi, vastuudiskurssi ja valtadiskurssi. Sosiaalisen pääoman diskurssi painotti oppilaiden sosiaalisia ominaisuuksia ja verkostoja, jotka pohjautuivat sosiaalisen pääoman ajatukseen. Vastuudiskurssissa korostuivat kasvatusvastuu sekä yhteiskunnallinen kilpailukyky. Sen taustalla vaikutti tehokkuusdiskursiivinen koulutuspolitiikka. Valtadiskurssissa korostui puhetyyli valtapositiosta, mikrotasolla opettajien kuvauksissa oppilaista ja makrotasolla yhteiskunnan sekä koulutuspolitiikan kuvauksissa. Tulosten merkitystä tarkastellaan osallisuuden, opettajan roolin sekä opettajan työn yhteiskunnallisten odotusten konteksteissa. Vaikka diskurssit ja niiden rakentuminen ovat muotoutuneet tietynlaisiksi tietyssä ajassa, ne voivat auttaa tunnistamaan vastaavanlaisia puhetapoja ja niiden seurauksia myös tulevaisuudessa.