Itseohjautuvuuteen kasvattaminen suomalaisen kasvatusfilosofian ja sivistysajattelun valossa
Abstrakti
Kirjoituksessani tarkastelen itseohjautuvuuteen kasvattamista suomalaisen kasvatusfilosofian ja sivistysajattelun näkökulmasta. Lähtökohtana on ajatus, että itseohjautuvuus on olennainen, mutta ei itsestään syntyvä taito, joka edellyttää pedagogisesti perusteltua ja suunnitelmallista kasvatusta. Itseohjautuvuuden juuret kytkeytyvät suomalaisen kasvatus- ja sivistysajattelun perinteeseen, jossa korostetaan yksilön vapautta, kriittistä omaa toimintaa tiedostavaa ajattelua ja vastuullisuutta yhteisön jäsenenä. Eettisesti vastuullinen ja yhteisöllisyyttä arvostava kasvatus jatkaa suomalaista kasvatusfilosofista perinnettä, jossa kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistä ajattelua ja minäpystyvyyttä.Opetuksen ja kasvatuksen päämääränä on antaa oppilaalle valmiudet ohjata omaa toimintaansa ja kasvaa vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2026 Kasvatus & Aika

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
