Koulunkäynnin tilat maaseutukoulujen etäopetuksessa

Kirjoittajat

• Pauliina Hongisto Helsingin yliopisto https://orcid.org/0009-0001-9883-2715
• Janne Varjo Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-2528-4241

DOI:

https://doi.org/10.33350/ka.177398

Avainsanat:

perusopetus, etäopetus, kunnat, maaseutukoulut, sosiomateriaalisuus

Abstrakti

Lasten määrän väheneminen, kelpoisten opettajien saatavuushaasteet sekä pitenevät etäisyydet vaativat useita kuntia pohtimaan uudenlaisia tapoja järjestää lakisääteisiä perusopetuspalveluitaan. Etäopetus on useissa yhteyksissä esitetty mahdollisena keinona huolehtia perusopetuksen järjestämisestä koko Suomen alueella myös tulevaisuudessa. Sen asema koulutuksen ohjausjärjestelmässä on kuitenkin vakiintumaton. Tässä artikkelissa tarkastellaan kuntien perusopetustoimijoiden näkemyksiä siitä, miten erilaiset etäopetuksen käytännöt muokkaavat oppilaiden koulunkäynnin tiloja maaseutukouluissa. Koulunkäynnin tiloja tarkastellaan sosiomateriaalisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu viiden eri kunnan sivistysjohtajien, peruskoulun rehtoreiden, peruskoulun opettajien ja kuntapäättäjien (N=22) haastatteluista. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Analyysin perusteella perusopetustoimijoiden paikantamat moninaiset koulunkäynnin tilojen muutokset kiinnittyivät kolmeen teemaan: perusopetuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, vuorovaikutukseen ja peruskoulun tehtäviin sekä koulupäivien turvallisuuteen ja rakenteeseen. Muutosten nähtiin tuovan oppilaiden koulunkäynnin tiloihin sekä mahdollisuuksia että haasteita. Haasteiden tunnistaminen ja purkaminen on edellytys sille, että etäopetuksella voidaan tulevaisuudessa tukea perusopetuksen alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumista koko maassa.