Bhutan – transformatiivisen kasvatuksen edelläkävijämaasta mallia suomalaiselle peruskoululle?
Abstrakti
Bhutan on kehittyviin valtioihin kuuluva, noin 800 000 asukkaan pieni kuningaskunta Himalajalla, Intian ja Kiinan välissä. Kasvatustieteen maisteri, Oulun yliopiston väitöskirjatutkijana toiminut Päivi Ahonen on tehnyt uraauurtavaa työtä tutkimusmatkoillaan Bhutaniin ja sen naapurivaltioihin. Matkoillaan hän ihastui erityisesti bhutanilaisten lasten transformatiiviseen, oppilaan ajattelutapoja ja arvoja muuttavaan, kouluopetukseen, jossa korostetaan ennen kaikkea kestävää kehitystä ja siihen tiiviisti liittyvää onnellisuutta talouskasvun sijaan. Hän tutki, miten Bhutanissa toteutetaan näitä periaatteita maan peruskoulujärjestelmässä.
Ahosen tutkimus sisältää neljä julkaistua tiedeartikkelia, joissa tarkastellaan teemaa eri näkökulmista. Tehtävänä oli selvittää, miten kestävän kehityksen periaatteet näyttäytyvät osana Bhutanin koulujen opetusta. Tavoitteena oli selvittää, miten Bhutanin Gross National Happiness (GNH) eli bruttokansanonnellisuuden kehitysperiaate näkyy koulujen opetuksessa koululaisten ja opettajien näkökulmista. Tutkimuksessa tarkastellaan millaisia yhteyksiä opettajat ja oppilaat näkevät Bhutanin GNH-kehityslinjauksen mukaisen opetuksen ja kestävän kehityksen periaatteiden välillä. Tavoitteena oli myös tunnistaa pedagogisia yhtäläisyyksiä kestävän kehityksen opetuksen ja Educating for GNH -koulutuskäsikirjan mukaisten opetusmenetelmien välillä.
Artikkelin “Mitä piirustukset kertovat meille? Bhutanilaisten yläkoululaisten käsitykset onnellisuudesta ja kestävästä kehityksestä?” tulokset osoittavat, että opiskelijat näkivät ympäristönsuojelun tärkeimpänä, kestävää kehitystä tukevana teemana. Opiskelijoiden piirustuksissa on kuvia puhtaista joista, korkeista vuorista, kansallispuvuista, puiden istuttamisesta ja sähköautoista. Toisen oppilaiden vastauksia sisältävän artikkelin ”Miten elää onnellista ja hyvää elämää? Bhutanin yläkoululaisten käsityksiä maan kansanonnellisuuspolitiikasta” tulokset osoittavat, että oppilaat näkivät tärkeimpinä arvoina kestävän ja tasa-arvoisen sosioekonomisen kehityksen, hyvän hallinnon, maan kulttuurin edistämisen sekä perinteiden kunnioittamisen.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2026 Kasvatus & Aika

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
