@article{Lämsä_2021, title={Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa}, volume={15}, url={https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/102527}, DOI={10.33350/ka.102527}, abstractNote={<p>Kokopäiväpedagogiikka on noussut keskeiseksi toimintatavaksi suomalaisissa päiväkodeissa. Se on myös useissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa toiminnan lähtökohtana, vaikka käsitteen tieteellinen määrittely on kesken ja käytännön tulkinnat vaihtelevat. Ehkä juuri näiden syiden vuoksi aihe herättää paljon keskustelua ja kiinnostusta. Kokopäiväpedagogiikka onkin vielä toistaiseksi ennen kaikkea varhaiskasvatuksen arkisanastoa. Se voi kuitenkin tutkimuksen avulla kehittyä tieteelliseksi käsitteeksi tai – kehityksen suunnasta riippuen – keskittyä pikemminkin varhaiskasvatuksen pedagogista työtä ohjaavaksi käsitteeksi. Erityinen huomio kokopäiväpedagogiikkaa koskevissa keskusteluissa on ollut pienryhmätoiminnan, päivän aikana tehtävien siirtymien ja henkilöstön työvuorojen välisen yhteyden tarkastelussa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä kokopäiväpedagogiikan rakenteellinen hahmottaminen antaa käytännön työkaluja organisaatiorakenteen suunnitteluun lapsiryhmässä. Hahmottelen puheenvuorossani <em>pedagogista toimintarakennetta, </em>jossa <em>pienryhmätoiminnan toteuttaminen,</em> <em>pedagoginen työvuorosuunnittelu</em> ja <em>oppimisympäristön hyödyntäminen</em> yhdistyvät <em>kokopäiväpedagogiikan tavoitteisiin</em>. Se, miten toimitaan ja kuinka esimerkiksi arjen logistiikka on järjestetty, muodostaa neliapilamallin lapsiryhmän toimintarakenteesta. Pedagogiset arkeen sovitetut tavoitteet tukevat laadukkaan varhaiskasvatuksen tavoitteita. Kokopäiväpedagogiikassa kaikki päivän tilanteet ovat kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä. Selkeät, yhdessä sovitut konkreettiset toimintatavat ja yhteisöllinen toimintakulttuuri edesauttavat näiden tavoitteiden saavuttamista.</p>}, number={2}, journal={Kasvatus & Aika}, author={Lämsä, Tiina}, year={2021}, month={kesä}, pages={79–86} }