https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/feed Kasvatus & Aika 2024-06-20T14:50:13+03:00 Henri Pettersson henri.pettersson@oulu.fi Open Journal Systems <p><em>Kasvatus &amp; Aika</em> on vuodesta 2007 ilmestynyt <strong>kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.</strong> Monitieteinen Open Access -julkaisu on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena kasvatushistorian johtavana kotimaisena tiedejulkaisuna.<br><br>Lehteä julkaisee <a href="http://www.kasvhistseura.fi/">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura</a>.<br>Lehdessä julkaistaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, tieteellisiä katsauksia, ajankohtaispuheenvuoroja ja kirja-arvioita.&nbsp;<br><br>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</p> https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/144508 Lapsilähtöisyys kasvatustavoitteissa 2024-03-26T15:53:04+02:00 Lea Pulkkinen <p>Kasvatustavoitekeskustelu virisi Suomessa peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, ja päivähoitolain (36/1973) antamisen jälkeen se kohdistui myös päivähoitoon. Tavoitteita määrittelemään asetettiin parlamentaarinen kasvatustavoitekomitea, joka työskenteli yli vuoden ajan päätyen yksimieliseen mietintöön (Komiteanmietintö 1980:31). Nyt digitaalisestikin satavilla olevan mietinnön perustalta eduskunta lisäsi päivähoitolakiin kasvatustavoitteet 1983, jotka olivat voimassa 32 vuotta. Katsauksen tarkoitus on antaa historiallista taustaa ja virikkeitä varhaiskasvatuksen tavoitteista käytävälle keskustelulle.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/145179 Muistitiedon käyttäminen Jämsän kolmiodraamatarinan lähteenä 2024-04-22T14:30:37+03:00 Jukka Rantala <p style="font-weight: 400;">Käsittelen kirjoituksessani muistitiedon käyttöä historiantutkimuksen lähteenä. Tarkasteluni kohteena on kolmiodraamatarina, joka on säilynyt osana vuoden 1918 tapahtumien muistelua Jämsässä. Tarinan mukaan suojeluskuntapäällikkö Aarne Haarla yritti sisällissodan aikana päästä eroon kilpakosijastaan, kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäestä. Vaikka Isomäki pelastui teloitusyrityksestä, hän menetti morsiamensa Haarlalle. Muistitiedossa Isomäen vaino selittyy kolmiodraamalla. Vainon todellinen syy, hänen riitaantumisensa opettajan luontoisetuisuuksista ja paikkakunnan mahtimiesten vastustaminen, on unohtunut. Peilaan katsauksessani muistitiedon välittämää kuvaa vainon syystä muista lähteistä saamiini tietoihin ja selvitän tarinan muuttumista. Tarkastelu osoittaa, miten hävinneen puolen edustajien muisteluissa tarinan ydinviestin kannalta turhat yksityiskohdat karsiutuivat ja sanoma kiteytyi. Kuvaan kirjoituksessa tarinan merkitystä sen muistelijoille ja selitän sen pysyvyyttä historiallisessa muistissa.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/143362 Tutkimus koulukiusaamista koskevasta asiantuntijapuheesta 2024-02-16T10:44:22+02:00 Anne-Mari Väisänen <p>Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Tutkimus koulukiusaamista koskevasta asiantuntijapuheesta, Oulun yliopistossa 16.6.2023.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/144775 Taide kouluympäristössä 2010-luvulla - Pragmatistinen tutkimus julkisesta taiteesta ja kuvataideopetuksesta 2024-04-06T10:38:45+03:00 Oona Myllyntaus <p>Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Julkinen taide 2010-luvun koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöissä: hankinnan, kohtaamisen ja opetuskäytön näkökulmia, Helsingin yliopistossa 20.12.2023.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/145088 Tekstit väylinä historian tulkinnalliseen prosessiin 2024-04-17T16:42:26+03:00 Amna Khawaja <p>Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Historical literacy in Finnish primary classrooms: teaching history or things about the past? Helsingin yliopistossa 19.1.2024.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/146479 Piste 2024-06-17T16:44:37+03:00 Henri Pettersson Hanna-Maija Huhtala <p>Pääkirjoitus numeroon 2/2024.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/138072 Opettajiksi opiskelevien henkilökohtaisen identiteetin keskeinen merkitys sivistysprosessin tukemisessa 2024-01-26T09:52:58+02:00 Katariina Stenberg Katriina Maaranen Anni Loukomies <p>Koulu kompleksisena ja jännitteisenä toimintakulttuurina, johon yhteiskunnalliset ja globaalit ilmiöt yhä enemmän heijastuvat, suuntaa valon kysymykseen, millaisia opettajia ja millaista opettajankoulutusta koulu tarvitsee. Tässä artikkelissa vastaukseksi hahmotellaan holistista opettajankoulutuksen orientaatiota, jossa opiskelijoiden henkilökohtainen identiteetti otetaan kokonaisvaltaisemmin huomioon. Artikkelissamme holistinen opettajankoulutuksen orientaatio perustuu Lauri Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen, jossa situationaalisuudella eli elämäntilanteella on merkittävä rooli identiteetin rakentumisessa. Identiteetin puolestaan nähdään muodostuvan dialogisen minäteorian mukaan erilaisista minä-positioista, joilla kullakin on oma äänensä ja tarkoituksensa. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu opetusalaan epäröivästi suhtautuvien luokanopettajaopiskelijoiden haastatteluista. Aineisto ilmentää opettajaksi opiskelevien henkilökohtaisen identiteetin ja situationaalisuuden keskeistä roolia heidän opettajaidentiteettinsä rakentumisen prosessissa. Esitämme, että opettajankoulutuksen tulisi tukea opettajaksi opiskelevien sivistysprosessia ja tällöin opettajaksi opiskelevien olisi saatava opettajankoulutuksen aikana mahdollisuus itsekasvatukseen. Itsekasvatuksella tarkoitetaan sitä, että yksilö tunnistaa ja nostaa kriittisen tarkastelun kohteeksi henkilökohtaisesta identiteetistä nousevia uskomuksia ymmärtääkseen, miten ne rajaavat ja mahdollistavat esimerkiksi maailmassa vallitsevien ilmiöiden tarkastelua, syvemmän ymmärryksen ja viisauden saavuttamista, kriittistä ajattelua sekä vuoropuhelua teorian ja käytännön kanssa.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/129467 Mitä on merkityksellinen kasvatustieteellinen tieto ja miten sitä voisi rakentaa opettajankoulutuksessa? 2024-01-07T13:11:48+02:00 Janne Säntti Mikko Puustinen <p>Tarkastelemme artikkelissamme, mitä on merkityksellinen kasvatustieteellinen tieto ja miten sitä voisi rakentaa opettajankoulutuksessa. Tutkimuksemme metodi on käsitteellinen analyysi. Tarkastelemme Basil Bernsteinin (2000) esittämiä tiedon muotoja ja diskursseja koskevia teoreettisia näkökulmia, joiden avulla analysoimme kasvatustieteellisen tiedon rakentuneisuutta ja sosiaalista järjestäytymistä. Paikallistamme suomalaisen opettajankoulutuksen integroivaan traditioon, jolle olennaista on pyrkiä yhdistämään kasvatuksen teoreettinen ja käytännöllinen tarkastelu. Analysoimme niitä seikkoja, jotka edistävät tai estävät merkityksellisen tiedon (powerful knowledge) syntymistä suomalaisen opettajankoulutuksen kontekstissa. Päädymme esittämään, että opettajankoulutuksessa tuleville opettajille rakennettaisiin sellaista merkityksellistä tietoa (powerful knowledge), joka ei pelkästään auta ymmärtämään kasvatuksen monimuotoisuutta, mutta jonka avulla paljastuu myös kasvatuksellisten intressien ja ilmiöiden mahdollinen ristiriitaisuus, ideologisuus ja kontekstuaalisuus. Argumentoimme, että pelkkä kokemuspohjainen kasvatusta koskeva arkitieto ei riitä merkityksellisen kasvatustieteellisen tiedon edellytykseksi. Myös kasvatustieteellisen tiedon rakentumisen ehtoja ja erilaisia lähestymistapoja on syytä esitellä opettajankoulutuksessa.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109509 Arvot ja aatteellinen muutos koulutuspolitiikassa 2024-01-25T11:17:36+02:00 Eeva Rontu <p>Artikkelissa esitän teoreettisen näkökulman koulutuspolitiikan aatepohjan analysoimiseen politiikkateksteistä. Tutkimuskohteena ovat toimijoiden tärkeää ja tavoiteltavaa koskevat merkityksenannot ja niiden muutos. Merkityksenantoja tarkastelen yhdistämällä Michael Freedenin teoriaa ideologioista todellisuuden tulkintoina ja Shalom Schwartzin arvoteoriaa. Freedenin mukaan poliittiset ideologiat ovat käsitekoostumia, joiden pintatasolla on jatkuvaa muutosta mutta ytimessä muutama vakaa ydinkäsite. Katson ydinkäsitteiden olevan arvoja, yleisluontoisia tärkeinä pidettyjä päämääriä, joita jäsennän Schwartzin arvoluokittelulla.<br />Merkityksenantojen muutosta tarkastelen episteemisen (merkityksiä koskevan) työn ja episteemisen hallinnan käsittein. Ideologiat ovat yleisinhimillistä yritystä tulkita muuttuvaa todellisuutta, mutta episteemisen työn tekniikoin voidaan myös havitella tulkinnalle kiistattomuutta, episteemistä hallintaa. Katson, että politiikassa kannatusta tavoitellaan ideologioiden pintatason käsitteitä muuntelemalla eli strategisella kehystämisellä, jolloin ydinarvot voivat peittyä näkyvistä. Politiikassa on kuitenkin pitkäikäisiä pääideologioita, joiden ydinarvot ovat kestäviä merkityksenantoja. Analysoimalla politiikkateksteistä tavoiteltavaa koskevia kehystyksiä palautan näkyviin pyrkimysten arvopohjaisuuden ja ideologisen suunnan. Havainnollistan tätä suomalaisen koulutuspolitiikan päämääriä koskevan aiemman tutkimuksen syntetisoivassa luennassa, jossa piirtyy näkyviin kaksi arvopohjaltaan vastakkaista ideologiaa: suorittamista, valtaa ja yksilöä korostava uusliberalismi sekä universalistinen sosiaalidemokraattinen humanismi. Jälkimmäinen on enemmän harmoniassa suomalaisten tärkeimpien arvojen kanssa, joita on tutkittu 1970-luvulta lähtien, mutta niihin kohdistuu kovaa muutospainetta. </p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/131107 Jännitteinen maaperä 2024-02-02T09:12:01+02:00 Anna Kristiina Kokko Annu Kaivosaari <p>Ilmastonmuutos sekä luonto- ja lajikato ovat nousseet merkittäviksi eri tutkimusaloja yhdistäviksi keskustelunaiheiksi. Yksi keskeinen tutkijoita yhdistävä kysymys on ollut antroposeeni eli ihmisen aika ja sen rooli niin ilmastokriisin syntymisessä kuin sen purkamisessakin. Tässä temaattisessa kirjallisuuskatsauksessa aloitamme siitä, että kokonaisvaltaisen ja monitieteisen luonto- ja ympäristökasvatuksen toteuttaminen formaaleissa kasvatusinstituutioissa vaatii huomion kääntämisen myös oppiaineiden, tässä tapauksessa liikuntakasvatuksen epistemologisiin perusteisiin. Tavoitteenamme on yksittäisten tutkimustulosten integroinnin kautta saavuttaa syvempi ymmärrys liikuntakasvatuksen ja sen epistemologisten lähtökohtien yhteydestä joihinkin antroposeenin kysymyksiin. Toteutimme aineiston valintaprosessin PRISMA-protokollaa hyödyntäen. Analysoimme proseduurista valikoituneet artikkelit soveltamalla temaattista analyysia ja maaperän käsitettä. Analyysimme nosti esiin neljä maaperässä syntyvää ja toimivaa jännitettä, jotka kietovat yhteen erilaisia liikunta- ja ympäristökasvatuksen näkökulmia ja teorioita, valtioiden geopoliittisia, historiallisia ja kulttuurisia virtauksia sekä paikallista toimintaa. Tämän tarkastelun kautta voidaan paremmin ymmärtää antroposeenin ajassa toimivaa formaalia liikuntakasvatusta sekä viitoittaa mahdollisia tulevaisuuden tutkimuslinjoja.</p> 2024-06-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kasvatus & Aika