https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/feed Kasvatus & Aika 2021-06-24T10:43:30+03:00 Henri Pettersson henri.pettersson@oulu.fi Open Journal Systems <p><em>Kasvatus &amp; Aika</em> on vuodesta 2007 ilmestynyt <strong>kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.</strong> Monitieteinen Open Access -julkaisu on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena kasvatushistorian johtavana kotimaisena tiedejulkaisuna.<br><br>Lehteä julkaisee <a href="http://www.kasvhistseura.fi/">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura</a>.<br>Lehdessä julkaistaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, tieteellisiä katsauksia, ajankohtaispuheenvuoroja ja kirja-arvioita.&nbsp;<br><br>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</p> https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/103194 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen 2021-05-18T14:35:50+03:00 Samuli Ranta samuli.a.ranta@gmail.com Nina Sajaniemi nina.sajaniemi@uef.fi Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@tuni.fi Tiina Lämsä tiina.al.lamsa@jyu.fi <p>Suomessa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden yhtenä mittarina on ollut koulussa tai työelämässä menestyminen. Päivähoidolle ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat aina tavalla tai toisella liittyneet yhteiskunnan taloudellispoliittisiin olosuhteisiin, josta käsin ne ovat ohjanneet myös toiminnan sisältöjä ja laatua. Laadunarvioinnin lähtökohtana ovat olleet palvelujärjestelmän mahdollisuudet vastata työelämän ja perheen tarpeisiin. Lasten kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja hyvinvointiin tähtäävän pedagogiikan arviointi on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tässä katsauksessa keskitytään tarkastelemaan päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten vaikutuksia pedagogisen toiminnan toteuttamiseen. </p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109495 Kivijalan vahvistamisesta 2021-06-16T15:22:37+03:00 Kirsi-Maria Hytönen kirsi-m.hytonen@jyu.fi <p>Pääkirjoitus numeroon 2/2021</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109131 Utopioita ja toteutuneita haaveita 2021-05-31T13:20:49+03:00 Essi Jouhki essi.k.jouhki@jyu.fi <p>Arvosteltu teos: Koivunen, Pia 2020: <em>Rauhanuskovaiset: suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla</em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 327.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109377 Ajan, tilan ja kokemusten jatkumoita ja murroksia 2021-06-10T20:09:16+03:00 Kirsti Salmi-Niklander kirsti.salmi-niklander@helsinki.fi <p>Arvosteltu teos: Leskelä-Kärki, Maarit, Sjö, Karoliina &amp; Lalu, Liisa (toim.) 2020: <em>Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen</em>. Tampere: Vastapaino. 350 s.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/80332 Lasten arjen hyvinvoinnin tekijät 2021-05-18T11:24:12+03:00 Kati Kallinen kati.kallinen@ulapland.fi Anna Nikupeteri etunimi.sukunimi@maili.fi Merja Laitinen etunimi.sukunimi@maili.fi Lauri Lantela etunimi.sukunimi@maili.fi Tuija Turunen etunimi.sukunimi@maili.fi Henna Nurmi etunimi.sukunimi@maili.fi Jaana Leinonen etunimi.sukunimi@maili.fi <p>Tarkastelemme artikkelissa, millaisista tekijöistä lasten arjen hyvinvointi rakentuu lasten kertomana. Tutkimus nojautuu lapsuuden sosiologiseen tutkimusperinteeseen, jossa lapset ymmärretään aktiivisina toimijoina. Osallistumme tutkimuksellamme lasten hyvinvointia käsittelevään tutkimuskeskusteluun sekä tuotamme tietoa lasten hyvinvoinnista päätöksenteon, palveluiden kehittämisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Artikkeli on osa laajempaa Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hanketta (2017–2018), jonka tavoitteena oli kehittää lapsiperheille suunnattuja hyvinvointia tukevia palveluja sekä tuottaa tutkimustietoa kehittämistyöhön. Artikkelissa analysoimme päiväkodeissa ja kouluissa kerättyjä lasten ryhmä- ja parihaastatteluaineistoja, joihin osallistui yhteensä 115 lasta.</p> <p><br />Muodostimme narratiivisen sisällönanalyysin perusteella neljä narratiivia, joista lasten hyvinvointi rakentuu: 1) turvallisuuden rakentuminen, 2) kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, 3) tietämisen ja päätöksenteon mahdollisuus sekä 4) aktiivinen osallisuus ja toimijuus. Tutkimuksen mukaan lapsilla on rajalliset mahdollisuudet toimia aktiivisina osallistujina arjessaan. Tulokset korostavat pienten, arkisten asioiden merkitystä lasten hyvinvoinnille. Lasten tiedon kuunteleminen heidän hyvinvointiaan koskevissa asioissa edellyttää lasten kohtaamista arjessa, suhtautumista lapsiin aktiivisina toimijoina ja tiedontuottajina sekä lasten hyvinvoinnille antamien merkitysten arvostamista. </p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/99664 Suomalaisen varhaiskasvatuksen työ- ja toimintatavat opetussuunnitelmissa 2021-04-14T08:24:28+03:00 Jarmo Kinos jarkin@utu.fi Leif Rosqvist looros@utu.fi Hanna Alho-Kivi hanna.alho-kivi@utu.fi Riitta Korhonen riikor@utu.fi <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa ja ohjausdokumenteissa esiintyneitä työ- ja toimintatapoja päivähoitolain (36/1973) voimaantulosta varhaiskasvatuslain (540/2018) voimaantuloon. Tutkimuskysymyksenä on, miten lastentarhametodiikasta on edetty tämän päivän varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan. Artikkelissa pyritään käsitteen käytön yksityiskohtaiseen kuvaukseen sisällönanalyysia käyttäen. Artikkelin aineiston muodostavat varsinaiset opetussuunnitelmat ja niihin verrattavat ohjausasiakirjat. Johtopäätöksenä työtapojen kuvauksissa voi erottaa kaksi vaihetta<strong>. </strong>Ensimmäisessä vaiheessa 1970-luvun alusta 1990-luvulle työtavat heijastivat lapsikeskeistä fröbeliläisyyttä, ja tästä eteenpäin lapsilähtöisyyttä. Fröbeliläiset työtavat ovat osin säilyttäneet asemansa myös lapsilähtöisissä kuvauksissa.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/99488 Pyhä kulttuuriperintö? 2021-04-30T13:26:32+03:00 Suvi-Iina Salonen suvi-iina.s-i.salonen@student.jyu.fi <p>Uskonnollisesta musiikista osana peruskoulun toimintaa on puhuttu runsaasti viime vuosina. Artikkelin lähtökohtana onkin yhteiskunnallisen muutoksen ajama tarve uskonnollisen musiikin roolia perusopetuksessakoskevalle keskustelulle. Musiikinopetuksen historia suomalaisessa koulussa on merkittävällä tavalla uskonnollis-nationalistinen, minkä johdosta aikamme uskonnollisen musiikin roolia koskevan keskustelun juuria on etsittävä osin menneisyydestä. Artikkelin aineistoa ovat kansa- ja peruskoulun opetussuunnitelmat vuosilta 1925–2014. Opetussuunnitelmia analysoitiin laclaulaisella diskurssianalyysillä, jonka myötä aineistosta hahmottuivat uskonnollisen musiikin hegemonisen aseman tuottamisen tavat. Keskeisiä tutkimustuloksia ovat vuosien 1925, 1952, 1970 sekä 1980 opetussuunnitelmissa laulun- ja musiikinopetukselle asetetun tehtävän jäsentyminen sekä uskonnolliseen musiikkiin kohdistuva puhetavan muutos, joka rakentuu kerroksittain opetussuunnitelmakausien edetessä tuottaen uskonnollisen musiikin merkitystä suomalaisena kulttuuriperintönä.</p> <p>&nbsp;</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/107351 Korona opettajan osaamisen haastajana 2021-05-06T09:38:25+03:00 Anu Warinowski anu.warinowski@utu.fi Riitta-Leena Metsäpelto etunimi.sukunimi@maili.fi Mirva Heikkilä etunimi.sukunimi@maili.fi Mirjamaija Mikkilä-Erdmann etunimi.sukunimi@maili.fi <p>Tarkastelemme suomalaisen opettajan osaamista suhteessa korona-ajan tuomiin uusiin opettajuuden haasteisiin. Opettajan työ on monipuolista osaamista edellyttävää asiantuntijatyötä. Opettajan keskeinen osaaminen on koottu seitsemän yliopiston yhteistyönä tutkimusperustaiseen Opettajan osaamisen karttaan. Siinä opettajan ammatillinen kehittyminen nähdään jatkumona opiskelijavalintavaiheesta koulutuksen kautta työelämään. Keväällä 2020 koronapandemia muutti opettajan työtä radikaalisti. Siirtyminen etäopetukseen ja oppijoiden tukeminen kriisissä ovat asettaneet opettajien osaamiselle uudenlaisia haasteita. Koronatilanteen eri vaiheissa ovat korostuneet erityisesti kolme näkökulmaa Opettajan osaamisen kartasta: yleiset kognitiiviset taidot ja toimijuus, hyvinvointiosaaminen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaaminen. Opettajan osaamisen karttaan koottu tutkimusperusteinen, yhteisöllinen näkemys opettajan osaamisesta antaa hyvät lähtökohdat toimia muuttuvissa tilanteissa sekä tukee opettajan osaamista myös tulevaisuudessa.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/102527 Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa 2021-05-17T13:37:27+03:00 Tiina Lämsä tiina.al.lamsa@jyu.fi <p>Kokopäiväpedagogiikka on noussut keskeiseksi toimintatavaksi suomalaisissa päiväkodeissa. Se on myös useissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa toiminnan lähtökohtana, vaikka käsitteen tieteellinen määrittely on kesken ja käytännön tulkinnat vaihtelevat. Ehkä juuri näiden syiden vuoksi aihe herättää paljon keskustelua ja kiinnostusta. Kokopäiväpedagogiikka onkin vielä toistaiseksi ennen kaikkea varhaiskasvatuksen arkisanastoa. Se voi kuitenkin tutkimuksen avulla kehittyä tieteelliseksi käsitteeksi tai – kehityksen suunnasta riippuen – keskittyä pikemminkin varhaiskasvatuksen pedagogista työtä ohjaavaksi käsitteeksi. Erityinen huomio kokopäiväpedagogiikkaa koskevissa keskusteluissa on ollut pienryhmätoiminnan, päivän aikana tehtävien siirtymien ja henkilöstön työvuorojen välisen yhteyden tarkastelussa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä kokopäiväpedagogiikan rakenteellinen hahmottaminen antaa käytännön työkaluja organisaatiorakenteen suunnitteluun lapsiryhmässä. Hahmottelen puheenvuorossani <em>pedagogista toimintarakennetta, </em>jossa <em>pienryhmätoiminnan toteuttaminen,</em> <em>pedagoginen työvuorosuunnittelu</em> ja <em>oppimisympäristön hyödyntäminen</em> yhdistyvät <em>kokopäiväpedagogiikan tavoitteisiin</em>. Se, miten toimitaan ja kuinka esimerkiksi arjen logistiikka on järjestetty, muodostaa neliapilamallin lapsiryhmän toimintarakenteesta. Pedagogiset arkeen sovitetut tavoitteet tukevat laadukkaan varhaiskasvatuksen tavoitteita. Kokopäiväpedagogiikassa kaikki päivän tilanteet ovat kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä. Selkeät, yhdessä sovitut konkreettiset toimintatavat ja yhteisöllinen toimintakulttuuri edesauttavat näiden tavoitteiden saavuttamista.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109310 Vuoden 2020 paras artikkeli 2021-06-08T15:25:15+03:00 Jussi Välimaa jussi.p.valimaa@jyu.fi <p>Professori Jussi Välimaan valinta parhaaksi <em>Kasvatus &amp; Ajassa</em> vuonna 2020 julkaistuksi artikkeliksi.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109365 Palkinnonsaajien kiitokset 2021-06-10T10:24:30+03:00 Aleksi Marti aleksi.valtonen@helsinki.fi <p>Vuoden 2020 parhaan artikkelin kirjoittajien kiitospuheenvuoro.</p> 2021-06-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika