https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/feed Kasvatus & Aika 2021-04-01T11:30:02+03:00 Kirsi-Maria Hytönen kirsi-maria.hytonen@jyu.fi Open Journal Systems <p><em>Kasvatus &amp; Aika</em> on vuodesta 2007 ilmestynyt <strong>kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.</strong> Monitieteinen Open Access -julkaisu on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena kasvatushistorian johtavana kotimaisena tiedejulkaisuna.<br><br>Lehteä julkaisee <a href="http://www.kasvhistseura.fi/">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura</a>.<br>Lehdessä julkaistaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, tieteellisiä katsauksia, ajankohtaispuheenvuoroja ja kirja-arvioita.&nbsp;<br><br>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</p> https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/107318 Vertaisarvioijat 2018–2020 2021-04-01T10:42:10+03:00 Essi Jouhki essi.k.jouhki@jyu.fi <p>Täydennys numerossa 4/2020 julkaistuun vertaisarvioiden listaukseen.</p> <p>Vertaisarvioijina toimineet asiantuntijat numeroissa 4/2018–4/2020<em>. Kasvatus &amp; Aika</em> kiittää kaikkia vertaisarvioijina toimineita työstään korkeatasoisen tieteen hyväksi. Hyvä, rakentava ja kriittinen vertaisarviointi on laadukkaan tiedelehden toiminnan edellytys.</p> 2021-03-30T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/101972 Riveiltä ja rivien välistä 2021-04-01T11:29:35+03:00 Juhani Tähtinen juhani.tahtinen@utu.fi <p>Arvosteltu teos: Toropainen, Veli Pekka 2019. <em>39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista</em>. Turun museokeskuksen julkaisuja 85. Turku. 236 s.</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/89684 Kortteja, kyyneleitä ja näpräämistä 2021-04-01T11:30:02+03:00 Anu Uusikylä anu.uusikyla@eduouka.fi Sari Haapakangas sari.haapakangas@vanhempainliitto.fi Tuija Huuki tuija.huuki@oulu.fi <p>Tässä tutkimuksessa tarkastelemme oppilaan osallisuutta alakoulun kehityskeskustelussa affektiivisten ja materiaalisten ulottuvuuksien näkökulmasta. Feministisessä, uusmaterialistisessa ja posthumanistisessa tutkimuksessa on viime aikoina haastettu kielellisiä ja tekstuaalisia tutkimusmenetelmiä kehittämällä uusia metodologisia välineitä muun muassa kasvatustapahtumien tutkimiseen. Hyödyntämällä affektin, urittuvan ja silenevän tilan sekä yhteismuotoutumisen käsitteitä keskitymme havainnoimaan, miten tilat lapsen osallisuudelle avautuvat ja sulkeutuvat kehityskeskustelussa. Aineiston tuottamisen välineenä hyödynnämme tutkimusta varten kehitettyä pedagogis-menetelmällistä KESY-kuvamateriaalia, jonka tavoitteena on lisätä oppilaan osallisuutta kehityskeskustelussa ja samalla mahdollistaa osallisuuden moninaisten tilojen näkyväksi tekeminen. Tutkimusaineisto perustuu alakoulun kehityskeskusteluissa koottuihin kenttämuistiinpanoihin, valokuviin ja videoihin, joista lähempään tarkasteluun on poimittu kolme tapaamista. Ehdotamme, että tilaa osallisuudelle silentävät myönteinen affektiivinen ilmapiiri, kuvakortit ja liikehtiminen sekä kosketus materiaalisiin objekteihin. Osallisuutta urittavat aikuisten kiireinen ohjailu, normatiiviset odotukset ja puhekeskeisyys sekä koulun joustamattomat rakenteet ja käytänteet.</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/95615 ”Rekiviisujen” halveksunta ja houkutus 2021-04-01T11:29:09+03:00 Hanna Karhu etunimi.sukunimi@maili.fi Anna Kuismin anna.kuismin@kotikone.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan arkkiveisuista ja rekilauluista käytyä keskustelua 1870-luvulta 1910-luvulle suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdissä sekä muistelmissa ja fiktiivisissä teksteissä. Aineiston analyysi osoittaa, että keskustelu oli affektiivisesti värittynyttä: laulujen sanastosta ja aiheista löytyi moitittavaa, samoin runomuodosta. Molempien laulutyyppien paheksunta kumpusi kahdesta toisiinsa liittyneestä projektista: kansallisuusideologian motivoimasta yrityksestä saada aikaan suomenkielistä kansalliskirjallisuutta sekä pyrkimyksestä nostaa kansanihmisten sivistystasoa ja moraalista tilaa. Halu vaikuttaa rahvaan lauluihin ja lukemistoon ‒ ja käyttää näin valtaa julkisessa keskustelussa ‒ oli voimakkaan affektiivista. Kansanvalistushenkisissä kirjoituksissa suositeltiin ”oikeiden” runoilijoiden tuotteiden tarjoamista kansalle modifioituina rekilauluina ja arkkiveisuina. Tämä keskustelu liittyi osaltaan suomenkielisen runouden rekilaulubuumiin 1900-luvun vaihteessa, jolloin nuoret runoilijat hakivat rekilauluista inspiraatiota teksteihinsä.</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/100161 Koulutuksen digitaalinen datafik(s)aatio 2021-04-01T11:28:41+03:00 Pekka Mertala pekka.o.mertala@jyu.fi <p>Tässä kriittisessä esseessä luon yleiskatsauksen koulutuksen digitaalisen datafikaation erilaisiin muotoihin ja merkityksiin erityisesti kotimaisessa kontekstissa. Esseessä käyn läpi datafikaation suhdetta muihin koulutusta ohjaaviin trendeihin, erityisesti digitalisaatioon, oppimiskeskeisyyteen ja tulosvastuullisuuteen. Lisäksi tarkastelen datan ja datan diskursiivisen tuottamisen välistä epäsuhtaa, josta jatkan koulun dataintensiivisten käytäntöjen kautta tapahtuvan jatkuvan datankeruun luonnollistumisen tarkasteluun. Viimeisessä temaattisessa osiossa jäsennän elinikäisen oppimisen ideologian ja datafikaation välistä suhdetta. Esseen lopuksi esitän monilukutaidon pedagogiikkaan tukeutuen näkemykseni siitä, millä tavoin datafikaation ei-toivottuja lieveilmiöitä voidaan purkaa ja miten arkiset datakäytänteet voidaan uudelleenkehystää kriittisen datalukutaidon harjoitteluun.</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/89971 Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhais(erityis)kasvatuksessa 2021-04-01T11:28:14+03:00 Marja Syrjämäki marja.syrjamaki@helsinki.fi <p>Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan <span lang="fi-FI"><span lang="fi-FI"><em>Leikkien, havainnoiden, kannatellen – vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä</em>, Helsingin yliopistossa 8.11.2019.</span></span></p> <p>&nbsp;</p> <p>Väitöstutkimukseni lähtökohtana on ajatus yhteen liittymisestä ja joukkoon kuulumisen tunteesta ihmisen myötäsyntyisinä tarpeina. Yhteisössä ja joukossa lapsi kokee osallisuutta, kehittyy, oppii, kukoistaa ja voi hyvin. Vuorovaikutus omassa vertaisryhmässä on lapsen elämän tärkeää sisältöä.</p> <p>Yhteen kuulumisen tunne on keskeistä myös inklusiivisessa kasvatuksessa. Inkluusiolla ei tarkoiteta pelkästään tukea tarvitsevien lasten sijoittamista lähipäiväkotiin, eikä edes riittävän osaamisen ja resurssien varmistamista tarvittavan tuen toteuttamiseksi. Oleellista on kokemus osallisuudesta yhteisössä. (ks. esim. Kriscler, Powell &amp; Pit-ten Cate 2019; Koster, Nakken, Pijl &amp; van Houten 2009.) Yhteiseen leikkiin liittyminen ja yhdessä toimiminen on kuitenkin joillekin lapsille mutkikkaampaa kuin suuremmalle osalla ikätovereita tai päiväkodin lapsiryhmän jäseniä. Lapsen piirteet ja persoona, tai esimerkiksi vaikeus ilmaista itseään tai säädellä omaa toimintaansa haastavat vuorovaikutusta lapsiryhmässä. Silloin aikuisen, varhaiskasvatuksen ammattilaisen, rooli korostuu (Suhonen 2009, 90; Laaksonen 2012, 32; Kalliala 2008, 50–51.)&nbsp; &nbsp;Sosiokulttuurisen teorian käsittein ilmaistuna: lapsi omaksuu yhteisönsä kulttuurisia tapoja ja kanssakäymistä aikuisen ohjaamana, sekä havainnoidessaan että aktiivisesti osallistuessaan. Aikuisen on <em>toimittava siltana</em>, tukien yhteiseen toimintaan liittymistä, ja <em>kannateltava </em>ehkäpä hitaastikin rakentuvaa vuorovaikutusta lasten välillä. (Rogoff 2003, 284–285; 2008.) &nbsp;</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/101598 Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 2021-04-01T11:27:47+03:00 Samuli Ranta samuli.a.ranta@gmail.com <p>Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan&nbsp;<em>Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa</em>, Lapin yliopistossa 29.8.2020.</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/103430 Affekteja pandemian keskellä 2021-04-01T11:27:19+03:00 Kirsi-Maria Hytönen kirsi-m.hytonen@jyu.fi <p>Pääkirjoitus Kasvatus &amp; Aika 1/2021.</p> 2021-03-25T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2021 Kasvatus & Aika