Kasvatus & Aika

Demokratia, kasvatus ja kesäpäivät

2023-10-02T23:34:15+03:00

Tässä raportissa muistellaan Kasvatuksen historian ja filosofian verkoston Helsingissä kesäkuussa 2023 järjestämiä kesäpäiviä. Tapahtuma oli luonteeltaan poikkeuksellinen, sillä järjestysvastuussa ollut DEMOPOL-tutkimusryhmä yhdisti perinteikkääseen tapahtumaan laajaa kansainvälistä huomiota saaneen demokratiakasvatusta käsittelevän konferenssin.

Kasvatuksen historian ja filosofian kaunis ystävyys?

2023-09-21T22:31:08+03:00

Artikkeli dokumentoi Kasvatuksen historian ja filosofian kesäpäivillä 2023 käydyn paneelikeskustelun puheenvuoroja. Ne kommentoivat niin kasvatuksen historian ja filosofian tutkimuksen ja opetuksen tilan, kuin niiden keskinäisen suhteen muutosta sekä muutoksen syitä. Keskustelijat pohtivat historiallisen ja filosofisen lähestymistavan merkitystä kasvatuksen tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa, mutta kysyvät myös perusteita niiden yhteenlittymiselle kasvatuksen historian ja filosofian tutkimusverkostoksi.

Katoava tekstien kirjo

2023-10-17T15:13:41+03:00

Pääkirjoitus numeroon 3/2023.

Erityisopettajan työ osa-aikaisessa erityisopetuksessa

2023-05-19T15:43:27+03:00

Osa-aikainen erityisopetus on ollut koko suomalaisen perusopetuksen historian ajan tärkeässä asemassa oppilaiden koulunkäynnin tukea järjestettäessä. Oppilaiden määrän kasvun myötä erityisopettajien työn sisältö on muuttunut ja on nostettu esille huoli työnkuvan liiallisesta laajenemisesta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme perusopetuksen osa-aikaisessa erityisopetuksessa työskentelevien erityisopettajien näkemyksiä työnkuvastaan sekä sen kehittämistarpeista. Tutkimukseen osallistui 249 erityisopettajaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jota jaettiin Facebookin erityisopettajaryhmissä joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja siitä paikannettiin kolme työn sisältöä kuvaavaa kategoriaa: 1) opetuksen ja tuen antaminen oppilaille, 2) tuen toteuttaminen yhteistyössä: konsultaatio ja moniammatillinen yhteistyö ja 3) työn kehittäminen, seuranta ja suunnittelu. Lisäksi paikansimme kolme työn kehityskohdetta: 1) työtehtävien rajaaminen, 2) työn kehittäminen lainsäädännön kautta sekä 3) kuntoutuksellisen ja yksilöllisen työotteen painottaminen. Johtopäätöksenä toteamme, että laaja-alainen erityisopettaja tukee koulussa oppilaita ja myös luokan- ja aineenopettajia. Yhteistyöllä pystytään tukemaan oppilaita jo varhaisessa vaiheessa. Tuen joustava antaminen niin kollegoille kuin oppilaillekin edellyttää erityisopettajien mukaan muutoksia työnkuvan määrittelyyn. Erityisopettajat ovat avainasemassa edistämässä inklusiivisen koulun kehitystä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulku kohti inkluusiota

2023-04-03T15:47:19+03:00

Artikkelissa tarkastellaan kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtavien viranhaltijoiden käsityksiä inkluusiosta ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja inkluusion toteuttamisessa on. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on jäänyt monessa kunnassa saavuttamatta, ja inkluusioon suhtautuminen on ollut kovin ristiriitaista. Artikkelin aineisto on kerätty eri puolilta Suomea haastattelemalla johtavia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen viranhaltijoita. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenografia. Haastattelujen perusteella inkluusioon liitetyt merkitykset vaihtelivat ja osassa kuntia inkluusio jäi puheen tasolle. Inkluusion ymmärtäminen erityisopetusta laajempana, kaikkien lasten yhdenvertaisuutta kunnioittavana käsitteenä näyttäisi vielä edellyttävän aktiivisempaa toimeenpanoa.

Ekososialisaatio ja ekoindividuaatio sivistysideaaleina

2023-03-31T16:51:31+03:00

Tässä teoreettisessa artikkelissa arvioimme kriittisesti ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä sivistysideaalin kuvaajina. Selvitämme siis, miten käsitteet soveltuvat määrittämään kasvatustoiminnan päämääriä. Tätä tarkoitusta varten kuvaamme kasvatustieteen peruskäsitteitä, tulkitsemme ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteitä ja niiden taustalla olevaa käsitystä kasvatuksesta, arvioimme käsitteitä kriittisesti ja ehdotamme ratkaisuja niiden ongelmiin. Esitämme, että ekososialisaatio ja ekoindividuaatio ovat ongelmallisia käsitteitä sivistysteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Ekososialisaatio ei ole sosialisaatiota, eikä ekoindividuaatio ole individuaatiota. Argumentoimme myös, että kasvatusteoria, johon ekososialisaation ja ekoindividuaation käsitteet nojaavat, ei sovellu normatiivisen sivistysideaalin muotoiluun. Ehdotamme, että ekososiaalisuus voisi olla käsite, johon ekososialisaation ja ekoindividuaation merkitykset voitaisiin liittää.

Toimijuus lastentarhan tilallisissa murroksissa

2023-08-16T14:41:04+03:00

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Tila, lapsi ja toimijuus. Lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa, Helsingin yliopistossa 17.9.2021.