Kasvatus & Aika

Vapaa kansansivistystyö Raja-Karjalaa suomalaistamassa 1920–30-luvulla

2024-03-19T20:08:16+02:00

Taloudellisten ja sivistyksellisten olojen kehittämiseen tähdännyt rajaseututyö nähtiin poliittisesti tärkeänä vastaitsenäistyneessä Suomessa. Tämä artikkeli tarkentuu vapaan kansansivistystyön leviämiseen, toteuttamiseen ja vastaanottoon Laatokan pohjoispuolella sijainneessa Raja-Karjalassa 1920–30-luvulla. Poliittisesti alueesta teki tärkeän sijainti jännitteisellä itärajalla ja sen kulttuurinen omaleimaisuus, johon kuului muun muassa karjalan kieli ja ortodoksikirkko. Vapaata kansansivistystyötä seudulla tekivät Itä-Karjalan kansanopisto (per. 1906) ja Raja-Karjalan Sivistysliitto (per. 1925). Monipuolisten arkistoaineistojen lisäksi lähteenä tutkimuksessa on käytetty muistitietoaineistoa, lehdistöä ja historiikkeja. Sekä kansanopiston että Sivistysliiton ja sen alaisuudessa toimineiden opintokerhojen pääasiallinen kohderyhmä olivat noin 20-vuotiaat rajakarjalaisnuoret, mutta ne järjestivät myös kaikille avoimia tilaisuuksia. Niihin yritettiin saada myös vanhempia ihmisiä, joiden sukupolvi vieroksui vapaata kansansivistystyötä. Itä-Karjalan kansanopisto ja Raja-Karjalan Sivistysliitto tekivät yhteistyötä muiden porvarillisten järjestöjen kanssa, ja ne pyrkivät kasvattamaan rajakarjalaisia isänmaallisiksi ja siveellisiksi kansalaisiksi sekä tietopuolisten että käytännönläheisten aiheiden opetuksen kautta. Rajaseutupolitiikassa Raja-Karjalan suomalaistuminen ja modernisoituminen esitettiin luonnollisena ja tavoiteltavana kehityskulkuna.

Laaja-alaisen osaamisen kuvaukset lukion opetussuunnitelmien perusteissa

2024-05-09T14:01:27+03:00

Laaja-alainen osaaminen määritellään oppiainerajat ylittävinä tietoina ja taitoina, joita globaalistuvassa ja yhä moniarvoisemmassa maailmassa tarvitaan kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Artikkelissa kuvaamme ja analysoimme, miten laaja-alaista osaamista on kuvattu suomalaisissa lukion opetussuunnitelman perusteissa eri vuosikymmeninä. Laaja-alaisen osaamisen käsitettä lähestytään tarkastelemalla kansainvälisiä viitekehyksiä. Analysoimme aineistoa laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että laaja-alaista osaamista on käsitelty varsin samankaltaisesti eri vuosikymmeninä laadituissa kansallisissa lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Laaja-alaisen osaamisen käsite on laajentunut ja sen rooli vahvistunut nykyaikaa lähestyttäessä. Kansallinen näkökulma on laajentunut globaaliin samalla kun kytkös oppiaineisiin on vaihdellut. Paikallisen toimeenpanon ohjeistusta on jatkuvasti tarkennettu. Löysimme myös yhtymäkohtia kansainvälisiin laaja-alaisen osaamisen määritelmiin. Kartoitus palvelee opetussuunnitelmatyöhön osallistuvia koulutuksen eri tasoilla ja tehtävissä.

Aitoja kohtaamisia koulussa

2024-09-03T16:19:28+03:00

Yläkoulusiirtymässä oppilaan kohtaamiset opettajien kanssa moninaistuvat ja yksittäisen kohtaamisen merkitys voi olla entistä tärkeämpi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten kokemuksia oppilaan ja opettajan kohtaamisesta yläkoulun arjessa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto koostuu yksilöhaastatteluista, joissa haastateltiin 15 kahdeksasluokkalaista nuorta. Aineistoa analysoitiin temaattisella analyysillä, reflektiivisellä otteella. Analyysin kautta saavutettiin kolme teemaa. Ensimmäisen teeman ytimessä ovat nuorten kokemukset opettajan kohtaamisesta koulun arjessa, missä ja miten sitä tapahtuu ja mitä he odottavat opettajalta kohtaamisen osalta. Toinen teema kertoo kohtaamiseen liittyvistä tunnekokemuksista, sekä kohtaamista mahdollistavista ja toisaalta sitä estävistä tekijöistä. Kolmas teema kiteyttää, kuinka oppilaan ja opettajan välinen kasvatussuhde toimii kohtaamisen lähtökohtana. Tulosten perusteella opettajan työ näyttäytyy kasvatustyönä, jossa suhteen luominen oppilaaseen mahdollistaa kohtaamisen ja dialogisuuden. Nuoret kokivat opettajan olevan vastuullisena osapuolena kohtaamisissa: nuorten mielestä opettajan tehtävänä on tukea oppilasta ja luoda mahdollisuus kohtaamiselle. Nuoret odottivat opettajien kohtaavan heidät yksilöinä, mutta totesivat samalla, että vain osa opettajista tekee koulun arjessa näin.

Inklusiiviset arvot alakoulun erityisopettajien ja rehtoreiden puheessa kolmitasoisen tuen alkuvaiheessa

2024-06-19T11:42:34+03:00

Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia inkluusioon liitettäviä arvoja erityisopettajien ja rehtoreiden puhe sisältää, ja miten he puhuvat arvojen implementoinnista erityisopetuksen reformin (2011) alkuvaiheessa. Erityisopetuksen reformissa oli kyse inkluusiosta ja oppilaan kolmitasoisen tuen käynnistämisestä perusopetuksessa. Tutkittavat arvot ovat tasa-arvo, osallisuus, moninaisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys. Hitaasti muuttuvat arvot muodostavat pohjan työssä tarvittaville tiedoille, ymmärrykselle ja taidoille. Inkluusion toteutuminen edellyttää sitoutumista inklusiivisiin arvoihin ja niiden toteutukseen. Haastatteluaineisto on hankittu vuosina 2013–2014. Aineiston analyysi perustuu teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Tulokset osoittavat, että haastateltavat puhuivat inklusiivisista arvoista pääosin myönteisesti, mutta inklusiivisten arvojen toimeenpano ei toteutunut vastaavasti. Tasa-arvon toteutusta haittasi haastateltavien mukaan resurssien puute. Osallisuuteen liitetty toimijuus korostui aikuisten – ei oppilaiden näkökulmasta. Moninaisuuden arvostamisesta huolimatta kaikki oppilaat eivät kuuluneet lähikouluun, ja yhteisöllisyys kaventui aikuisten tekemäksi yhteistyöksi. Tutkimuksen tulokset tarjoavat välineitä inklusiivisten arvojen tarkasteluun perusopetuksen kehittämistyössä. Lisäksi tulosten pohjalta voidaan tunnistaa inkluusion toimeenpanoa hidastavia tekijöitä.

Tunteita ja ruumiillisuutta

2024-03-26T11:40:08+02:00

Aiempi tunteisiin liittyvä tutkimus on osoittanut tunteiden olevan merkityksellinen osa kasvattajien ja lasten välisiä suhteita. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisiksi tunteet kasvattajien ja lasten välisissä suhteissa muotoutuvat päiväkodin kasvattajien kertomuksissa. Teoreettisena lähtökohtana on ruumiillisuus, jonka kautta ymmärrämme tunteet sekä yksilöllisesti että suhteissa ruumiillisesti rakentuvina. Metodologisesti tutkimus nojaa kerronnallisuuteen. Tutkimusaineistona on kolme kasvattajien kanssa käytyä kerronnallista ryhmäkeskustelua. Analysoimme aineiston holistisen luennan ja heuristisen analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan tunteet kasvattajien ja lasten välisissä suhteissa muotoutuivat 1) suuntautumisena lasta kohti, 2) jännitteisenä tunnetyönä ja 3) opittavina taitoina. Tutkimuksemme herättää pohtimaan tunteista käytävää keskustelua varhaiskasvatuksessa ja yhteiskunnassa laajemminkin nostamalla esiin tunteiden ruumiillisuuden ja jännitteisyyden osana kasvatussuhteita.

Pierre Bourdieun kulttuurinen pääoma

2024-06-24T17:44:39+03:00

Ranskalaisen sosiologin, Pierre Bourdieun perintö kasvatussosiologialle elää vahvana edelleen – vai elääkö? Kulttuurinen pääoma on yksi Bourdieun hyödynnetyimmistä käsitteistä, jonka hän määrittelee kilpailtuna, melko vaikeasti saatavissa olevana ja vanhemmilta lapsille periytyvänä resurssina, kuten kulttuurisina arvostuksina, normeina ja asenteina. Kulttuurisen pääoman avulla Bourdieu pyrki selittämään, miksi korkeammin koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa paremmin matalammin koulutettujen vanhempien lapsiin verrattuna. Bourdieun myöhemmässä tuotannossa kulttuurisen pääoma sai uusia merkityksiä yhteiskuntaluokan statuksellisena osoittimena ja kulttuurisen maun distinktioina. Tässä katsauksessa siirrän katseeni kulttuurisen pääoman antiin eräänä keskeisenä Bourdieun teoreettis-käsitteellisen apparaatin palasena ja erilaisten kasvatussosiologisten ilmiöiden jäsentämisen työkaluna Bourdieun kasvatussosiologista perintöä samalla pohdiskellen.

Kasvatusalalle hakeneiden joukossa painottuvat lyhyt matematiikka, psykologia ja terveystieto

2025-01-22T11:35:01+02:00

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Lukiotausta siirtymissä yliopistoon. Tutkimus kasvatusalan hakijoista ja opiskelijoista vuosina 2007–2020 ylioppilastutkinnon pohjalta, Oulun yliopistossa 30.8.2024.

Selkeät arviointiohjeet palvelevat sekä arvioijaa että kirjoittajaa

2025-03-10T11:24:23+02:00

Pääkirjoitus numeroon 1/2025.