Kasvatus & Aika

Mainiossa kirjassa koulutuksen käsittely jää sivurooliin

Jukka Rantala — 2023-06-22

Arvosteltu teos: Immonen, Perttu 2023. Suomalainen historia. Kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle. Jyväskylä: Atena. 646 s.

Häiriöitä opetuksessa

Antti Moilanen — 2023-06-22

Arvosteltu teos: Lanas, Maija & Kiilakoski, Tomi (toim.) 2022. Häiriö: Näkökulmia työrauhan häiriöihin koulussa. Tampere: Vastapaino. 281 s.

Kriittisen ajattelun kasvatustavoitteen rajat ja mahdollisuudet

Henri Pettersson — 2023-06-22

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Reason to believe: The prospects and limitations of critical thinking as an educational ideal, Oulun yliopistossa 23.3.2023.

Ajatuksia viitoittamassa

Henri Pettersson — 2023-06-22

Pääkirjoitus numeroon 2/2023.

”Velka on rumaa sanoi momma”

Ritva Nätkin — 2023-06-22

Artikkelissa lähestytään perheiden talouskasvatusta ja perhesukupolvien välisiä suhteita laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineistona on syyskuussa 2021 Helsingin Sanomien keräämä ”Rahakysely”. Artikkelissa kysytään, miten informanttina oleva välisukupolvi, 74 vastaajaa 355:stä, kuvaa aikuistuville lapsille antamaansa talouskasvatusta, kuten neuvoja ja ihanteita. He pohtivat myös oman, lapsuudenperheessä saamansa talouskasvatuksen vaikutusta antamaansa kasvatukseen. Informanttien pääasiassa 1990-luvulla syntyneet lapset ovat aikuisuuteen siirtymisvaiheessa, mitä pidämme strategisena elämänvaiheena talouskasvatuksen ja taloustaitojen kannalta. Myös eriarvoisuus tulee näkyviin tässä vaiheessa. Toisen nuoren aikuistumista tuetaan perheessä rahallisesti ja toinen siirtyy aikuisuuteen velkataakka mukanaan. Aineistossa aikuistumisihanteiden normatiivisuus oli vahvaa. Hyvätuloisuutta ja vakavaraisuutta pidettiin usein tavoiteltavana aikuisuutena. Kysymys voi olla arvopuheen luonteesta, jossa ihanteilla on suuri rooli. Aineistoa voi luonnehtia myös keskiluokkaiseksi, sillä kysymys on pääosin hyvätuloisesta, korkeasti koulutetusta ja pääkaupunkiseudulla asuvasta vastaajakunnasta. Kovin yksiselitteisesti ja suoraviivaisesti eivät taloustaidot näytä siirtyvän sukupolvisuhteissa eteenpäin. Riippuu perhekulttuurista, paljonko lasten yksilöllisyyttä ja toimijuutta korostettiin niin välisukupolven omilta vanhemmiltaan saadussa kasvatuksessa kuin omille lapsille annetuissa neuvoissa.

Käsityötä etänä

Sirpa Kokko — 2023-06-22

Tutkimus paneutuu käsityönopettajien moniulotteiseen osaamiseen ja pedagogiseen toimintaan koronapandemian aikaansaamassa tilanteessa, jossa monenlaisia fyysisiä ja materiaalisia resursseja edellyttävä käsityönopetus jouduttiin siirtämään digitaaliseksi etäopetukseksi. Tutkimuksen aineiston muodostavat kahdessa webinaarissa syksyllä 2020 laaditut tekstidokumentit, joihin eri koulutusasteilla käsityötä opettavat sekä käsityönopettajaopiskelijat (n=123) kirjasivat ryhmätyöskentelyn perusteella kokemuksiaan, ajatuksiaan ja visioitaan käsityön etäopetuksesta. Aineistoa analysoitiin suhteessa opettajan moniulotteisen osaamisen malliin (MAP). Aineistossa etäopetukseen siirtyminen haastoi käsityönopettajien pedagogista sisältötietoa, mutta heidän vahva opetuksen ja oppimisen tietoperustansa sekä resilienssinsä auttoivat uudenlaisten pedagogisten ratkaisujen kehittämisessä. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvia vuorovaikutustaitoja edellytettiin tiivistyneessä yhteydenpidossa käsityön etäopetuksen oppimisympäristönä toimiviin koteihin. Toimivan vuorovaikutuksen luominen digitaalisessa oppimisympäristössä nousi erityiseksi pedagogiseksi haasteeksi. Opettajien moninaisuutta koskevaan osaamiseen kuului ymmärrys oppijoiden erilaisista lähtökohdista ja resursseista. Opettajien ammatillista identiteettiä ja hyvinvointia heikensivät etäopetuksen kuormitus sekä käsityöoppiaineen sivuuttaminen koulujen etäopetuksen kehittämistyössä. Heidän ammatilliset arvonsa koskien laadukasta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista opetusta olivat ristiriidassa käytännön toteutusmahdollisuuksien kanssa. Nostamme uutena tulokulmana hakkeroinnin käsitteen uusiin tilanteisiin reagoivassa käsityön pedagogiikassa.

Innostus, kiinnostus ja omaehtoisuus

Leea Lakka — 2023-06-22

Maininnat kiinnostumisesta ja innostumisesta seitsenkertaistuivat, kun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) vuonna 2014 uusittiin. Tarkastelemme tätä muutosta kysymällä, millainen rooli POPS 2014:ssä kiinnostukselle joukkomuotoisen perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa on kirjoitettu. Analyysimenetelmänä hyödynnämme Carol Bacchin diskurssianalyyttista WPR-menetelmää. Sen mukaisesti selvitämme, millaisiksi POPS 2014 konstruoi ne ongelmat, jotka se pyrkii ratkaisemaan. Analyysi osoittaa, että kiinnostuksella on eri oppiaineissa erilaisia ja eri määrin keskeisiä tehtäviä. Kiinnostus opetuksen sisältönä ja sisältöä rajaavana tekijänä ylikorostuu äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa, erityisesti lukemisen osuuksissa. Siinä myönteiseen kiinnostukseen kytkeytyvät asennetavoitteet ovat korvanneet lukemisen harjoittelun ja taitamisen tavoitteita. POPS 2014:n konstruoimaksi ongelmaksi hahmottuu äidinkielen ja kirjallisuuden vääränlainen ja oppilaita luotaan työntävä luonne, jonka ratkaisuksi hahmottuu opettajan innostavasta opetustyylistä seuraava kiinnostuminen. Analyysimme mukaan POPS hahmottaa tuon kiinnostumisen eräänlaiseksi yhteiskunnallisista eronteoista vapauttavaksi äärimmäiseksi yksilöllisyydeksi. Esitämme, että kiinnostukseen keskittymisen myötä lukutaito-opetus voi johtaa yksilöllisiin taitoihin. Tämä problematisoi perusopetuksen yleissivistävyyttä ja oppilaiden taustoista johtuvien erojen tasoittamisen tavoitetta.

Siirtymäresurssit varhaiskasvatuksen siirtymätilan suhteissa ja muutoksissa

Jasemin Can — 2023-06-22

Artikkeli tarkastelee yhden lapsen siirtymäresursseja varhaiskasvatuspolun erilaisissa siirtymissä. Etnografinen, pitkittäisasetelmaan perustuva tutkimusaineisto muodostuu yhden lapsen varhaiskasvatuspolun ensimmäisistä päivistä aina esiopetuksen alkuun. Artikkeli vastaa kysymykseen siitä, millaisia resursseja lapsi hyödyntää siirtymätilassa sekä millaisia muutoksia resurssien hyödyntämisessä tapahtuu siirtymien aikana? Siirtymiä tarkastellaan siirtymätiloina, jotka rakentuvat sekä tilanteisesti että relationaalisesti, eli suhteessa ympäristöön ja muihin toimijoihin. Lisäksi artikkelissa käytetään siirtymäresurssin käsitettä, joka viittaa tilannekohtaisiin tietoihin, taitoihin ja materiaalisiin esineisiin, joiden avulla lapsi osallistuu siirtymätilan rakentamiseen. Tulokset osoittavat siirtymätilan rakentuvan kulttuurisista, sosiaalisista, ruumiillisista sekä materiaalisista siirtymäresursseista. Ne tukivat lapsen aktiivista osallistumista ja toimintaa siirtymätilassa. Tulokset kuvaavat myös siirtymien välisiä muutoksia siirtymäresurssien kautta. Artikkelin lopussa pohditaan, miten tietoa siirtymäresursseista voidaan hyödyntää suunniteltaessa varhaiskasvatuksen siirtymäkäytäntöjä, jotka tarjoavat lapselle mahdollisuuden resurssien hyödyntämiseen.