Kasvatus & Aika

Laulu vertaisarvioinnille

Henri Pettersson — 2024-03-21

Pääkirjoitus numeroon 1/24.

Eettinen perusta tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa

Sirkku Lähdesmäki — 2024-03-21

Tekoälyn vaikutus koulutukseen ja sen kautta opetukseen sekä oppimiseen on yksi ajankohtaisimmista aiheista, joita koulutuksen järjestäjien ja toteuttajien on pohdittava perusteellisesti. Eettiset näkökulmat tulee tuoda näkyviin ja konkretisoida eri koulutusasteilla. Eettisten näkökulmien rakentaminen saattaa tuntua hahmottomalta työltä, mutta tälle metatiedon varaan rakennettavalle toimintaa ohjaavalle kehykselle on olemassa tutkimusperusta. UNESCOn (2023) raportissa on tuotu esille eettiset linjaukset, joita koulutuksen järjestäjien tulee tarkastella suhteessa tekoälyyn. Näiden näkökulmien ymmärtäminen ja niiden omaksuminen opetuksen haasteiksi ja periaatteiksi tekoälyn suhteen on olennaista opettajille. Esittelen raportin kuusi koulutuksen tulevaisuutta käsittelevää linjausta ja tarkastelen tuoreen tutkimuksen valossa niiden herättämiä kysymyksiä. Esitän myös tekoälytoimijuuteen liittyviä pedagogisia näkökulmia sekä Trio-suunnittelumallin, joka edistää tekoälyn opetukseen integroivaa suunnittelua. Katsaus ottaa kantaa tekoälyn eettiseen perustaan ja sen keskeiseen merkitykseen ihmislähtöisen teknologian käytön turvaamiseksi.

Kohti tietoisempaa ja tavoitteellisempaa mediakasvatusta

Saara Salomaa — 2024-03-21

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Mediakasvatus osana varhaiskasvatuksen opettajien työtä ja koulutusta – Tulkintakehyksenä mediakasvatustietoisuus, Tampereen yliopistossa 29.9.2023.

Lasten osallisuuden mahdollisuudet kuvataiteen traditioissa

Jaakko H. Moilanen — 2024-03-21

Tässä artikkelissa tarkastelemme varhaiskasvatuksen opettajien kuvauksia onnistuneesta kuvataidekasvatustoiminnasta. Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, millaisena osallisuus kuvataan toiminnassa ja miten osallisuus on suhteessa kuvataidekasvatuksen traditioihin. Osallisuus ymmärretään tutkimuksessa sosiaalisena ja poliittisena ilmiönä, jossa korostuvat yhteisöllisyys, yhteisöön kuuluminen ja yhteisössä toimiminen, päätösten tekeminen ja -tekoprosessit sekä vaikuttaminen. Aineisto on kerätty osana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamaa arviointia, jossa tarkasteltiin viisivuotiaiden pedagogiikkaa ja taito- ja taidekasvatuksen tilaa varhaiskasvatuksessa. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa hyödynnettiin abduktiivista sisällönanalyysiä, jota on toteutettu sekä laadullisena että määrällisenä. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen kuvataiteessa korostuu aikuisjohtoisuus ja kuvataidetta toteutetaan usein menetelmälähtöisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet osallisuuden sekä kuvallisen ilmaisun osalta jäävät vähälle huomiolle.

Vaaterissa vai vinossa?

Tiina Junkkari — 2024-03-21

Mikään alue tai maakunta ei kehity vaikuttamatta muihin. Yhdellä alueella tapahtuva muutos johtaa muutoksiin muualla ja muuttoliikkeellä on tässä erityinen merkitys. Ammattikorkeakoulujen perustaminen lisäsi korkeakoulutuksen alueellista saavutettavuutta, mutta ei kyennyt tasaamaan eroja inhimillisen pääoman jakautumisessa alueille. Tässä artikkelissa tarkastelen kolmella suurella koulutusalalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten muuttoliikettä maakuntien välillä. Paneudun erityisesti maakuntien väliseen nettomuuttoon vuosien 1996–2018 aikana. Tutkimukseni perustuu koulutustilastoihin ja niiden kautta väestörekisterin kotimaakuntatietoihin.
Muuttovirrat poikkesivat toisistaan sekä periodein tarkasteltuna, että koulutusaloittain. Kaikilla isoilla koulutusaloilla monen maakunnan kokonaisnettomuuttovoitto perustui täysin vuosituhannen taitteessa AMK-tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuteen. Tekniikan alalla oli selkeitä alueellisia eroja. Esimerkiksi Uudellemaalle suuntautuva nettomuuttovirtaus kasvoi jatkuvasti, kun taas Pohjois-Pohjanmaan vetovoima loppui vuoteen 2007 mennessä. Terveysalalla vetovoimaisin ja jatkuvasti kasvava maakunta oli Pirkanmaa. Kokonaiskuvassa Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta eivät olleet millään koulutusalalla nettomuuttovoittajia mihinkään toiseen maakuntaan nähden.