Kasvatus & Aika

Abckiriasta tekoälyyn

Katri Karasma — 2024-10-30

Katsauksessa selvitetään suomen kielen tuloa oppiaineeksi, sen esteitä ja hyväksyntää vuonna 1843. Historia kytkeytyy opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmat ovat määrittäneet oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä eri tavoin. Niissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan kronologisesti. Äidinkieli on kehittynyt kahden oppitunnin tuntimäärästä koulun runsastuntisimmaksi aineeksi, voidaan sanoa koulun tärkeimmäksi aineeksi, sillä se on kaiken oppimisen perusta. Oppimateriaalin muuttumista sivutaan jonkin verran. Vertailujen tuloksena päädytään esittämään seitsemän vaihetta. Viimeisenä on digitaalisuus. Internetin yleistymisen älypuhelimiin vuodesta 2009 katsotaan horjuttaneen paperikirjojen lukemista ja johtaneen lukemisen vähenemiseen. Koulun kirjallisuuden opetus on muuttunut kansallisen identiteetin vahvistamisesta entistä enemmän demokraattisten toiminta- ja vaikutusvalmiuksien kehittämiseen kuten myös virikkeiden antamiseksi oppilaan kulttuuripersoonallisuuden kasvua varten. Draamamenetelmien käytön ja toiminnallisen kieliopin avulla äidinkielestä tulee oppiaineena mieluisampi kasvavalle nuorelle. Opettajien koulutuksessa draamalle pitäisi olla enemmän aikaa. Opetussuunnitelmista toivotaan vastaisuudessa tiiviimpiä ja selkeämpiä, kuten esim. Virossa, eikä 500-sivuisia järkäleitä kuten Suomessa. Suomeen tarvittaisiin kaanonin kokeilua.

Suomalaisen peruskoulun yksityistäminen ja kaupallistaminen koulutusalan toimijoiden näkökulmasta

Nina Nivanaho-Ahvenjärvi — 2024-10-30

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Suomalaisen peruskoulun yksityistäminen ja kaupallistaminen koulutusalan toimijoiden näkökulmasta, Turun yliopistossa 27.4.2024.

Koulun ja opettajan mahdollisuus yhteiskunnan kriittiseen uudistamiseen

Sara Juvonen — 2024-10-30

Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan School in society: Teachers enacting the purposes of education, Helsingin yliopistossa 4.6.2024.

Kolme tapaa nähdä pakolaislapsi väärin

Mervi Kaukko — 2024-10-30

Diginatiivimyytin lyhyt oppimäärä

Pekka Mertala — 2024-10-30

Kadonneet paratiisit

Antti Saari — 2024-10-30

Artikkelissa tarkastellaan itsekasvatuksen ontologista perustaa antroposeenin viitekehyksessä. Eräs aikaamme leimaavien ekologisten katastrofien juurisyy paikannetaan ympäristökasvatuksen diskursseissa toisinaan ihmisen vieraantumiseen luonnosta. Kasvatuksen tehtäväksi määrittyy tällöin vieraantumisen ylittäminen erinäisin pedagogisin keinoin, jotka palauttavat osaltaan harmonian ja eheyden inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon välille. Näistä näkökulmista poiketen artikkelissa hyödynnetään niin sanotun dialektisen materialismin ontologista lähtökohtaa, jonka mukaan vieraantuminen luonnehtii kaikkea olevaa, jolloin harmoniaa luonnon kanssa ei ole mahdollista saavuttaa. Subjekti, samoin kuin todellisuuskin, on aina sijoiltaan ja yhteensopimaton itsensä kanssa. Raunioestetiikkaa esimerkkinä käyttäen artikkelissa kuvataan itsekasvatuksen lähtökohtia ja prosessia suhteessa maailmaan, joka ei jäsenny eheäksi kokonaisuudeksi.

”Mä tiedän millainen vastuu mulla on Suomen yhteiskunnassa, tämän yhteiskunnan kehittämisessä”

Maija Yli-Jokipii — 2024-10-30

Tässä artikkelissa tarkastellaan monikielisen oppilaan oman äidinkielen (OÄK) opettajien yhteiskunnallista päämäärätietoisuutta yhteiskunnallisten tavoitteiden ja yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista. Tutkimus perustuu oman äidinkielen opettajien haastatteluihin (N=20), jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella OÄK-opettajien yhteiskunnalliset tavoitteet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: inklusiivisen yhteiskunnan rakentamiseen ja oman äidinkielen opetuksen rakenteiden kehittämiseen. Keskeiseksi osoittautuu opettajien halu lisätä maahanmuuttotaustaisten suomalaisten ymmärrystä yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista toimia siinä. Opettajat osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan monin eri tavoin kouluyhteisössä, kuntatasolla, yhdistystoiminnassa, puoluepolitiikassa ja tutkimuksen kentällä. Kokonaisuutena OÄK-opettajien yhteiskunnallinen päämäärätietoisuus ilmenee verrattain vahvana.

Tulkintoja suomalaisen peruskoulun työrauhasta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2010–2020

Suvi Lehtomäki — 2024-10-30

Työrauha on merkittävä oppimisen ja hyvinvoinnin osatekijä peruskoulussa. Artikkelissa tarkastellaan, millaista keskustelua koulujen työrauhasta julkisuudessa käydään ja mihin tekijöihin työrauhailmiöstä käyty keskustelu yleisimmin kohdistuu. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa julkaistuista mielipidekirjoituksista (N=70). Tarkasteltava ajanjakso sijoittuu vuosiin 2010–2020. Analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistosta tunnistettiin kolme pääteemaa, jotka nousivat yleisimmin esiin työrauhailmiöstä esitetyissä puheenvuoroissa. Teemat ovat: opettajan työnkuva, inkluusio käytännössä sekä peruskoulun muutos. Julkisessa keskustelussa työrauhan määrittelyssä korostuvat oppilaiden tasa-arvoiset oppimisen mahdollisuudet sekä opettajan mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Peruskoulujärjestelmää koskeva puhe sen sijaan näyttäytyi keskustelussa polarisoituneena. Työrauhaan liittyvät haasteet paikannettiin usein keskustelussa yksilötason ongelmiin, kuten oppilaan tuen tarpeeseen, mutta ratkaisuehdotukset kohdistuivat järjestelmätasolle. Esimerkiksi opettajan työnkuvan rajaamisen tarve nousi vahvasti esiin mielipiteissä. Tämä tutkimus tuo esiin peruskoulun työrauhan toteutumisen kannalta tärkeitä teemoja, joita on tarpeen nostaa laajempaan koulutuspoliittiseen keskusteluun tulevaisuudessa.

Kaupunkikoulujen painotettu opetus paikallisissa opetussuunnitelmissa

Terhi Pasu — 2024-10-30

Perusopetuksen lainsäädännössä oikeutus oppilasvalikoinnille peruskouluissa muodostuu silloin, kun opetus on painotetun opetussuunnitelman mukaista. Opetussuunnitelman perusteet puolestaan velvoittavat opetuksen järjestäjiä päättämään ja kuvaamaan paikallisessa opetussuunnitelmassaan painotetun opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut. Kansallista kokonaiskuvaa ei ole siitä, miten oppilaansa valikoiva painotettu opetus on kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa järjestetty. Tutkimme suurten suomalaiskaupunkien (n=12) ja niiden peruskoulujen opetussuunnitelmien kuvauksia painotetun opetuksen tuntimääristä, tuntijakokäytännöistä, opetuksen tavoitteista ja opetussisällöistä sekä siitä, miten opetussuunnitelmissa rakentuu oikeutus oppilasvalikointiin. Aineisto kerättiin julkisista internetlähteistä keväällä 2022 ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Opetussuunnitelmissa painotettua opetusta kuvattiin järjestettävän tyypillisimmin valinnaisaineiden vuosiviikkotunneilla, mutta vaihtelevalla laajuudella. Painotetun opetuksen tavoitteena oli tyypillisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden syventäminen tai laajentaminen. Painotetun opetuksen opetussisällöissä korostuivat yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus sekä yksilöllisen osaamisen kehittäminen. Yhteisölliset tavoitteet kohdistuivat enimmäkseen painotusluokan sisälle, koulun painotusluokkien välille tai painotusluokkien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden välille. Sen sijaan koulun painotusluokkien ja yleisopetuksen luokkien välistä yhteistyötä oli opetussuunnitelmissa kuvattu niukasti. Kaikissa paikallisissa opetussuunnitelmissa ei ollut lainkaan kuvauksia painotetun opetuksen sisällöistä, jolloin näissä ei rakennu oikeutusta oppilasvalikointiin opetuksen tavoitteiden kautta. Tutkimus herättelee pohtimaan oppilasvalikoinnin oikeutusta sekä tarvetta kansallisesti säännellympään koulutuspolitiikkaan.

Suomen ensimmäisen yliopistollisen harjoittelupäiväkodin juuret ja synty

Meri Pihanperä — 2024-10-30

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaiseen varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen sisältyvien opetusharjoitteluiden järjestämisen kehittymistä vuosina 1863–2020 mallikoulujen seimistä ja lastentarhoista yliopistolliseen harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssiin. Tutkimustehtäviä on kaksi, joista ensimmäisen tavoitteena on selvittää, millaiseen historialliseen taustaan yliopistollinen harjoittelupäiväkotikonsepti rakentuu, ja toisen tavoitteena on tutkia, millaiseksi konseptiksi se kehittyi. Tutkimusaineistoina käytettiin opetusharjoittelujärjestelmän kehittymisen vaiheita ja keskeisiä tapahtumia käsitteleviä historian tutkimuksia, viranomaisten selvityksiä, hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä asiakirjoja sekä Rauman pikkunorssin suunnittelusta vastanneiden asiantuntijaryhmien kokousmuistioita (N=21) vuosien 2017–2020 aikana. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tuloksena tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen ja luokanopettajankoulutuksen eroavuutta niiden opetusharjoitteluiden kehittymisen osalta sekä kuvataan Rauman pikkunorssia yhtenä ratkaisuyrityksenä opettajankoulutuksen opetusharjoittelujärjestelmän yhtenäistämiseksi Turun yliopistossa. Lisäksi esitellään Rauman pikkunorssin kehittymistä tilojen, toimintojen ja toimijoiden kautta määriteltynä. Yhteenvetona tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetusharjoittelujärjestelmän kehittymisen käännekohtia ja yliopistollisen harjoittelupäiväkodin perustamista osana sitä.

Koko talo kasvattaa?

Outi Ylitapio-Mäntylä — 2024-10-30

Monitoimitalot ovat aikamme ilmiö, joissa eri alojen ammattilaiset työskentelevät yhdessä yhteisissä tiloissa. Tässä kerronnallisessa tutkimuksessa tarkastellaan toimijuutta monitoimitaloissa siellä työskentelevien ammattilaisten kertomana. Tutkimuskysymys on: Millaiseksi ammattilaisten toimijuus monitoimitaloissa kerrotaan? Tutkimusaineisto koostuu vertaismentorointiryhmissä käydyistä keskusteluista. Ryhmiin osallistui monitoimitaloissa työskenteleviä eri ammatteja edustavia henkilöitä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimustulosten mukaan ammattilaiset neuvottelivat toimijuuttaan suhteessa rakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Neuvottelua käytiin yksilöllisestä ja kollektiivisesta toimijuudesta omien työnkuvien puitteissa sekä sääntöjen ja vastuun näkökulmista. Tutkimuksessa tuodaan esiin, että vertaisryhmämentorointi tarjoaa mahdollisuuden kehittää työyhteisöjen toimintakulttuuria ja reflektoida siihen liittyviä muutoksia.

Mitä ajatella hylystä?

Hanna-Maija Huhtala — 2024-10-30

Pääkirjoitus numeroon 3/2024.