Kasvatus & Aika

Koulun historiaa haistamassa ja kuu(nte)lemassa

Tiina Männistö-Funk — 2024-12-17

Artikkeli tarkastelee koulujen historiaa aistien ja muistamisen näkökulmasta. Tarkennamme katseen 1950–90-lukujen koulunkäyntiin materiaalisena ja affektiivisena kokemuksena tutkimalla kahteen opetusteknologiaan, keskusradioihin ja kopiokoneisiin, liittyviä aistimuistoja. Liikumme kolmella tavalla kasvatuksen historian katvealueilla: yhtäältä materiaalisten tai ruumiillisten muistojen, toisaalta vähälle huomiolle jääneiden aistien ja kolmanneksi teknisen infrastruktuurin tarkastelun osalta. Artikkelissamme aistimuistot toimivat johdattajina koulujen materiaalisiin sommitelmiin. Kysymme, millaisia aistimaisemia koulumuistot piirtävät esiin sekä mitä teknologiaan liittyvät aistimuistot voivat kertoa koulusta ruumiillisena ja materiaalisena sommitelmana. Kopiokoneisiin liittyvät hajumuistot ja taktiiliset muistot sekä keskusradioihin liittyvät kuulomuistot valottavat koulujen aistimaisemaa yhtäältä hyvin ennakoitavana ja hallittuna, kokonaissuunnitelmaa palvelevana, toisaalta kuitenkin myös yllätyksiä, luovuutta ja omaehtoisuutta ilmaisevana ja mahdollistavana. Aistimuistojen analyysin perusteella päädymme ehdottamaan aistimellisen näkökulman entistä laajempaa soveltamista koulujen ja muistitiedon tarkastelussa.

Johan Kraftman ja valistusajan varhainen pedagoginen ajattelu

Ella Viitaniemi — 2024-12-17

Artikkelissa tarkastellaan valistusajan varhaisia pedagogisia periaatteita ja ihanteita Suomessa. Tutkimuksen keskiössä on Porin triviaalikoulun rehtori Johan Kraftmanin (1713–1791) ajattelu ja toiminta sekä erityisesti hänen pitämänsä puheet Tal om Läsnings-werket, hållne wid Examina Anniversaria, i Björneborgs trivial-schola triviaalikoulun lukuvuoden päättäjäisissä vuosina 1749–1751. Nämä puheet julkaistiin nopeasti vuonna 1751 Tukholmassa, jolloin koulujärjestyksen uudistamista käsiteltiin valtiopäivillä. Kraftman pyrki vaikuttamaan suoraan valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan julkisen mielipiteen ja valtiopäivien kautta. Kraftmanin puheet avaavat erityisen näkökulman 1700-luvun yhteiskuntaan, jossa niin yliopistoissa kuin politiikassa pyrittiin vastaamaan nopeasti kehittyvien luonnontieteiden tuomiin mahdollisuuksiin valtakunnan kaikkinaisen hyvinvoinnin ja vaurauden kehittämiseksi. Artikkelissa kysytään, mitkä olivat Kraftmanin pedagogiset tavoitteet ja keinot koulutuksen kehittämiseksi. Miten ja miksi Kraftman halusi rehtorina olleessaan muuttaa triviaalikoulun opetusta ja käytäntöjä? Lisäksi pohditaan, miten nämä koulutukseen liittyvät ihanteet, tavoitteet ja muutokset yhteenkietoutuivat ja lomittuivat aikakauden yleisiin taloudellisiin ja poliittisiin pyrkimyksiin. Kraftmanin puheet avaavat erityisen ja varhaisen näkökulman pedagogiikan historiaan ja opetuksen uudenlaiseen tavoitteelliseen kehittämiseen. Samalla hänen varhaisen pedagogisen ajattelunsa kautta voidaan tarkastella, miten koululaitos liitettiin ja lomittui osaksi yhteiskunnan taloudellista kehittämistä sekä tietoista varhaisen kansalaisyhteiskunnan rakentumista.

Tyttöjen tila lastentarhoissa ja päiväkodeissa 1940–80-luvuilla

Taina Sillanpää — 2024-12-17

Artikkelissa käsitellään tyttöyttä ja sen rakentumista lastentarhoissa ja päiväkodeissa tilallisuuden näkökulmasta 1940–80-luvuilla. Tilallisuutta tarkastellaan Sojan kolmannen tilan käsitettä hyödyntäen. Tilallisuuden rinnalla aineistoa luetaan sukupuolen ja tyttötutkimuksen teoretisointien näkökulmista. Tutkimuksessa kysymme: Miten tytöt asetettiin ja miten he asettautuivat lastentarhan ja päiväkodin tilaan 1940–80-luvuilla? Millaisen materiaalisen tilan lastentarha ja päiväkoti tarjosivat tytöille? Aineistona käytetään Ebeneser-säätiön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2011–2012 keräämää kirjoitettua muistitietoaineistoa, naisten kirjoittamia muistoja tyttöydestä lastentarhassa ja päiväkodissa 1940–80-luvuilla. Muistitietoaineisto kontekstoidaan aikalaiskeskusteluun käyttämällä virallisia asiakirjoja, jotka edustavat lastentarhojen tilallisiin kysymyksiin liittyneitä arvoja ja ohjeita. Valokuvilla syvennetään muistitietoaineiston sisältöjä. Aineiston analyysissa sovelletaan kerronnallisuutta ja aineistolähtöistä dialogista tematisointia. Tutkimus osoittaa, että puolipäivätoimintaan keskittynyt lastentarhatila näyttäytyy tytöille ominaisena sukupuolittuneen toiminnan tilana, kuten rauhallisena työskentelytilana pöydän ääressä tai salissa tytöille suunnattujen leikkiroolien toteutumispaikkana. Myöhemmin tilojen lisääntyessä myös tyttöjen toimintaympäristö ja roolit laajenivat. Tytöt myös itse rikkoivat näitä perinteisiä rajoja, ja ulkona oli mahdollista rakentaa tyttöyden tilaa sisätiloja laajemmaksi.

Viipurin lukion kirjaston kokoelmaluettelo vuosilta 1805–1860 kasvatus- ja kirjahistoriallisena lähteenä

Heidi Hakkarainen — 2024-12-17

Vuonna 1805 perustettu Viipurin lukio oli Vanhan Suomen alueen ja myöhemmin Viipurin läänin merkittävä koulutusinstituutio, mutta sen kirjastosta säilyneet tiedot ovat pitkään olleet puutteellisia ja hajanaisia. Tämä artikkeli käsittelee Viipurin lukion kirjaston kokoelmaluetteloa historiallisena lähteenä, joka tarjoaa uutta tietoa Vanhan Suomen alueen kirjahistoriasta sekä kasvatuksen ja koulutuksen historiasta 1800-luvun alussa. Artikkelin päälähteenä toimii Viipurin lukion kirjaston vuodet 1805–1860 kattava kokoelmaluettelo, joka käsitti 8500 nimekettä. Artikkelin empiirinen tutkimusote pohjautuu kokoelmaluettelon lähilukemiseen ja lähdekriittiseen kontekstoimiseen. Tämä artikkeli tuo esiin lukion kirjaston merkityksen niin kansainvälisen kasvatuksellisen kirjallisuuden kuin myös varhaisen suomenkielisen lastenkirjallisuuden kokoajana ja säilyttäjänä. Kirjaston kokoelmaluettelo kertoo Viipurin kytköksistä muihin Suomen 1800-luvun alun koulutuksen keskuksiin, ja tuo uutta tietoa varsinkin lukion kirjaston roolista Turun akatemian tieteellisten tutkielmien ja varhaisen suomenkielisen kirjallisuuden kokoajana. Esitän artikkelissani, että kirjaston kokoelma ei vain palvellut lukion opetusta, vaan se kasvoi laajemmaksi itsenäiseksi kirjakokoelmaksi, joka antaa uutta tietoa erilaisista kulttuurisista, kirjallisista ja aatteellisista vaikutteista 1800-luvun alkupuolen Viipurissa.

Kuurojen ensimmäisiä lapsuusmuistoja asuntolakouluista sotien jälkeisessä Suomessa

Outi Ahonen — 2024-12-17

Artikkeli avaa kuurojen varhaisimpia lapsuudenmuistoja asuntolakouluista 1950–1960-luvuilta sekä yhteisöllisestä että yksilöllisestä näkökulmasta. Kuurojen viitottuja muistoja on kerätty vuosina 2022–2023 ympäri Suomea. Asuntolakouluihin paneutuva viittomakielinen muistitietotutkimus pohjautuu 70 eri-ikäisen kuuron haastatteluun suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Muistelmat analysoitiin kategorisella sisältöanalyysillä. Viitotun muistitiedon pohjalta voidaan todeta, että viittomakielellä on suuri merkitys kuurojen lapsuusmuistoissa ja asuntolakokemuksissa. Tutkimus osoittaa, että kuurojen kouluopetuksessa pidettiin tärkeänä puhutun kielen oppimista, jolloin viittomakielen opetus jäi vähemmälle huomiolle. Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä syntymäkuurojen että kuuroutuneiden muistoja, joista edellisillä on vaikeammat lähtökohdat oppimiseen ja koulunkäyntiin viittomakieltä kieltävässä ympäristössä. Artikkeli kutsuu keskustelemaan, millaisia traumaattisia muistoja ja kokemuksia eri-ikäisillä kuuroilla on edelleen tänä päivänä.

Koululaisjärjestöjen yhteiskuntahistoriaa Suomessa ja Ruotsissa

Liisa Lalu — 2024-12-17

Kyläkoulun muuttuvat merkitykset

Alina Kuusisto — 2024-12-17

Teiniliitto

Juho Saksholm — 2024-12-17

Arvosteltu teos: Soimetsä, V., Jouhki, E. & Lalu, L. (toim.), Okkonen, V., Rentola, K. & Roselius, A. (2023). Vimmaa ja voimaa. Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983. Teos. 487 s.

Kun historia ja filosofia katosivat tärkeämpien asioiden tieltä

Marleena Mustola — 2024-12-17

Kasvatus ja historiantutkimus 2020-luvulla

Essi Jouhki — 2024-12-17

Pääkirjoitus teemanumeroon "Historiantutkimus ja kasvatus" 4/2024.