Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa?

Kirjoittajat

• Sanna Hinkka-Yli-Salomäki VTL, MSc, DLSHTM johtaja, biostatistiikka ja tiedonhallinta Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.61259/kt.130461

Avainsanat:

satunnaistettu vertailukoe, perustaso, kovariaatti, puuttuva tieto, monivertailu, osajoukkoanalyysit, raportointi, artikkeli, laatu

Abstrakti

Artikkeli on jatkoa Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistulle Vaikuttavuustutkimus-artikkelisarjalle:
– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella (2/2021)
– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset (1/2022)
– Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa? (2/2022)

• Tutkimussuunnitelmassa tai viimeistään ennen kuin avataan satunnaistamiskoodi eli tieto siitä,
  millä menetelmällä kutakin tutkimushenkilöä hoidetaan, on määritettävä ennakkoon kovariaatit eli
  selittävät muuttujat, puuttuvan tiedon käsittelymenetelmät, herkkyysanalyysit, osajoukkoanalyysit
  ja tilastollisen hypoteesien järjestys.
• Perustason kovariaatti voidaan huomioida analyysivaiheessa sisällyttämällä se tilastolliseen malliin
  tai käyttämällä esimerkiksi ositettua satunnaistamista.
• Puuttuvan tiedon huomiotta jättäminen rikkoo hoitoaieperiaatetta, jonka mukaan analyyseihin
  sisällytetään kaikki satunnaistetut tutkittavat.
• Monivertailuongelman välttämiseksi satunnaistetuissa vertailukokeissa kannattaa käyttää vain yhtä
  päävastetta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on käytettävä monivertailun huomioivia menetelmiä.
• Osajoukkoanalyysien tulokset ovat tärkeä esittää estimaattien ja luottamusvälien avulla, sillä pelkkä
  käsittelyryhmän ja kovariaatin yhdysvaikutuksen p-arvon esittäminen ei yksin riitä.