Viestejä lasten neuvottelukunnalta: Miten lasten osallisuutta voidaan vahvistaa kouluyhteisössä?

Kirjoittajat

• Anne-Elina Salo KT, tutkijatohtori, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Vieraileva tutkija, Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4112-0071
• Olli-Pekka Heinimäki KT, tutkijatohtori, Kasvatustieteiden osasto, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-3717-0110
• Anna Liisa Eskola KM, väitöskirjatutkija, Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto
• Mikko Tiilikainen KT, erikoistutkija, Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-3187-2202
• Anu Kajamies KT, yliopistotutkija, Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-9304-3568

DOI:

https://doi.org/10.61259/kt.148209

Avainsanat:

lasten osallisuus, ulkopuolisuuden ja turvattomuuden kokemukset, kouluyhteisö, koulusiirtymät, lasten neuvottelukunta

Abstrakti

•  Velvollisuutenamme aikuisina on kuunnella lasten moninaisia ääniä koulun arjessa –myös niitä,
  jotka ovat hiljaisia tai jäävät helposti näkymättömiin – ja ottaa kaikki lapset aktiivisesti mukaan
  osallisuutta edistävän kouluyhteisön rakentamiseen.
• Kouluyhteisön aikuiset tarvitsevat monipuolista vuorovaikutusosaamista, tietoa lasten oikeuksista
  sekä riittävät resurssit kohdatakseen lapset niin yksilöinä kuin myös osana ryhmää.
• EduRESCUE-hankkeen lasten neuvottelukuntaan osallistuneiden kuudesluokkalaisten viestit tarjoavat
  arvokkaita työkaluja turvallisen ja osallisuutta edistävän kouluyhteisön rakentamiseksi.
• Lapset pitävät tärkeänä tukea tarjoavaa, yhteisöllisyyttä aktiivisesti rakentavaa kouluyhteisöä ja
  tarvitsevat turvallisia kanssakulkijoita sekä suojelua ulkopuolisuutta ja turvattomuutta tuottavilta
  tilanteilta, erityisesti koulusiirtymissä.
• Kuudesluokkalaiset tunnistivat myös omaa rooliaan siinä, että jokaisen osallisuus kouluyhteisössä
  voisi toteutua, ja toivoivat lisää yhteistä keskustelua esimerkiksi kiusaamisesta, luokkahengestä ja
  mielen hyvinvoinnista.
• Neuvottelukunnan monipuoliset osallistumisen mahdollisuudet nähtiin tärkeinä, ja osa lapsista
  ehdotti, että toiminnallisia ja taiteellisia työtapoja voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa vielä enemmän.