Syntymävanhempien osallisuus huostaanotettujen lastensa arjessa perhehoitajien kuvauksissa

Kirjoittajat

• Päivi Marjelund YTM, erikoissosiaalityöntekijä ja tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
• Eveliina Heino VTT, dosentti, sosiaalityön yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-5410-1374

Abstrakti

• Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisena perhehoitajat kuvaavat syntymävanhempien osallisuutta huostassa olevien lastensa arjessa.
• Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä syntymävanhempien osallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jotta voitaisiin edistää huostassa olevien lasten suhteita syntymävanhempiinsa ja tällä tavoin tukea lasten jatkuvuuden tunnetta arjessa.
• Tutkimuksen aineistona on seitsemän perhehoitajan ryhmähaastattelu, joka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. 
• Tutkimustulosten mukaan perhehoitajat kuvaavat syntymävanhempien osallisuutta ensinnäkin vanhemmuusidentiteettinä ja käytäntönä. Näissä kuvauksissa keskitytään siihen, miten syntymävanhemmat määrittelevät 
  itsensä vanhempina huostaanoton jälkeen ja osallistuvat konkreettisesti lapsen arkeen rakentaen identiteettiään osallisuuden tekojen kautta. 
• Toiseksi syntymävanhempien osallisuutta kuvataan yhteistyönä perhehoitajan kanssa, mikä tarkoittaa lapsen asioiden hoitoa ja tiedon vaihtoa. Tähän  vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten se, onko syntymävanhempi hyväksynyt lapsensa huostaanoton ja syntymävanhemman oma toimintakyky.
• Tutkimustulosten mukaan huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin tekijöihin: (1) sijaishuollon alkuvaiheessa syntymävanhemman kanssa täytyisi työstää  lapsen sijoituksen ja huostaanoton syitä niin, että vanhemman olisi mahdollista  ymmärtää ne. Näin voidaan vähentää vanhemman syyllisyyden ja  vääryyden kokemuksia, jotka vaikuttavat hänen osallisuuteen lapsensa asioissa myöhemmin. (2) Huomiota ja resursseja pitäisi suunnata lapsilähtöiseen  työskentelyyn vanhemman kanssa. (3) Perhehoitajille tulisi tarjota enemmän tukea työhönsä, esimerkiksi mahdollisuuksia vertaiskeskusteluihin muiden perhehoitajien kanssa, sillä perhehoitajat tekevät sekä käytännöllistä että  emotionaalista työtä syntymävanhempien 
  ja perhehoidossa olevien lasten kanssa.