Vaikuttavuustutkimus: Mikä on sopivin analyysimenetelmä toistettujen mittausten analysointiin satunnaistetussa vertailukokeessa?

Kirjoittajat

• Sanna Hinkka-Yli-Salomäki johtaja, biostatistiikka ja tiedonhallinta, VTL, MSc, DLSHTM, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-7785-9196

DOI: https://doi.org/10.61259/kt.162614

Avainsanat:

satunnaistettu vertailukoe, RCT, analysointi, toistomittaus, jatkuva vastemuuttuja

Abstrakti

Artikkeli on jatkoa Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistulle Vaikuttavuustutkimus-artikkelisarjalle:

– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella (2/2021)

– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset (1/2022)

– Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa? (2/2022)

– Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa? (1/2023)

– Vaikuttavuustutkimus: Meta-analyysista lisää voimaa tulosten tulkinnan tueksi (2/2023)

• Toistomittauksilla tarkoitetaan samalta tutkimukseen osallistuvalta mitattuja toistuvia
  vastemuuttujien arvoja.
• Useimmiten kiinnostuksen kohteena on tutkia, tapahtuuko ryhmien välillä tilastollisesti
  merkitsevää muutosta yli ajan eli ajan kuluessa.
• Vaikutusten arvioimiseen käytetään yleisesti joko toistomittausten kovarianssianalyysia,
  toistomittausten analyysia tai muutosten analyysia.
• Tilastollisen voiman vuoksi suositeltavin tapa on toistomittausten kovarianssianalyysi.
• Toistomittausten analyysin tuloksia on helppo havainnollistaa mallin mukaisilla keskiarvokäyrillä.
• Satunnaistetussa vertailukokeessa vastemuuttujien lähtötasomittaukset tehdään aina ennen
  satunnaistamista.