Nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen suunnattujen anonyymien chat-palvelujen tutkimisessa huomioon otettavia menetelmäkysymyksiä

Kirjoittajat

• Tuuli Pitkänen dosentti, FT, tutkimuspäällikkö, Nuorisotutkimusseura https://orcid.org/0000-0002-2381-9436
• Janne Takala VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto; asiantuntija A-klinikkasäätiö
• Sanni Heinonen Sosionomi AMK, VTM-opiskelija, Helsingin yliopisto; Ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija, Maria Akatemia ry
• Alix Helfer YTM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto; tutkija Nuorisotutkimusseura https://orcid.org/0009-0006-4234-708X
• Pyry Kantanen VTK, VTM-opiskelija, tutkimusavustaja, Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0003-2853-2765
• Siiri Soininvaara VTK, VTM-opiskelija Helsingin yliopisto; projektisihteeri Nuorisotutkimusseura https://orcid.org/0009-0008-4294-4890
• Aino Tuovila YTK, YTM-opiskelija Tampereen yliopisto; korkeakouluharjoittelija, Nuorisotutkimusseura https://orcid.org/0009-0006-0946-1702
• Virvatuli Uusimäki VTM, projektikoordinaattori CSC - Tieteen tietotekniikan keskus https://orcid.org/0009-0005-9213-2565
• Mari Väistö VTM, TtM, th, kouluterveydenhuollon ylihoitaja Helsingin kaupunki
• Jouni Tourunen dosentti, YTT, tiimipäällikkö A-klinikkasäätiö https://orcid.org/0000-0003-4454-9858

DOI:

https://doi.org/10.61259/kt.173201

Avainsanat:

nuoret, hyvinvointi, chat-keskustelu, digitaalinen käsiala, verkkopalvelu, tutkimusmenetelmät

Abstrakti

• Digitalisaation myötä verkkopalvelujen käyttö on lisääntynyt. Uusista palveluista tarvitaan tutkimusta eri näkökulmista ja erilaisin menetelmin.
• Kokemustemme pohjalta nostimme esille chat-keskustelujen tutkimukseen liittyviä menetelmällisiä kysymyksiä, esimerkkejä erilaisten menetelmien avulla saatavasta tiedosta sekä tutkimuksen toteutuksessa huomioitavista seikoista.
• Keskustelijoiden anonymiteetin suojaaminen digiaikana sekä laajojen aineistojen tuomat mahdollisuudet luovat painetta erityisesti kvalitatiivisen tutkimuksen kentän uudistumiselle.
• Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia. Laajojen tekstiaineistojen analysointia on hyvä tehdä moniammatillisesti sekä hyödyntämällä uuden teknologian mahdollistamia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Esimerkiksi tyyppiesimerkkien käyttö ja koneellinen perusmuotoistaminen mahdollistavat nuorten viestien sanoman välittämisen ilman suoria sitaatteja.
• Kertaluontoisten anonyymien palvelujen pitkän aikavälin vaikuttavuutta ei voi perinteisin menetelmin tutkia, mutta tutkimuksen avulla voidaan tukea palvelujen laadun kehittämistä.