Haitallisten lapsuudenkokemusten (ACEs) haastattelu lapsilta 9–10-vuoden iässä FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa

– Menetelmän kuvaus, lapsen ja vanhemman vastausten yhteneväisyys sekä lasten kokemukset haastattelusta

Kirjoittajat

• Eeva-Leena Kataja PsT, lääketieteellisen psykologian dosentti, perhepsykoterapeutti; FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, Turku Brain and Mind Center, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Turun yliopisto ja VARHA, Väestötutkimuskeskus
• Susanne Sinisalo tutkimuskoordinaattori, sairaanhoitaja (YAMK); FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, Turku Brain and Mind Center, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Turun yliopisto ja VARHA, Väestötutkimuskeskus
• Essi Salama LT; FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, Turku Brain and Mind Center, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Turun yliopisto ja VARHA, Väestötutkimuskeskus; VARHA, Lastenpsykiatrian klinikka
• Laura Perasto statistikko, FM (tilastotiede, FM (sovellettu matematiikka); FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, Turku Brain and Mind Center, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Turun yliopisto ja VARHA, Väestötutkimuskeskus
• Hasse Karlsson LT, FM, professori (emeritus); FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, Turku Brain and Mind Center, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Turun yliopisto ja VARHA, Väestötutkimuskeskus
• Linnea Karlsson Kehityspsykiatrian dosentti, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, Väestöutkimuksen professori, ylilääkäri; FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus, Turku Brain and Mind Center, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Turun yliopisto ja VARHA, Väestötutkimuskeskus; VARHA, Lastenpsykiatrian klinikka; Turun yliopisto, Kliininen laitos, Kansanterveystiede

DOI:

https://doi.org/10.61259/kt.176223

Avainsanat:

Haitalliset lapsuudenkokemukset, ACE, ACE-haastattelu, Lapset, Äidit, Kokemukset haastattelusta

Abstrakti

• Haitalliset lapsuudenkokemukset (ACEs) ovat yleisiä ja niiden tiedetään olevan riski kehitykselle ja terveydelle.
• Aiemmat tutkimukset ovat pääosin aikuisväestössä tehtyjä, mikä ei mahdollista sairauksien kehityksellisten mekanismien ymmärtämistä.
• Lapsen ja vanhemman raportit lapsen ACE-altisteista eivät aina vastaa täysin toisiaan, ja niillä voikin olla erilaisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen.
• Haastattelimme suomalaisessa yleisväestöotoksessa (FinnBrain-tutkimus) lapsia 9-10 vuoden iässä heidän ACE-kokemuksistaan (N=497) ja äidit (N=479) täyttivät lomakkeen lapsen ACE-altisteista. Tutkimuksen toteuttamisen johtavat periaatteet olivat lapsilähtöisyys, traumainformoitu työote ja psykologinen turvallisuus.
• Tässä tutkimuksessa Äidit raportoivat enemmän ACE-tapahtumia lapsillaan kuin lapset itse, mutta kodin ulkopuolisia altistumisia lapset raportoivat äitejä enemmän.
• Tutkimustulostemme mukaan lapset kokivat ACE-tapahtumista kysymisen pääosin positiivisena ja vain 2 % lapsista raportoi pelkästään negatiivisia tunteita käynnistä.