UCLA Loneliness Scale -yksinäisyysmittarin psykometriset ominaisuudet

Kirjoittajat

  • Reeta Kankaanpää YTM, väitöskirjatutkija INVEST tutkimuskeskus ja lippulaivahanke, Turun yliopisto
  • Heidi Backman psykologi, PsT, erityisasiantuntija Itla

DOI:

https://doi.org/10.61259/kt.180856

Abstrakti

Kuvaus 

The University of California and Los Angeles Loneliness Scale eli UCLA Loneliness Scale (UCLA-LS) on itsearviointina täytettävä kysely, joka on kehitetty mittaamaan nuorten ja aikuisten koettua yksinäisyyttä. Daniel Russell kollegoineen kehittivät mittarin vuonna 1978 mittaamaan yliopisto-opiskelijoiden yksinäisyyttä. Mittarista on kehitetty kolme virallista versiota ja lisäksi lukuisia lyhennettyjä ja muokattuja versioita. Kolmas versio sisältää 11 kielteisesti ja yhdeksän myönteisesti muotoiltua väittämää neliluokkaisella Likert-asteikolla (1 = ’ei koskaan’, 4 = ’aina’). Myönteisesti muotoiltujen väittämien vastausasteikko käännetään vastaamaan kielteisesti muotoiltuja väittämiä. Vastauksista lasketaan summapistemäärä, jossa korkea viittaa voimakkaaseen yksinäisyyteen.  

Tavoite  

Mittarin psykometrisia ominaisuuksia on tutkittu paljon, ja mittari on vakiintunut laajalti käyttöön. Sen ominaisuuksista ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, eikä mittarin soveltuvuudesta suomalaisten yksinäisyyden mittaamiseen ole selvyyttä. Siksi tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan UCLA-LS-mittarin psykometrisia ominaisuuksia nuorilla ja aikuisilla tarkoituksena arvioida mittarin soveltuvuutta suomalaisten yksinäisyyden arviointiin.  

Kirjallisuushaku  

Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin kuuteen tietokantaan huhtikuussa 2025. Hakutuloksista (k = 495) katsaukseen sisällytettiin 13 artikkelia. Lisäksi tarkistettiin pohjoismaiset PsykTestBarn- ja Metodguiden-tietokannat, mutta niistä ei löytynyt mittarin arvioita. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa oli käytössä mittarin toinen ja kolmas versio useilla eri kielillä.  

Psykometriset ominaisuudet 

Tutkimuksissa arvioitiin pääasiassa mittarin validiteettia ja reliabiliteettia. Faktorirakenne vaihteli nuorten ja aikuisten aineistoissa: osa tutkimuksista tuki yksiulotteista rakennetta, osa kahden tai kolmen faktorin rakennetta, mikä viittaa mittarin moniulotteisuuteen. Mittarilla oli hyvä konvergenssi- ja erotteluvaliditeetti. Kriteerivaliditeettia ei tutkimuksissa arvioitu. Sisäinen yhtenevyys oli kauttaaltaan hyvä. Toistomittausreliabiliteettia arvioitiin vain yhdessä tutkimuksessa, jossa se oli hyvä. Viitearvoja raportoitiin vain yhdessä tutkimuksessa. 

Johtopäätös  

Kirjallisuuskatsauksen perusteella UCLA-LS-yksinäisyysmittarilla on hyvä validiteetti ja erinomainen reliabiliteetti. Mittarilla on kohtalainen käyttökelpoisuus, mutta viitearvot pistemäärille puuttuvat. Johtopäätös perustuu mittarin kahta uusinta virallista versiota tarkastelleisiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Mittarin pistemäärille ei ole asetettu kansallisia tai kansainvälisiä viitearvoja. Mittarin faktorirakenne on yhä epäselvä: katsauksen tutkimukset ehdottavat kaksi- tai kolmiulotteista rakennetta, mutta väittämien muotoilun aiheuttamia metodivaikutuksia ei voida sulkea pois. UCLA-LS (versio 2) -mittarin ominaisuuksia on tarkasteltu kahdessa suomalaisessa tutkimuksessa, tutkimusten perusteella muokattu mittari sopii suomalaisten aikuisten yksinäisyyden arviointiin. Suomalaisilla nuorilla mittaria ei ole arvioitu. Myöskään mittarin kolmatta versiota ei ole tutkittu suomalaisella otoksella, eikä mittarista ole julkaistu virallista suomalaista käännöstä. 

Tiedostolataukset

Julkaistu

19.03.2026

Numero

Osasto

Mittariarviointi

Viittaaminen

Kankaanpää, R., & Backman, H. (2026). UCLA Loneliness Scale -yksinäisyysmittarin psykometriset ominaisuudet. Kasvun Tuki -Aikakauslehti, 6(1). https://doi.org/10.61259/kt.180856