Lapset puheeksi -keskustelun vaikuttavuuden arvio
– systemaattinen kirjallisuuskatsaus (2. arvio)
DOI:
https://doi.org/10.61259/kt.188990Abstrakti
Johdanto: Lapset puheeksi -keskustelu tukee lapsen tai nuoren hyvinvointia ja kehitystä. Menetelmä soveltuu käytettäväksi lastaan odottaville vanhemmille sekä 0–18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille. Menetelmä tarjoaa rakenteen tavoitteelliseen, vapaaehtoiseen keskusteluun lapsen tilanteesta vanhempien ja ammattilaisen välillä eri ympäristöissä. Sen tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, sekä tunnistaa mahdollisia tuen tarpeita ja ohjata perhe tarvittaessa muihin palveluihin. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasaantumista, vähentää lasten mielenterveyden riskitekijöitä ja vahvistaa perheiden resilienssiä muutostilanteissa.
Tavoite ja tutkimuskysymys: Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa arvioidaan Lapset puheeksi -keskustelun vaikuttavuutta tutkimuskirjallisuuden perusteella. Katsaus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten tarkasti Lapset puheeksi -keskustelu on kuvattu? Onko Suomessa käytössä olevalla Lapset puheeksi -keskustelulla tutkimusnäyttöön perustuvaa vaikuttavuutta lasten ja nuorten kehitykseen sekä hyvinvointiin?
Aineisto ja tutkimusmenetelmät: Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin PCC-hakustrategialla (Population, Concept, Context), joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Lapset puheeksi -keskustelusta on tehty? Hakusanoina käytettiin seuraavia: P = leikki-ikäiset, ala kouluikäiset, nuoret, perheet, vanhemmat, C = Lapset puheeksi -keskustelu. Konteksti (C) jätettiin pois hakutulosten liiallisen rajaamisen välttämiseksi. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena haussa olivat menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset. Kirjallisuushaku tehtiin kuuteen viitetietokantaan: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus. Lisäksi suomenkielisiä julkaisuja haettiin Finna. fi-palvelusta, ja hakua täydennettiin manuaalisella haulla.
Tulokset: Lapset puheeksi -keskustelu on hyvin kuvattu menetelmä, jonka käyttöönottoon saa Suomessa hyvin tukea. Vaikuttavuusarvioon valikoitui kirjallisuushaun perusteella kuusi Maailmanpankin korkean tulotason maan vaikuttavuustutkimusta, joista kolme oli suomalaisia satunnaistettuja vertailukoetutkimuksia ja yksi ruotsalainen kvasikokeellinen vertailututkimus. Tutkimusten luotettavuus vaihteli heikosta tyydyttävään. Suomalaisissa tutkimuksissa Lapset puheeksi -keskustelua on verrattu rakenteeltaan pidempään ja enemmän resursseja vaativaan Toimiva lapsi ja perhe -perheinterventioon. Kun Lapset puheeksi -keskustelu toteutettiin osana vanhemman muuta hoitoa, se edisti lasten ja nuorten hyvinvointia yhtä tehokkaasti kuin pidempi perheinterventio. Ruotsalaisessa kvasikokeellisessa tutkimuksessa keskustelua on verrattu perheintervention lisäksi myös tavanomaiseen hoitoon psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Sen tulosten mukaan Lapset puheeksi -keskustelu auttoi vuoden seurannassa ehkäisemään mielenterveyden oireita 8–17-vuotiailla lapsilla, joiden vanhemmilla on diagnosoitu mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö, (p < 0,05; d = -0,88).
