https://journal.fi/kasvuntuki/issue/feed 2023-12-14T10:38:29+02:00 Marko Merikukka etunimi.sukunimi@itla.fi Open Journal Systems https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141983 2023-12-13T17:34:34+02:00 Kaisa Mishina Sonja Gilbert

<p><strong>Ilmiöt:</strong> Hyvinvointitaidot</p> <p><strong>Johdanto:</strong> Hyvä psyykkinen hyvinvointi on keskeistä nuoren kehittymisen sekä opintosuoriutumisen ja työelämävalmiuksien kannalta. Oppilaitoksilla on keskeinen asema nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa, ja niitä velvoitetaan myös laissa vahvistamaan opiskelijoidensa hyvinvointia. Nuorten Kompassi -menetelmän tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointitaitoja, kuten psykologista joustavuutta ja sen osataitoja sekä ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia. Menetelmä on täysin verkkopohjainen, ja sitä on mahdollista hyödyntää osana oppilaitosten toimintaa. Se on alun perin kehitetty yläkouluikäisille, mutta soveltuu myös toisen asteen opintojen alkuvaiheessa oleville nuorille.</p> <p><strong>Aineisto ja menetelmät:</strong> Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla, joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Nuorten Kompassi -menetelmästä (Youth Compass) on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = nuoret, yläkoulu, toinen aste, C = Youth Compass, Nuorten Kompassi, C = koulu, koti, terveydenhuolto. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmään liittyvät vaikuttavuustutkimukset, mutta mukaan otettiin kuitenkin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen haku kohdistui seuraaviin tietokantoihin: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.</p> <p><strong>Tulokset:</strong> Kirjallisuushaun perusteella mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta. Näistä viisi oli suomalaisia vaikuttavuustutkimuksia, joihin menetelmän vaikuttavuuden arviointi perustui. Lisäksi mukana oli kolme suomalaista tutkimusta, joissa ei arvioitu menetelmän vaikuttavuutta tai implementointia. Mukaan otettujen tutkimusten ja menetelmäoppaan perusteella Nuorten Kompassi -menetelmän kuvaus ja teoreettinen peruste on riittävä. Menetelmällä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia nuoren masennusoireisiin, ahdistusoireisiin, tyytyväisyyteen elämään, stressiin, akateemiseen joustavuuteen sekä urasuunnitteluun liittyvään epävarmuuteen. Lisäksi sen on todettu lisäävän kyvykkyyttä tehdä uravalintaan liittyviä päätöksiä. Vaikutukset olivat enintään pieniä vasteiden osalta yläkoulua käyvillä nuorilla (d = 0,03–0,48, NNT (Number­Needed­to­Treat) = 3,76–62,5). Vaikuttavuustutkimusten laatu vaihteli tyydyttävästä hyvään. Nuorten Kompassin implementointivalmius ei täyttynyt riittävästi käytettyjen osa-alueiden mukaan arvioituna. Menetelmä on tällä hetkellä valtakunnallisessa levityksessä stand­alone-periaatteella, eli menetelmästä kiinnostuneet voivat osallistua rekisteröitymällä sivustolle ja käydä sitä läpi itsenäisesti.</p> <p><strong>Kokonaisarvio:</strong> Menetelmä saa kokonaisarvion 4/5, eli menetelmällä on kohtalainen dokumentoitu näyttö suomalaisessa kontekstissa. Kokonaisarvio perustuu vaikuttavuustutkimuksiin, joissa menetelmää toteutettiin verkkopohjaisella alustalla sekä kasvokkain ja digitaalisesti tapahtuvan ohjauksen avulla.</p>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/131794 2023-08-01T10:08:28+03:00 Tuovi Hakulinen Päivikki Koponen

<ul> <li>Raskaus- ja vauva-ajan eli perinataaliajan hoito on Suomessa laadukasta, onhan Suomi sijoittunut vuosikymmeniä niiden maiden joukkoon, jossa äitiys- ja imeväiskuolleisuus ovat maailman alhaisimpia.</li> <li>Raskautta ja vanhemmuuteen valmistautumista seurataan ja tuetaan äitiysneuvolassa, joka tekee kiinteää yhteistyötä äitiyspoliklinikan ja synnytyssairaalan sekä lastenneuvolan kanssa.</li> <li>Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite hoidon jatkuvuuden turvaamisesta toteutuu hyvin vallitsevan palvelumallin, äitiysneuvola – synnytyssairaala/erikoissairaanhoito – äitiysneuvola – lastenneuvola, mukaisesti.</li> <li>Mikäli äitiysneuvola olisi nykyistä kiinteämmin erikoissairaanhoidon yhteydessä, palvelujatkumossa: äitiysneuvola – synnytyssairaala/erikoissairaanhoito – äitiysneuvola, hoidon jatkuvuus lyhenisi ja perhekeskeinen vanhemmuuden tuki heikkenisi verrattuna vallitsevaan malliin.</li> <li>Vallitseva neuvolapalvelujen jatkumo ja neuvoloiden yhteistyö synnytyssairaaloiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa on perusteltu malli, mutta tarvitsemme lisää tutkimusnäyttöä eri mallien vaikuttavuudesta.</li> </ul>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/138036 2023-10-18T17:17:30+03:00 Riikka Kotiranta 2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141958 2023-12-13T00:29:56+02:00 Kasvun tuki -lehden toimitus Tanja Hirschovits-Gerz Minna Manelius

<p><strong>Hallinnollinen näkökulma:</strong> Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen tuo säästöjä</p> <p><strong>Tutkijan puheenvuoro:</strong> Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tuen tarve ei poistu jälkihuollon ikärajaa laskemalla</p> <p><strong>Ammattilaisen puheenvuoro:</strong> Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku on lyhytnäköistä politiikkaa</p> <p>&nbsp;</p>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141681 2023-12-03T20:12:46+02:00 Riikka Lämsä 2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/138017 2023-10-17T09:29:29+03:00 Katri Vataja 2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141981 2023-12-13T17:07:17+02:00 2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/131429 2023-08-10T12:05:52+03:00 Elina Aaltio Anne-Mari Jaakola Tarja Pösö Nanne Isokuortti

<ul> <li>Lastensuojelun tilannearviointiin Suomessa käytettyjen välineiden ja menetelmien pätevyydestä ei ole tutkittua tietoa</li> <li>Strukturoituja arviointivälineitä eli lomakkeita, joissa lapsen tilannetta koskeviin kysymyksiin annetaan vastaus valmiista vastausvaihtoehdoista, on lastensuojelun tilannearviointiin kehitetty Suomessa tiettävästi yksi, ARVOA© -menetelmä</li> <li>Tutkimuksessa tarkasteltiin ARVOA© -menetelmän sisältövaliditeettia analysoimalla sen kattavuutta, kysymysten sanoitusta, vastausvaihtoehtoja, soveltuvuutta eri asiakasryhmille ja suhdetta lapsen edun määritelmään</li> <li>Tutkimus on ensimmäinen avaus tuottaa tutkittua tietoa Suomessa kehitetyistä lastensuojelun tilannearviointivälineistä</li> <li>ARVOA© -menetelmän lomakkeiden kysymyksissä, vastausvaihtoehdoissa ja rakenteessa havaittiin kehittämistarpeita</li> <li>Suomessa olisi hyvä muodostaa käytännön työtä ja arviointivälineiden arviointia hyödyntävä jäsennys niistä konkreettisista tekijöistä, jotka tutkimuksen ja arvojen perusteella ovat keskeisimpiä lastensuojelun tilannearvioinnissa</li> </ul>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/136587 2023-10-06T11:50:00+03:00 Tiina Putkuri Irene Latva-Korpela Mikko Häkkinen

<ul> <li>Tutkimustieto lasten ja nuorten kokemuksista mielen hyvinvoinnin tukeen liittyen on vähäistä.</li> <li>Mielen hyvinvoinnin uhkista omakohtaista kokemusta omaavat, koulutetut kokemusasiantuntijat nostivat esiin sekä toivottavia että vältettäviä toimintatapoja tilanteisiin, joissa alaikäinen tarvitsee tukea mielen hyvinvoinnin haasteisiin.</li> <li>Alaikäisille kaivattu tuki mielen hyvinvoinnin ollessa uhattuna koostui mielen hyvinvointia tukevasta arkiympäristöstä; ammattilaisen arvostavasta ja välittävästä suhtautumistavasta; lapsen ja nuoren osallisuudesta; perheen osallistamisesta ja tukemisesta; vertaistuesta ja kokemusasiantuntijuudesta sekä sujuvista ja tarpeenmukaisista palveluista.</li> <li>Tuen tarjoamista ja palveluita tulee kehittää niitä käyttävien tarpeisiin ja toiveisiin vastaaviksi.</li> </ul>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/131402 2023-08-01T10:03:31+03:00 Heidi Susanna Rautio Anna Nikupeteri Merja Laitinen

<ul> <li>Tutkimuksessa tarkastellaan lapsinäkökulmaista riskinarviointia vanhempien vaativissa erotilanteissa. Vaativilla eroilla tarkoitetaan vanhempien pitkittyneitä ja monimutkaistuneita ero- ja huoltoriitatilanteita.</li> <li>Vaativat erot kuormittavat palvelujärjestelmää, ja ammattilaiset tarvitsevat tietoa sekä keinoja perheiden auttamiseen.</li> <li>Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ammatillista osaamista lapsinäkökulmainen riskien arviointi edellyttää ammattilaisilta vaativissa erotilanteissa. Tutkimukseen haastateltiin 13 ammattilaista, jotka kohtaavat työssään perheiden vaativia erotilanteita.</li> <li>Tuloksena muodostui kolme ammatillisen osaamisen ulottuvuutta: 1) ilmiöiden, niiden erojen ja vaikutusten tunnistaminen, 2) lapsikeskeinen tiedon analysoiminen ja lapsen tilanteen määrittely sekä 3) monialaisen professionaalisen tiedon rakentaminen.</li> <li>Tutkimus tuottaa uutta tietoa vaativiin eroihin liittyvästä lapsinäkökulmaisesta riskinarvioinnista sekä ammattilaisten osaamisen kehittämistarpeista, jotta jatkossa osataan paremmin arvioida riskejä ja auttaa perheitä.</li> </ul>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141959 2023-12-13T00:58:05+02:00 Matilda Sorkkila Venla Panula Noona Kiuru Sanni Pöysä Niina Junttila Marja-Kristiina Lerkkanen Eija Pakarinen

<ul> <li>Koronapandemialla on esitetty olevan pitkäkestoisia seurauksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille, mutta tällaisten vanhempien hyvinvoinnista koronapandemian aikana on vain vähän tutkimustietoa.</li> <li>Osana laajempaa EduRESCUE-hanketta toteutetussa hiljaisten äänten tutkimuksessa tarkastelimme vanhemmuuden uupumuksen ja työuupumuksen perusteella muodostettuja vanhempien alaryhmiä koronapandemian aikana sekä sitä, onko alaryhmien välillä eroja lasten erityistarpeissa, vanhemman kokemassa sosiaalisessa tuessa ja resilienssissä eli kyvyssä palautua vastoinkäymisistä.</li> <li>Tunnistimme neljä vanhempien alaryhmää:<br />1) ei uupuneet (53 %)<br />2) lievästi vanhempana uupuneet (19 %)<br />3) työssä uupuneet (18 %)<br />4) vanhempana ja työssä uupuneet (10 %).</li> <li>Vanhempana ja työssä uupuneilla vanhemmilla oli ei uupuneita useammin erityistarpeisia lapsia ja he kokivat saavansa muita vähemmän sosiaalista tukea. Lisäksi he kokivat resilienssinsä ei uupuneita vanhempia heikommaksi.</li> <li>Tutkimus tuo uutta tietoa vanhemmuudessa ja työssä uupumisen yhdistelmistä koronapandemian aikana sekä kuvastaa uupumusoireiden kasaantumista ja mahdollista pitkittymistä erityisesti heikosti voivien vanhempien keskuudessa.</li> <li>Tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan vanhempien uupumuksen ennalta ehkäisyä ja perheiden tukitoimintaa sekä kehitetään resilienssin vahvistamiseen liittyviä interventioita.</li> </ul>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141957 2023-12-12T23:17:42+02:00 Sanna Hinkka-Yli-Salomäki

<p>Artikkeli on jatkoa Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistulle Vaikuttavuustutkimus-artikkelisarjalle:<br>– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella (2/2021)<br>– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset (1/2022)<br>– Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa? (2/2022)<br>– Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa? (1/2023)</p> <ul> <li>Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla yhdistetään kvantitatiivisesti systemaattisen <br>katsauksen tutkimukset.</li> <li>Meta-analyysi yhdistää useiden tutkimusten tulokset parhaaksi arvioksi näiden tutkimusten tuloksista.</li> <li>Satunnaistettujen vertailukokeiden meta-analyyseissa hyvä tutkimuskysymys määrittelee osallistujat, <br>interventiot, vertailut ja vasteet (Participants, Interventions, Comparisons, Outcomes eli PICO).</li> <li>Meta-analyysissa on monta vaihetta: <br>1) tutkimuskysymysten määrittäminen<br>2) kirjallisuustietokantojen läpikäynti<br>3) tutkimusten valinta ja tietojenhaku<br>4) efektikokojen yhdistäminen<br>5) heterogeenisyyden tarkastelu <br>6) meta-analyysin tulosten raportoiminen.</li> <li>Yksilökohtaiseen dataan ja osajoukkoanalyyseihin perustuvat meta-analyysit soveltuvat <br>parhaiten kohdennettujen interventioiden tarkasteluun.</li> </ul>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141724 2023-12-05T09:48:37+02:00 Riikka Kotiranta

<p>IMAGINE-hankkeessa pyritään parantamaan nuorten mielenterveyspalveluita lyhytinterventioiden avulla. Hankkeessa on mukana neljä lyhytinterventiota, joita tarkastellaan eri näkökulmista. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta pyritään parantamaan tuomalla menetelmiä perinteisen terveydenhoitokentän ulkopuolelle.</p>

2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141979 2023-12-13T16:47:37+02:00 Nanne Isokuortti 2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/138085 2023-10-20T17:53:48+03:00 Mari Laakso 2023-12-14T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kasvun tuki -aikakauslehti