https://journal.fi/kasvuntuki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) fi-FI Kasvun tuki -aikakauslehti 2737-0836 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146079 Marko Merikukka Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146090 <p><span class="fontstyle0">Kasvun tuki sai alkunsa vuonna 2014. Taustalla oli tarve arvioida, mihin tietoon lapsiperheiden ja<br>nuorten psykososiaalinen tuki Suomessa nojaa. Samalla haluttiin luoda kanava, jonka kautta lapsi- ja<br>perhepalveluiden toimijat löytäisivät tietoa varhaisen tuen psykososiaalisista menetelmistä ja niiden<br>tietopohjasta. Alkuvaiheen innokkaiden uranuurtajien työtä tuki tiivis pohjoismainen yhteistyö.<br>Alkuvuosina kylvettiin myös nykyisen implementointityön siemenet, kun vaikuttavia menetelmiä<br>levitettiin maakuntiin.</span> </p> Riikka Kotiranta Jorma Komulainen Petra Kouvonen Taina Laajasalo Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146084 Elisa Rissanen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.146084 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146089 Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/130772 <ul> <li><span class="fontstyle0">Osavuorokautinen perhehoito on vähän käytetty tukimuoto lapsiperheiden palveluissa.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Osavuorokautisella perhehoidolla voidaan vastata perheiden ainutlaatuisiin ja yksilöllisiin<br />tarpeisiin perheiden kotona.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Perheitä auttavina tekijöinä ovat koti perheen tuen muotona, riittävän pitkä ja intensiivinen<br />ajallinen sekä tilanteeseen muovautuva tuki ja perhehoitajan taidot.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Perhehoitajat ovat puoliprofessionaaleja, joiden työskentelyssä korostuvat vertaisuuden elementit,<br />mutta joiden toimintaa ohjaa lainsäädäntö.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Onnistunut osavuorokautinen perhehoito vaatii eri organisaatio- ja toimintatasojen yhteistyötä ja<br />sitoutumista perheen auttamistyöhön.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Osavuorokautista perhehoitoa kannattaa kehittää osana kotiin annettavia lapsiperheiden<br />varhaisen tuen palveluita.</span> </li> </ul> Kaisa Vuolukka Marjukka Rasa Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.130772 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146080 <ul> <li><span class="fontstyle0">Kun erityistä tukea tarvitsevan lapsen perhe jää toistuvasti palvelurakenteessa vaille tukea tai<br>tuki kohdistetaan vääriin asioihin, syntyy palvelurakennetrauma.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Lakeuden Omaishoitajien kyselyn mukaan valtaosa erityisvanhemmista kokee väsymystä ja<br>voimattomuutta, ärtymystä ja kiukunpuuskia tai ahdistuneisuutta.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Palvelurakennetrauman estämiseksi erityislasten vanhemmat tarvitseva palveluja, jotka<br>mahdollistavat riittävän levon ja virkistyksen sekä vertaisten tapaamisen ja ammattilaisia,<br>jotka kuuntelevat ja antavat turvaa kuormittuneille vanhemmille.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Erityisvanhempia kohtaavien ammattilaisten ja sote-rakenteen tulisi siirtää työotetta<br>ennaltaehkäiseväksi, jolloin huomataan uupumuksen ensioireet ja samalla hoidetaan alusta<br>asti koko perhettä.</span> </li> </ul> Merja Riikonen Hanna-Kaisa Mäkynen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.146080 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146082 <ul> <li><span class="fontstyle0">Kouluympäristöt ovat aisteille melko kuormittavia ympäristöjä. Aistikuormitusta voi syntyä<br>esimerkiksi vähitellen lisääntyvästä hälystä, häikäisevistä valoista tai sekavista pintamateriaaleista.<br>Samoin liian lähelle tulevat ihmiset tai vaikkapa erilaiset hajut saattavat aiheuttaa aistikuormaa.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Suomalainen lapsi viettää aikaansa alakoulussa 20–25 tuntia viikossa, joten kouluympäristöllä on<br>suuri merkitys lapsen kokonaishyvinvoinnille. Erityisen tärkeää on muistaa, että aistikuormitus rasittaa<br>kehittyviä aivoja, jolloin käytettävissä olevat voimavarat ovat pois jostakin muusta – kuten oppimiseen<br>tai rakentavaan vuorovaikutukseen käytettävistä voimavaroista.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Aistiystävällisyys on kiinteä osa turvallista oppimisympäristöä. Tämän vuoksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa on kehitetty yhdessä oppilaiden kanssa sovellusta, jolla lapset itse voivat tarkastella<br>koulun aistimaailmaa.</span> </li> </ul> Jenni Huhtasalo Hanna Hannukainen Juha Mäkelä Toni Tammi Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.146082 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/143396 <ul> <li>Puheenvuorossa esitellään uudenlainen, vanhempia aktivoiva tiedeviestinnän toimintamalli,<br />jolla pyritään tukemaan vanhemmuutta ja perheen hyvinvointia.</li> <li>Vanhemmille jaettiin tietoa yhteisvanhemmuudesta eli toimivasta yhteistyöstä vanhempien välillä,<br />joka tutkitusti helpottaa vanhempana jaksamista ja tukee perheiden hyvinvointia monipuolisesti.</li> <li>Yhteisvanhemmuutta koskeva tutkimustieto jaettiin osiin ja jalkautettiin lähelle perheiden arkea<br />palveluihin sekä sosiaalisen median eri kanaville aktivoivina tutkimusvinkkeinä, joiden lähettämisessä<br />hyödynnettiin sähköistä REDCap-työkalua.</li> <li>Viestintäkokeilu osoitti toimintamallin tavoittavan hyvin vanhempia, ja visailutyyppisten pelillisiä<br />elementtejä sisältävien aktivointien havaittiin toimivan parhaiten vanhempien aktivoinnissa.</li> <li>Toimintamalli juurtui hyvin hyvinvointialueelle tavaksi tarjota universaalia matalan kynnyksen tukea<br />vanhemmille osana arkea, ja se soveltuu hyvin hyödynnettäväksi laajasti tutkimusviestinnässä.</li> </ul> Anna Rönkä Kaisa Malinen Ella-Maria Jantunen Emmi Lindroos Johanna Moilanen Marja Lehtoranta Päivi Kalilainen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.143396 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/144999 <ul style="font-weight: 400;"> <li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="20" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1"><span class="fontstyle0">Interventioiden sopivuutta kontekstiin eli kohderyhmälle, käyttäjille ja käyttöympäristöön<br />voidaan arvioida ja vertailla.</span></li> <li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="20" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1"><span class="fontstyle0">Intervention adaptointi eli suunnitelmallinen muokkaus on keino parantaa käyttöönoton ja<br />juurtumisen edellytyksiä.</span></li> <li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="20" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1"><span class="fontstyle0">Katsauksessa kartoitetaan psykososiaalisten interventioiden arviointiin ja adaptointiin liittyvää<br />keskeistä sanastoa.</span></li> <li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="20" data-list-defn-props="{&quot;335551671&quot;:0,&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="0" data-aria-level="1"><span class="fontstyle0">Katsauksessa kuvataan ensimmäistä kertaa suomen kielellä psykososiaalisen intervention<br />kontekstiin sopivuuden arvioinnin ja adaptoinnin toteutus.</span> </li> </ul> Noora Seilo Lars Lindholm Sara Tani Taina Laajasalo Riikka Lämsä Johanna Cresswell-Smith Petra Kouvonen Outi Linnaranta Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.144999 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/143031 <p> </p> <ul> <li><span class="fontstyle0">Neuvolan hoitotyöllä on merkittävä rooli lasten ja perheiden terveyden edistämisessä. Kätilöt ja<br />terveydenhoitajat ovat kuitenkin kokeneet, että heillä on vaikeuksia monikkoperheiden tukemisessa<br />eikä tarpeeksi tietoa siitä.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden monikkoperhetietoa<br />kuvaavaa tutkimusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeen avoimilla kysymyksillä<br />johtajuuden, alistuvuuden ja puheroolin ilmenemistä kaksosten välisessä suhteessa. Kätilöiden,<br />terveydenhoitajien, ja perhehoitotyöntekijöiden tuottama tieto on uutta ja tärkeää. Kaksosten<br />väliseen suhteeseen liittyvää erityistietoa tulee kuitenkin vahvistaa, sillä vastauksissa tuli esille,<br />että aiheesta ei ole tarpeeksi tietoa.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Neuvolan hoitotyössä tarvitaan monitieteellistä erityistietoa ja näyttöön perustuvaa tietoa<br />kaksosten välisestä suhteesta, jotta lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta voidaan tukea<br />monikkoperheessä. Kaksossuhteesta tarvitaan tietoa myös päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa<br />ja koulussa. Kaksosten väliseen suhteeseen liittyvä tieto on yksi monikkoperheosaamisen alue<br />monialaisen koulutusintervention toteutukselle.</span> </li> </ul> Kristiina Heinonen Tuulikki Trias Jaakko Kaprio Katri Vehviläinen-Julkunen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.143031 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/142217 <p><strong> </strong></p> <ul> <li><span class="fontstyle0">Artikkelissa tarkastellaan lastensuojelun asiakastyön kehittämistä lastensuojelutiimin tuottamien<br />ryhmäkeskustelujen näkökulmasta.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Lastensuojelun asiakastyön kehittäminen on tärkeää lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Tutkimme, millaisia edellytyksiä tukea asiakkaiden valtautumista lastensuojelutiimi tuotti<br />kehittämisprosessin alussa. Valtautumisella tarkoitetaan vallan siirtämistä asiakkaalle osallisuuden<br />vahvistamisen ja osallisuusmahdollisuutta heikentäviin epäoikeudenmukaisuuksiin puuttumisen kautta.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Asiakkaiden valtautumisen tukemisen edellytyksinä tulivat esiin seuraavat teemat: asiantuntijuuden<br />muutos ja moniäänisyys sekä oikea-aikainen auttaminen ja hyvä vuorovaikutussuhde, jotka osoittivat<br />tarpeen järjestää lastensuojelun asiakastyö uudelleen ja auttaa kokonaisvaltaisesti.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Kokonaisuudessaan asiakkaiden valtautumisen tukemisen edellytykset kiinnittyvät kaikissa<br />suhteissaan lapsen turvallisuuden varmistamisen perustavoitteeseen, joka toimii valtautumisen<br />tukemisen kontekstina.</span> </li> </ul> Kati Kallinen Janissa Miettinen Johanna Hietamäki Riitta Vornanen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.142217 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146085 <p><strong> <span class="fontstyle0">Ilmiöt: </span></strong><span class="fontstyle2">Vanhemmuustaidot</span></p> <p><span class="fontstyle2"><br></span><strong><span class="fontstyle0">Johdanto: </span></strong><span class="fontstyle2">Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien väliset jatkuvat konfliktit vaikuttavat haitallisesti lasten hyvinvointiin. Lapset pois eroriidoista -menetelmää käytetään konfliktoituneissa eroissa. Menetelmän tavoitteena on muuttaa<br>lapsia vahingoittava elämäntilanne turvallisemmaksi vähentämällä vanhempien<br>välistä konfliktia, heidän negatiivista ja vihamielistä asennoitumista toisiinsa sekä<br>sosiaalisen verkoston paheksuntaa entistä kumppania kohtaan. (Visser &amp; Van<br>Lawick, 2021).</span></p> <p><span class="fontstyle2"><br></span><span class="fontstyle0"><strong>Tutkimuskysymys:</strong> </span><span class="fontstyle2">Onko Lapset pois eroriidoista -menetelmällä vaikuttavuutta<br>4–18-vuotiaiden lasten hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi konfliktoituneissa erotilanteissa suomalaisessa kontekstissa?</span></p> <p><span class="fontstyle2"><br></span><strong><span class="fontstyle0">Aineisto ja menetelmät: </span></strong><span class="fontstyle2">Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla kohdistuen kysymykseen: Mitä tutkimusta Lapset pois eroriidoista -menetelmästä (</span><span class="fontstyle3">No Kids in<br>the Middle</span><span class="fontstyle2">) on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = Korkean konfliktin eroperheet,<br>joissa on 4–18-vuotiaita lapsia, C = No Kids in the Middle (Lapset pois eroriidoista),<br>C = terveydenhuolto, sosiaalihuolto, kolmas sektori. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset, joskin<br>mukaan otettiin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen<br>haku tehtiin kuuteen tietokantaan: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of<br>Science ja Scopus ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.</span></p> <p><span class="fontstyle2"><br></span><strong><span class="fontstyle0">Tulokset: </span></strong><span class="fontstyle2">Arvion mukaan Lapset pois eroriidoista -menetelmän kuvaus ja teoreettinen peruste ovat riittäviä. Kirjallisuushaussa löytyneet kolme artikkelia<br>olivat pohjoismaiden ulkopuolisia alankomaalaisia ja brittiläisiä vaikuttavuustutkimuksia. Lapset pois eroriidoista -menetelmästä ei löytynyt suomalaisia tai pohjoismaisia vaikuttavuustutkimuksia, mutta alankomaalaisen kartoittavan vaikuttavuustutkimuksen (Lange ym., 2023) mukaan alustavat tulokset ovat lupaavia. Sen mukaan vanhemmat pystyvät etenemään rinnakkaisvanhemmuuteen, jossa<br>on aiempaa vähemmän konflikteja ja sosiaalisen verkoston paheksuntaa, vaikka<br>he eivät muuttaneet käsitystään ex-kumppanin käyttäytymisestä.</span></p> <p><span class="fontstyle2"><br></span><strong><span class="fontstyle0">Kokonaisarvio: </span></strong><span class="fontstyle2">Lapset pois eroriidoista -menetelmällä on vähäinen dokumentoitu näyttö (3/5) suomalaisessa kontekstissa. Sen vaikuttavuudesta ei ole suomalaista tai pohjoismaista vaikuttavuusnäyttöä, mutta alankomaalaisen kartoittavan vaikuttavuustutkimuksen (Lange ym., 2023) mukaan alustavat tulokset ovat lupaavia. Menetelmän vaikuttavuudesta tarvitaan lisätutkimusta. Menetelmän<br>implementointivalmius ja -tuki menetelmän näkökulmasta toteutuu alle kolmasosassa (3/10) osa-alueista.</span> </p> Sari Laaksonen Lotta Heikkilä Heidi Backman Marko Merikukka Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.146085 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146087 <p><span class="fontstyle0">Tämä systemaattinen katsaus on Kannustava vuorovaikutus -ohjelman 2. arviointi. Menetelmä on arvioitu ensimmäisen kerran<br>Kasvun tuki -tietolähteessä 23.6.2016.</span> </p> <p>&nbsp;</p> <p><span class="fontstyle0"><strong> Ilmiöt:</strong> <span class="fontstyle2">Vanhemmuustaidot, vanhemman ja lapsen välinen suhde ja vuorovaikutus</span></span></p> <p><span class="fontstyle0"><span class="fontstyle2"><br></span><strong>Johdanto:</strong> <span class="fontstyle2">Vanhemman ja lapsen välisellä suhteella ja vanhempien vanhemmuustaidoilla<br>on keskeinen merkitys lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelma (</span><span class="fontstyle3">International Child Development Programme</span><span class="fontstyle2">) on kaikenikäisten lasten ja nuorten vanhemmille ja lasten hoivaajille suunnattu useimmiten ryhmämuotoisesti toteutettava ohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa hyvää, positiivista vuorovaikutusta ja hoivanantajan sensitiivisyyttä ja kykyä kohdata lasta kunnioittaen sekä vahvistaa vanhemman itseluottamusta vanhempana, vaikuttaa myönteisesti vanhemman käsitykseen lapsesta ja tukea lapsen kuulluksi tulemista.</span></span></p> <p><span class="fontstyle0"><span class="fontstyle2"><br></span><strong>Tutkimuskysymys:</strong> <span class="fontstyle2">Onko Kannustava vuorovaikutus (ICDP) -ohjelmalla vaikuttavuutta<br>0–18-vuotiaiden lasten vanhempien vanhemmuustaitoihin ja vanhempi–lapsisuhteeseen<br>suomalaisessa kontekstissa?</span></span></p> <p><span class="fontstyle0"><span class="fontstyle2"><br></span><strong>Aineisto ja menetelmät:</strong> <span class="fontstyle2">Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille<br>tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla kohdistuen kysymykseen: Mitä tutkimusta Kannustava vuorovaikutus (ICDP, </span><span class="fontstyle3">International Child Development Programme</span><span class="fontstyle2">) -ohjelmasta on tehty? Hakusanoina käytettiin: P = 0–18-vuotiaiden lasten ja<br>nuorten vanhemmat, C = International Child Development Programme (Kannustava vuorovaikutus -ohjelma), C = Vanhemmuustaidot ja vanhempi-lapsisuhde. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena haussa olivat menetelmään liittyvät vaikuttavuustutkimukset, mutta<br>mukaan otettiin kuitenkin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen<br>haku kohdistui tietokantoihin MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja<br>Scopus, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.</span></span></p> <p><span class="fontstyle0"><span class="fontstyle2"><br></span><strong>Tulokset:</strong> <span class="fontstyle2">Kirjallisuushaun perusteella mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta. Näistä<br>kuusi oli pohjoismaisia vaikuttavuustutkimuksia, joihin menetelmän vaikuttavuuden arviointi perustui. Lisäksi mukana oli kaksi pohjoismaista implementointitutkimusta. Ohjelma ei perustu selkeään manuaaliin, joten sen kuvausta arvioitiin hyödyntäen eri lähteitä.<br>Kohderyhmän, toteutuksen, vasteiden sekä ohjaajille suunnatun oppaan osalta ohjelman<br>kuvaus arvioitiin nimekkeellä “kuvattu mutta ei riittävästi”. Ohjelman kohdeilmiö, tavoitteet, keinot, keskeiset elementit ja joustavuus, toteuttajat sekä ohjelman saajille suunnatut materiaalit oli sen sijaan kuvattu riittävästi. Ohjelma nojautuu moniin teorioihin,<br>joiden kuvaus arvioitiin riittäväksi. Ohjelman vaikutusmekanismit perustuvat yleisesti<br>hyväksyttyihin ihmisten toimintaa selittäviin teorioihin. Tutkimuksissa ohjelmalla havaittiin olevan myönteisiä vaikutuksia osaan tarkastelluista vasteista. Ohjelmalla havaittiin olevan tilastollisesti merkitseviä myönteisiä vaikutuksia Brekken ja kollegojen (2023) artikkelissa luokiteltuihin päävasteisiin vanhempien minäpystyvyyteen ja emotionaaliseen sensitiivisyyteen – tunteita ohjaavan käyttäytymisen osalta – sekä heti ICDP-ohjelmaan<br>osallistumisen jälkeen että seurannassa neljän kuukauden jälkeen. Vaikutukset olivat<br>kooltaan pieniä neljän kuukauden seurantamittauksessa (</span><span class="fontstyle3">d </span><span class="fontstyle2">= 0,20–0,23, NNT (</span><span class="fontstyle3">NumberNeeded-to-Treat</span><span class="fontstyle2">) = 7,69–8,93).</span></span></p> <p><span class="fontstyle0"><span class="fontstyle2"><br></span><strong>Kokonaisarvio:</strong> <span class="fontstyle2">ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelmalla on kohtalainen dokumentoitu näyttö (4/5) suomalaisessa kontekstissa. Ohjelman implementointivalmius toteutui kuudessa osa-alueessa kymmenestä.</span> <br></span></p> Maria Tapola-Haapala Sirpa Kannasoja Heidi Backman Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-06-03 2024-06-03 4 1 10.61259/kt.146087