https://journal.fi/kasvuntuki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. (Itla) fi-FI Kasvun tuki -aikakauslehti 2737-0836 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/147219 <ul> <li> <span class="fontstyle0">Väkivaltaa ja osallisuutta koskeva tieto on nykyisellään liian hajanaista.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Tieteellisiin artikkeleihin ja opinnäytteisiin perustuva synteesi kertoo osallisuuden ja väkivallan<br />yhteyksistä väkivallan ehkäisyn ja väkivaltatyön näkökulmista.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Osallisuus suhteessa väkivaltaan näyttäytyy lasten ja nuorten valmiuksina tunnistaa väkivalta ja<br />hakea apua siihen sekä ammattilaisten valmiuksina yhtäältä tunnistaa väkivallalle altistavia<br />rakenteita ja toisaalta käyttää lapsen kuulemista ja osallistumista tukevia käytäntöjä työssään.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Osallisuuden näkökulmasta väkivaltatyön kehittämisen tarpeet painottuvat<br />1. uskallukseen puhua väkivallasta<br />2. ammattilaisten tarvitsemaan lisätietoon ja työnohjaukseen<br />3. väkivallalle altistavien rakenteiden tunnistamiseen.</span> </li> </ul> Lotta Virrankari Anna-Maria Isola Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.147219 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/154698 <ul> <li><span class="fontstyle0">Sukupuoliristiriita tarkoittaa huomattavaa ja jatkuvaa ristiriitaa yksilön kokeman sukupuolen<br>ja syntymässä rekisteröidyn sukupuolen välillä. Sukupuolidysforia puolestaan tarkoittaa<br>sukupuoliristiriidasta johtuvaa huomattava ahdistusta tai toimintakyvyn heikkenemistä.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Lasten ja nuorten sukupuoliristiriitaa ja -dysforiaa ilmenee nykyisin länsimaisissa yhteiskunnissa<br>huomattavasti aiempaa enemmän.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Monissa maissa lasten sukupuolidysforiaa on hoidettu viime vuosina murrosiän jarrutushoidoilla.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Vuosina 2020–2024 Englannissa toteutettiin tieteelliseen näyttöön perustuva arviointi alaikäisten<br>sukupuoliristiriidan hoidosta. Sitä kutsutaan nimellä Cass-arviointi.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Cass-arvioinnin ja muiden viime vuosina eri Euroopan maissa toteutettujen systemaattisten<br>katsausten tulokset osoittavat, että näyttö lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen puuttuvista<br>murrosiän jarrutus- ja hormonihoidoista on heikkoa.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Sukupuolidysforisille nuorille on tarjottava kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea. Aiheen<br>politisoituneisuuden vuoksi on tärkeää eritellä näyttöä kasvuun puuttuvista interventioista ja<br>perusteluja niille.</span> </li> </ul> Linda Hart Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.154698 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/145818 <ul> <li>Lapset Puheeksi (LP) -menetelmän käyttö kouluissa auttaa sekä opettajia että huoltajia tunnistamaan<br />ja hyödyntämään lasten vahvuuksia.<br />Kouluissa on mahdollista tehdä tilaa LP-keskusteluille, joissa vahvuuksia tuodaan esiin lapsen arjessa.</li> <li>Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen auttavat lasta valmistautumaan tuleviin haasteisiin ja<br />voivat resilienssinäkökulmasta ehkäistä kielteisten seurausten kasaantumista.</li> <li>Koulun ja kodin yhteinen toimijuus auttaa tunnistamaan lapsen vahvuuksia monipuolisesti ja<br />tukemaan hänen kasvuaan.</li> </ul> Anne Karhu Karoliina Liikala Siiri Vuorinen Erkko Sointu Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.145818 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/154699 <ul> <li><span class="fontstyle0">Vaikuttavuustietoa saadaan satunnaistetuilla vertailututkimuksilla (</span><span class="fontstyle2">randomized controlled trial</span><span class="fontstyle0">,<br>RCT) tai vertaiskontrolloiduilla tutkimuksilla (</span><span class="fontstyle2">benchmarking controlled trial</span><span class="fontstyle0">, BCT). Lasten ja nuorten<br>mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien (interventioiden) arvioinnissa voidaan<br>hyödyntää näitä molempia.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Yksilöön kohdistuvissa yksittäisissä menetelmissä (kliininen impaktitutkimus) satunnaistettu<br>vertailukoetutkimus on yleensä luotettavin menetelmä, ja vertaisarvioinnissa vertaiskontrolloitu<br>tutkimus on ainoa käytettävissä oleva menetelmä.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Järjestelmään kohdistuvien menetelmien vaikuttavuutta (järjestelmäimpaktitutkimus) arvioidaan<br>joko ryhmäsatunnaistetuilla vertailututkimuksilla tai vertaiskontrolloiduilla tutkimuksilla.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Pätevä arvio tulosten sovellettavuudesta arjen oloihin edellyttää kattavaa kuvausta tutkittavien<br>ominaisuuksista, vertailussa olevista interventioista sekä tuloksista. Järjestelmäimpaktitutkimuksissa<br>tarvitaan lisäksi kuvaus verrattavien järjestelmien ominaisuuksista.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Vertaiskontrolloinnin menetelmällä (</span><span class="fontstyle2">benchmarking-method</span><span class="fontstyle0">) voidaan arvioida satunnaistettuja<br>vertailututkimuksia ja vertaiskontrolloituja tutkimuksia sekä näistä tehtyjä järjestelmällisiä<br>katsauksia.</span> </li> </ul> Antti Malmivaara Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.154699 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/154694 Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141563 <ul> <li>Avoimen dialogin hoitomalli on perhe- ja verkostokeskeinen tapa uudelleenorganisoida<br />mielenterveyspalvelut niin, että palveluissa kohdataan potilaat ja heidän läheisensä aiempaa<br />vastavuoroisemmin ja tilanteenmukaisemmin.</li> <li>Avoimen dialogin hoitomalli on useissa toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa ollut yhteydessä<br />myönteisiin hoitotuloksiin ja kustannussäästöihin erityisesti akuutti- ja nuorisopsykiatrian palveluissa,<br />mutta satunnaiskontrolloitu tutkimusnäyttö on puutteellista.</li> <li>Hoitomallin implementaatiota ja satunnaiskontrolloidun tutkimusnäytön tuottamista hankaloittaa se,<br />että avoimen dialogin hoitomallissa on kyse enemmän hoitoparadigman muutoksesta kuin uudesta<br />hoitomenetelmästä.</li> <li>Avoimen dialogin hoitomallin kokonaisvaltainen implementaatio nykyjärjestelmään voi olla mahdollista,<br />mutta siihen liittynee monia huomioon otettavia haasteita.</li> <li>Yksittäisten työntekijöiden on mahdollista edistää dialogisempaa työskentelyotetta,<br />vaikka hoitomallia ei olisikaan kokonaisvaltaisesti implementoitu.</li> </ul> Tomi Bergström Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.141563 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/147335 <ul> <li><span class="fontstyle0">Nuorten yksinäisyys on laaja sekä syiltään ja seurauksiltaan moniulotteinen ongelma, jonka<br />ratkaisemiseksi on hyvä kuunnella myös nuorten omia ehdotuksia. Kyselyymme vastanneesta<br />4 131:sta 8.- ja 9.- luokkalaisesta nuoresta 11 prosenttia oli tuntenut itsensä usein yksinäiseksi.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Laadullisessa analyysissä haettiin vastausta siihen, millaisia ratkaisuja nuoret esittävät yksinäisyyteen.<br />Kysely toteutettiin kouluympäristössä, koska koulu on muutoinkin olennainen osa nuorten<br />kokemusmaailmaa, ja vastauksissa nousikin suurimpaan osaan koulun rooli yksinäisyyden<br />vähentämisessä. Myös kotiin ja harrastuksiin liittyviä ideoita oli paljon.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Suurella osalla nuorista on hyvinkin jäsentynyt kuva yksinäisyydestä ilmiönä ja sen ratkaisuista.<br />Nuoret lataavat aikuisille suuret odotukset sekä yksinäisyyden tunnistamisessa että sen ehkäisyssä.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Nuorten esittämät ratkaisut yksinäisyyskokemusten vähentämiseksi kohdistuisivat laajasti eri<br />yhteisöihin, joissa nuoret viettävät aikaansa. Aikuisten pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten<br />toimintaa ja palveluita toteutetaan niin, että yksinäisyyden ja ulkopuolelle jäämisen riskit vähenevät.</span> </li> </ul> Ilkka Virmasalo Suvi-Sadetta Kaarakainen Anni Kyösti Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.147335 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146301 <ul> <li> <span class="fontstyle0">Artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja opetusalojen moniammatillista yhteistyötä systeemisenä<br />toimintana.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Lasten ja nuorten kasvuympäristön ilmiöt ja perheiden arjen kysymykset edellyttävät yhä tiiviimpää ja<br />toimivampaa yhteistyötä sosiaali- ja opetusalan kesken.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Tutkimme sosiaali- ja opetusalan moniammatillista yhteistyötä ja keskitymme siihen, millaisia<br />yhteistyötä vaativia arjen ilmiöitä alan työntekijät tunnistavat ja mitkä tekijät heidän näkemyksensä<br />mukaan edistävät tai estävät yhteistyötä.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Tutkimuksen mukaan moniammatilliseen yhteistyöhön päädyttiin usein tilanteissa, joissa<br />kohdennettiin tukea perheille, lapsi tai nuori ei käynyt koulua, oli tarve diagnoosille sekä lapsen tai<br />nuoren käytös tai oppiminen oli poikkeavaa. Näihin tulisi puuttua siten, että monitoimijaisuudessa<br />tiedostetaan toimijoiden toimenkuvat ja varmistetaan avoimen vuorovaikutuksen edellytykset.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Sosiaali- ja opetusalan välistä yhteistyöhalua ja valmiuksia tulisi vahvistaa systeemisen toimintamallin<br />avulla, mikä varmistaa yhteisasiantuntijuuden kautta sen, että lasten, nuorten ja heidän perheidensä<br />hyvinvointia tuetaan kokonaisvaltaisesti.</span></li> </ul> Sirkku Lähdesmäki Heli Niemi Minna Maunula Heidi Harju-Luukkainen Aila-Leena Matthies Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.146301 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/144812 <ul> <li><span class="fontstyle0">Tutkimuksessa tunnistimme ja nimesimme lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja<br />sosiaalityöntekijöiden yhdessä tuottamia kuvauksia </span><span class="fontstyle2">luottamuksen määritelmistä, edellytyksistä sekä<br />haastavista tekijöistä </span><span class="fontstyle0">lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Tuloksemme mukaan luottamus on tärkeä lastensuojelun asiakassuhteen väline, jota sosiaalityöntekijän<br />täytyy aktiivisesti rakentaa eri keinoin. Luottamuksen edellytyksiä ovat tasavertaisuus, ajan antaminen<br />ja välittäminen. Luottamuksen rakentamista haastaviksi tekijöiksi voivat muodostua epäsymmetrinen<br />suhde asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä, suuret asiakasmäärät ja asiantuntijakeskeisyys.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta luottamuksesta lastensuojelun sosiaalityössä laajojen aineistojen<br />valossa.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Luottamuksen rakentamisen näkökulma tulisi sisällyttää sosiaalityön vuorovaikutustaitojen opetukseen.</span> </li> </ul> Eveliina Heino Maija Jäppinen Tuuli Lamponen Meri Haikonen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.144812 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/145050 <ul> <li> <span class="fontstyle0">Perhekeskustoimintamalli on Suomessa verrattain uusi monialainen toimintamalli, josta on<br />tutkimusnäyttöä niukasti. Tässä laadullisessa tutkimuksessa, osana kyselytutkimusta, käytännön<br />toimijoita edustavat neuvoloissa toimivat terveydenhoitajat.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Terveydenhoitajilla oli huoli neuvolapalvelujen rakenteesta ja toimintaedellytysten säilymisestä.<br />terveydenhoitajat pitivät neuvolapalveluja keskeisinä palveluina perhekeskusrakenteessa.<br />Perhekeskuksen toiminnalta odotettiin monialaisen yhteistyön vahvistumista.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Neuvolatyön sisällön kehittämisessä terveydenhoitajat korostivat muuttuvan asiakastyön<br />kehittämistä ja palvelumuotojen monipuolistamista. He korostivat hoidon jatkuvuuden tärkeyttä.<br />Palvelujen kehittämisessä pidettiin välttämättömänä etä- ja digipalvelujen sekä ryhmävastaanottojen<br />parantamista.</span></li> <li><span class="fontstyle0"> Johtamisen kehittämisessä korostuivat tarve johtamisen parantamiseen ja resurssien vahvistaminen.</span></li> <li><span class="fontstyle0">Työhyvinvoinnin kehittämisessä osaamisvaatimusten kasvaminen ja työssä jaksaminen<br />huolestuttivat terveydenhoitajia.</span> </li> </ul> Tiina Mäenpää Tuovi Hakulinen Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.145050 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/154695 Marko Merikukka Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/154696 <p><span class="fontstyle0">Eduskunnan rahoituspäätös vakiinnutti Kasvun tuen toiminnan ja laajensi Itlan toimintaa uusilla<br>toimintalinjoilla. Kasvun tuessa uusia avauksia olivat esimerkiksi Kasvun tuki -aikakauslehti ja koulutus,<br>josta tuli osa Helsingin yliopiston sote-maisteriohjelmaa. Tulevaisuus nähdään valoisana: Kasvun tuen<br>asiantuntemukselle on tarvetta enemmän kuin koskaan.</span> </p> Riikka Kotiranta Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/154700 Aino Sarkia Copyright (c) 2024 Kasvun tuki -aikakauslehti 2024-12-12 2024-12-12 4 2 10.61259/kt.154700