Kasvun tuki -aikakauslehti

10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille

Marko Merikukka — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Katsaus Kasvun tuen historiaan (osa 1)

Riikka Kotiranta — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Kasvun tuki sai alkunsa vuonna 2014. Taustalla oli tarve arvioida, mihin tietoon lapsiperheiden ja
nuorten psykososiaalinen tuki Suomessa nojaa. Samalla haluttiin luoda kanava, jonka kautta lapsi- ja
perhepalveluiden toimijat löytäisivät tietoa varhaisen tuen psykososiaalisista menetelmistä ja niiden
tietopohjasta. Alkuvaiheen innokkaiden uranuurtajien työtä tuki tiivis pohjoismainen yhteistyö.
Alkuvuosina kylvettiin myös nykyisen implementointityön siemenet, kun vaikuttavia menetelmiä
levitettiin maakuntiin.

Lapset pois eroriidoista -ryhmämenetelmä (No Kids in the Middle)

Sari Laaksonen, Lotta Heikkilä, Heidi Backman, Marko Merikukka — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Ilmiöt: Vanhemmuustaidot

Johdanto: Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien väliset jatkuvat konfliktit vaikuttavat haitallisesti lasten hyvinvointiin. Lapset pois eroriidoista -menetelmää käytetään konfliktoituneissa eroissa. Menetelmän tavoitteena on muuttaa
lapsia vahingoittava elämäntilanne turvallisemmaksi vähentämällä vanhempien
välistä konfliktia, heidän negatiivista ja vihamielistä asennoitumista toisiinsa sekä
sosiaalisen verkoston paheksuntaa entistä kumppania kohtaan. (Visser & Van
Lawick, 2021).

Tutkimuskysymys: Onko Lapset pois eroriidoista -menetelmällä vaikuttavuutta
4–18-vuotiaiden lasten hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi konfliktoituneissa erotilanteissa suomalaisessa kontekstissa?

Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla kohdistuen kysymykseen: Mitä tutkimusta Lapset pois eroriidoista -menetelmästä (No Kids in
the Middle) on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = Korkean konfliktin eroperheet,
joissa on 4–18-vuotiaita lapsia, C = No Kids in the Middle (Lapset pois eroriidoista),
C = terveydenhuolto, sosiaalihuolto, kolmas sektori. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset, joskin
mukaan otettiin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen
haku tehtiin kuuteen tietokantaan: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of
Science ja Scopus ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.

Tulokset: Arvion mukaan Lapset pois eroriidoista -menetelmän kuvaus ja teoreettinen peruste ovat riittäviä. Kirjallisuushaussa löytyneet kolme artikkelia
olivat pohjoismaiden ulkopuolisia alankomaalaisia ja brittiläisiä vaikuttavuustutkimuksia. Lapset pois eroriidoista -menetelmästä ei löytynyt suomalaisia tai pohjoismaisia vaikuttavuustutkimuksia, mutta alankomaalaisen kartoittavan vaikuttavuustutkimuksen (Lange ym., 2023) mukaan alustavat tulokset ovat lupaavia. Sen mukaan vanhemmat pystyvät etenemään rinnakkaisvanhemmuuteen, jossa
on aiempaa vähemmän konflikteja ja sosiaalisen verkoston paheksuntaa, vaikka
he eivät muuttaneet käsitystään ex-kumppanin käyttäytymisestä.

Kokonaisarvio: Lapset pois eroriidoista -menetelmällä on vähäinen dokumentoitu näyttö (3/5) suomalaisessa kontekstissa. Sen vaikuttavuudesta ei ole suomalaista tai pohjoismaista vaikuttavuusnäyttöä, mutta alankomaalaisen kartoittavan vaikuttavuustutkimuksen (Lange ym., 2023) mukaan alustavat tulokset ovat lupaavia. Menetelmän vaikuttavuudesta tarvitaan lisätutkimusta. Menetelmän
implementointivalmius ja -tuki menetelmän näkökulmasta toteutuu alle kolmasosassa (3/10) osa-alueista.

ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelma (International Child Development Programme)

Maria Tapola-Haapala, Sirpa Kannasoja, Heidi Backman — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Tämä systemaattinen katsaus on Kannustava vuorovaikutus -ohjelman 2. arviointi. Menetelmä on arvioitu ensimmäisen kerran
Kasvun tuki -tietolähteessä 23.6.2016.

Ilmiöt: Vanhemmuustaidot, vanhemman ja lapsen välinen suhde ja vuorovaikutus

Johdanto: Vanhemman ja lapsen välisellä suhteella ja vanhempien vanhemmuustaidoilla
on keskeinen merkitys lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelma (International Child Development Programme) on kaikenikäisten lasten ja nuorten vanhemmille ja lasten hoivaajille suunnattu useimmiten ryhmämuotoisesti toteutettava ohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa hyvää, positiivista vuorovaikutusta ja hoivanantajan sensitiivisyyttä ja kykyä kohdata lasta kunnioittaen sekä vahvistaa vanhemman itseluottamusta vanhempana, vaikuttaa myönteisesti vanhemman käsitykseen lapsesta ja tukea lapsen kuulluksi tulemista.

Tutkimuskysymys: Onko Kannustava vuorovaikutus (ICDP) -ohjelmalla vaikuttavuutta
0–18-vuotiaiden lasten vanhempien vanhemmuustaitoihin ja vanhempi–lapsisuhteeseen
suomalaisessa kontekstissa?

Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille
tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla kohdistuen kysymykseen: Mitä tutkimusta Kannustava vuorovaikutus (ICDP, International Child Development Programme) -ohjelmasta on tehty? Hakusanoina käytettiin: P = 0–18-vuotiaiden lasten ja
nuorten vanhemmat, C = International Child Development Programme (Kannustava vuorovaikutus -ohjelma), C = Vanhemmuustaidot ja vanhempi-lapsisuhde. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena haussa olivat menetelmään liittyvät vaikuttavuustutkimukset, mutta
mukaan otettiin kuitenkin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen
haku kohdistui tietokantoihin MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja
Scopus, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.

Tulokset: Kirjallisuushaun perusteella mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta. Näistä
kuusi oli pohjoismaisia vaikuttavuustutkimuksia, joihin menetelmän vaikuttavuuden arviointi perustui. Lisäksi mukana oli kaksi pohjoismaista implementointitutkimusta. Ohjelma ei perustu selkeään manuaaliin, joten sen kuvausta arvioitiin hyödyntäen eri lähteitä.
Kohderyhmän, toteutuksen, vasteiden sekä ohjaajille suunnatun oppaan osalta ohjelman
kuvaus arvioitiin nimekkeellä “kuvattu mutta ei riittävästi”. Ohjelman kohdeilmiö, tavoitteet, keinot, keskeiset elementit ja joustavuus, toteuttajat sekä ohjelman saajille suunnatut materiaalit oli sen sijaan kuvattu riittävästi. Ohjelma nojautuu moniin teorioihin,
joiden kuvaus arvioitiin riittäväksi. Ohjelman vaikutusmekanismit perustuvat yleisesti
hyväksyttyihin ihmisten toimintaa selittäviin teorioihin. Tutkimuksissa ohjelmalla havaittiin olevan myönteisiä vaikutuksia osaan tarkastelluista vasteista. Ohjelmalla havaittiin olevan tilastollisesti merkitseviä myönteisiä vaikutuksia Brekken ja kollegojen (2023) artikkelissa luokiteltuihin päävasteisiin vanhempien minäpystyvyyteen ja emotionaaliseen sensitiivisyyteen – tunteita ohjaavan käyttäytymisen osalta – sekä heti ICDP-ohjelmaan
osallistumisen jälkeen että seurannassa neljän kuukauden jälkeen. Vaikutukset olivat
kooltaan pieniä neljän kuukauden seurantamittauksessa (d = 0,20–0,23, NNT (NumberNeeded-to-Treat) = 7,69–8,93).

Kokonaisarvio: ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelmalla on kohtalainen dokumentoitu näyttö (4/5) suomalaisessa kontekstissa. Ohjelman implementointivalmius toteutui kuudessa osa-alueessa kymmenestä.

Kasvun tuki -aikakauslehti 1/2024

Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Osavuorokautinen perhehoito – hyödyntämätön tuki lapsiperheille

Kaisa Vuolukka, Marjukka Rasa — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Osavuorokautinen perhehoito on vähän käytetty tukimuoto lapsiperheiden palveluissa.
Osavuorokautisella perhehoidolla voidaan vastata perheiden ainutlaatuisiin ja yksilöllisiin
tarpeisiin perheiden kotona.
Perheitä auttavina tekijöinä ovat koti perheen tuen muotona, riittävän pitkä ja intensiivinen
ajallinen sekä tilanteeseen muovautuva tuki ja perhehoitajan taidot.
Perhehoitajat ovat puoliprofessionaaleja, joiden työskentelyssä korostuvat vertaisuuden elementit,
mutta joiden toimintaa ohjaa lainsäädäntö.
Onnistunut osavuorokautinen perhehoito vaatii eri organisaatio- ja toimintatasojen yhteistyötä ja
sitoutumista perheen auttamistyöhön.
Osavuorokautista perhehoitoa kannattaa kehittää osana kotiin annettavia lapsiperheiden
varhaisen tuen palveluita.

Erityisvanhempien palvelurakennetrauma tulee kalliiksi

Merja Riikonen, Hanna-Kaisa Mäkynen — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Kun erityistä tukea tarvitsevan lapsen perhe jää toistuvasti palvelurakenteessa vaille tukea tai
tuki kohdistetaan vääriin asioihin, syntyy palvelurakennetrauma.
Lakeuden Omaishoitajien kyselyn mukaan valtaosa erityisvanhemmista kokee väsymystä ja
voimattomuutta, ärtymystä ja kiukunpuuskia tai ahdistuneisuutta.
Palvelurakennetrauman estämiseksi erityislasten vanhemmat tarvitseva palveluja, jotka
mahdollistavat riittävän levon ja virkistyksen sekä vertaisten tapaamisen ja ammattilaisia,
jotka kuuntelevat ja antavat turvaa kuormittuneille vanhemmille.
Erityisvanhempia kohtaavien ammattilaisten ja sote-rakenteen tulisi siirtää työotetta
ennaltaehkäiseväksi, jolloin huomataan uupumuksen ensioireet ja samalla hoidetaan alusta
asti koko perhettä.

Aistiystävälliset kouluympäristöt ovat kaikkien etu

Jenni Huhtasalo, Hanna Hannukainen, Juha Mäkelä, Toni Tammi — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Kouluympäristöt ovat aisteille melko kuormittavia ympäristöjä. Aistikuormitusta voi syntyä
esimerkiksi vähitellen lisääntyvästä hälystä, häikäisevistä valoista tai sekavista pintamateriaaleista.
Samoin liian lähelle tulevat ihmiset tai vaikkapa erilaiset hajut saattavat aiheuttaa aistikuormaa.
Suomalainen lapsi viettää aikaansa alakoulussa 20–25 tuntia viikossa, joten kouluympäristöllä on
suuri merkitys lapsen kokonaishyvinvoinnille. Erityisen tärkeää on muistaa, että aistikuormitus rasittaa
kehittyviä aivoja, jolloin käytettävissä olevat voimavarat ovat pois jostakin muusta – kuten oppimiseen
tai rakentavaan vuorovaikutukseen käytettävistä voimavaroista.
Aistiystävällisyys on kiinteä osa turvallista oppimisympäristöä. Tämän vuoksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa on kehitetty yhdessä oppilaiden kanssa sovellusta, jolla lapset itse voivat tarkastella
koulun aistimaailmaa.

Vauvaperheille tutkimustietoa yhteisvanhemmuudesta aktivoivalla viestintäkokeilulla

Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Puheenvuorossa esitellään uudenlainen, vanhempia aktivoiva tiedeviestinnän toimintamalli,
jolla pyritään tukemaan vanhemmuutta ja perheen hyvinvointia.
Vanhemmille jaettiin tietoa yhteisvanhemmuudesta eli toimivasta yhteistyöstä vanhempien välillä,
joka tutkitusti helpottaa vanhempana jaksamista ja tukee perheiden hyvinvointia monipuolisesti.
Yhteisvanhemmuutta koskeva tutkimustieto jaettiin osiin ja jalkautettiin lähelle perheiden arkea
palveluihin sekä sosiaalisen median eri kanaville aktivoivina tutkimusvinkkeinä, joiden lähettämisessä
hyödynnettiin sähköistä REDCap-työkalua.
Viestintäkokeilu osoitti toimintamallin tavoittavan hyvin vanhempia, ja visailutyyppisten pelillisiä
elementtejä sisältävien aktivointien havaittiin toimivan parhaiten vanhempien aktivoinnissa.
Toimintamalli juurtui hyvin hyvinvointialueelle tavaksi tarjota universaalia matalan kynnyksen tukea
vanhemmille osana arkea, ja se soveltuu hyvin hyödynnettäväksi laajasti tutkimusviestinnässä.

Psykososiaalisen intervention adaptointi - kuvaus keskeisistä näkökulmista ja käsitteistä

Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Interventioiden sopivuutta kontekstiin eli kohderyhmälle, käyttäjille ja käyttöympäristöön
voidaan arvioida ja vertailla.
Intervention adaptointi eli suunnitelmallinen muokkaus on keino parantaa käyttöönoton ja
juurtumisen edellytyksiä.
Katsauksessa kartoitetaan psykososiaalisten interventioiden arviointiin ja adaptointiin liittyvää
keskeistä sanastoa.
Katsauksessa kuvataan ensimmäistä kertaa suomen kielellä psykososiaalisen intervention
kontekstiin sopivuuden arvioinnin ja adaptoinnin toteutus.

Kaksosten välinen suhde – sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden näkemyksiä suhteen johtajuudesta, alistuvuudesta ja puheroolista

Kristiina Heinonen, Tuulikki Trias, Jaakko Kaprio, Katri Vehviläinen-Julkunen — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Neuvolan hoitotyöllä on merkittävä rooli lasten ja perheiden terveyden edistämisessä. Kätilöt ja
terveydenhoitajat ovat kuitenkin kokeneet, että heillä on vaikeuksia monikkoperheiden tukemisessa
eikä tarpeeksi tietoa siitä.
Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden monikkoperhetietoa
kuvaavaa tutkimusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeen avoimilla kysymyksillä
johtajuuden, alistuvuuden ja puheroolin ilmenemistä kaksosten välisessä suhteessa. Kätilöiden,
terveydenhoitajien, ja perhehoitotyöntekijöiden tuottama tieto on uutta ja tärkeää. Kaksosten
väliseen suhteeseen liittyvää erityistietoa tulee kuitenkin vahvistaa, sillä vastauksissa tuli esille,
että aiheesta ei ole tarpeeksi tietoa.
Neuvolan hoitotyössä tarvitaan monitieteellistä erityistietoa ja näyttöön perustuvaa tietoa
kaksosten välisestä suhteesta, jotta lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta voidaan tukea
monikkoperheessä. Kaksossuhteesta tarvitaan tietoa myös päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa
ja koulussa. Kaksosten väliseen suhteeseen liittyvä tieto on yksi monikkoperheosaamisen alue
monialaisen koulutusintervention toteutukselle.

Lastensuojelutiimin näkemyksiä asiakkaiden valtautumisen edellytyksistä lastensuojelun asiakastyössä

Kati Kallinen, Janissa Miettinen, Johanna Hietamäki, Riitta Vornanen — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan lastensuojelun asiakastyön kehittämistä lastensuojelutiimin tuottamien
ryhmäkeskustelujen näkökulmasta.
Lastensuojelun asiakastyön kehittäminen on tärkeää lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimme, millaisia edellytyksiä tukea asiakkaiden valtautumista lastensuojelutiimi tuotti
kehittämisprosessin alussa. Valtautumisella tarkoitetaan vallan siirtämistä asiakkaalle osallisuuden
vahvistamisen ja osallisuusmahdollisuutta heikentäviin epäoikeudenmukaisuuksiin puuttumisen kautta.
Asiakkaiden valtautumisen tukemisen edellytyksinä tulivat esiin seuraavat teemat: asiantuntijuuden
muutos ja moniäänisyys sekä oikea-aikainen auttaminen ja hyvä vuorovaikutussuhde, jotka osoittivat
tarpeen järjestää lastensuojelun asiakastyö uudelleen ja auttaa kokonaisvaltaisesti.
Kokonaisuudessaan asiakkaiden valtautumisen tukemisen edellytykset kiinnittyvät kaikissa
suhteissaan lapsen turvallisuuden varmistamisen perustavoitteeseen, joka toimii valtautumisen
tukemisen kontekstina.

Vanhemmuustaito-ohjauksen taloudellinen arviointi lasten käytösongelmissa

Elisa Rissanen — Mon, 03 Jun 2024 00:00:00 +0300