Kasvun tuki -aikakauslehti

Osallisuus ehkäisee väkivaltaa: Kuuntele lasta ja nuorta, tunnista väkivaltaisia rakenteita ja ota puheeksi

Lotta Virrankari, Anna-Maria Isola — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Väkivaltaa ja osallisuutta koskeva tieto on nykyisellään liian hajanaista.
Tieteellisiin artikkeleihin ja opinnäytteisiin perustuva synteesi kertoo osallisuuden ja väkivallan
yhteyksistä väkivallan ehkäisyn ja väkivaltatyön näkökulmista.
Osallisuus suhteessa väkivaltaan näyttäytyy lasten ja nuorten valmiuksina tunnistaa väkivalta ja
hakea apua siihen sekä ammattilaisten valmiuksina yhtäältä tunnistaa väkivallalle altistavia
rakenteita ja toisaalta käyttää lapsen kuulemista ja osallistumista tukevia käytäntöjä työssään.
Osallisuuden näkökulmasta väkivaltatyön kehittämisen tarpeet painottuvat
1. uskallukseen puhua väkivallasta
2. ammattilaisten tarvitsemaan lisätietoon ja työnohjaukseen
3. väkivallalle altistavien rakenteiden tunnistamiseen.

Lasten ja nuorten sukupuolidysforian hoidosta tarvitaan lisää tutkittua tietoa – Cass-arviointi päivitti aiheen kansainvälisen tietopohjan

Linda Hart — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Sukupuoliristiriita tarkoittaa huomattavaa ja jatkuvaa ristiriitaa yksilön kokeman sukupuolen
ja syntymässä rekisteröidyn sukupuolen välillä. Sukupuolidysforia puolestaan tarkoittaa
sukupuoliristiriidasta johtuvaa huomattava ahdistusta tai toimintakyvyn heikkenemistä.
Lasten ja nuorten sukupuoliristiriitaa ja -dysforiaa ilmenee nykyisin länsimaisissa yhteiskunnissa
huomattavasti aiempaa enemmän.
Monissa maissa lasten sukupuolidysforiaa on hoidettu viime vuosina murrosiän jarrutushoidoilla.
Vuosina 2020–2024 Englannissa toteutettiin tieteelliseen näyttöön perustuva arviointi alaikäisten
sukupuoliristiriidan hoidosta. Sitä kutsutaan nimellä Cass-arviointi.
Cass-arvioinnin ja muiden viime vuosina eri Euroopan maissa toteutettujen systemaattisten
katsausten tulokset osoittavat, että näyttö lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen puuttuvista
murrosiän jarrutus- ja hormonihoidoista on heikkoa.
Sukupuolidysforisille nuorille on tarjottava kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea. Aiheen
politisoituneisuuden vuoksi on tärkeää eritellä näyttöä kasvuun puuttuvista interventioista ja
perusteluja niille.

Lapset Puheeksi -menetelmästä tukea vahvuuksien tunnistamiseen ja tukemiseen koulussa

Anne Karhu, Karoliina Liikala, Siiri Vuorinen, Erkko Sointu — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Lapset Puheeksi (LP) -menetelmän käyttö kouluissa auttaa sekä opettajia että huoltajia tunnistamaan
ja hyödyntämään lasten vahvuuksia.
Kouluissa on mahdollista tehdä tilaa LP-keskusteluille, joissa vahvuuksia tuodaan esiin lapsen arjessa.
Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen auttavat lasta valmistautumaan tuleviin haasteisiin ja
voivat resilienssinäkökulmasta ehkäistä kielteisten seurausten kasaantumista.
Koulun ja kodin yhteinen toimijuus auttaa tunnistamaan lapsen vahvuuksia monipuolisesti ja
tukemaan hänen kasvuaan.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointi

Antti Malmivaara — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Vaikuttavuustietoa saadaan satunnaistetuilla vertailututkimuksilla (randomized controlled trial,
RCT) tai vertaiskontrolloiduilla tutkimuksilla (benchmarking controlled trial, BCT). Lasten ja nuorten
mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien (interventioiden) arvioinnissa voidaan
hyödyntää näitä molempia.
Yksilöön kohdistuvissa yksittäisissä menetelmissä (kliininen impaktitutkimus) satunnaistettu
vertailukoetutkimus on yleensä luotettavin menetelmä, ja vertaisarvioinnissa vertaiskontrolloitu
tutkimus on ainoa käytettävissä oleva menetelmä.
Järjestelmään kohdistuvien menetelmien vaikuttavuutta (järjestelmäimpaktitutkimus) arvioidaan
joko ryhmäsatunnaistetuilla vertailututkimuksilla tai vertaiskontrolloiduilla tutkimuksilla.
Pätevä arvio tulosten sovellettavuudesta arjen oloihin edellyttää kattavaa kuvausta tutkittavien
ominaisuuksista, vertailussa olevista interventioista sekä tuloksista. Järjestelmäimpaktitutkimuksissa
tarvitaan lisäksi kuvaus verrattavien järjestelmien ominaisuuksista.
Vertaiskontrolloinnin menetelmällä (benchmarking-method) voidaan arvioida satunnaistettuja
vertailututkimuksia ja vertaiskontrolloituja tutkimuksia sekä näistä tehtyjä järjestelmällisiä
katsauksia.

Kasvun tuki -aikakauslehti 2/2024

Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Narratiivinen katsaus avoimen dialogin mielenterveyshoitomallista

Tomi Bergström — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Avoimen dialogin hoitomalli on perhe- ja verkostokeskeinen tapa uudelleenorganisoida
mielenterveyspalvelut niin, että palveluissa kohdataan potilaat ja heidän läheisensä aiempaa
vastavuoroisemmin ja tilanteenmukaisemmin.
Avoimen dialogin hoitomalli on useissa toisistaan riippumattomissa tutkimuksissa ollut yhteydessä
myönteisiin hoitotuloksiin ja kustannussäästöihin erityisesti akuutti- ja nuorisopsykiatrian palveluissa,
mutta satunnaiskontrolloitu tutkimusnäyttö on puutteellista.
Hoitomallin implementaatiota ja satunnaiskontrolloidun tutkimusnäytön tuottamista hankaloittaa se,
että avoimen dialogin hoitomallissa on kyse enemmän hoitoparadigman muutoksesta kuin uudesta
hoitomenetelmästä.
Avoimen dialogin hoitomallin kokonaisvaltainen implementaatio nykyjärjestelmään voi olla mahdollista,
mutta siihen liittynee monia huomioon otettavia haasteita.
Yksittäisten työntekijöiden on mahdollista edistää dialogisempaa työskentelyotetta,
vaikka hoitomallia ei olisikaan kokonaisvaltaisesti implementoitu.

Nuorten näkemyksiä yksinäisyyden ratkaisuista

Ilkka Virmasalo, Suvi-Sadetta Kaarakainen, Anni Kyösti — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Nuorten yksinäisyys on laaja sekä syiltään ja seurauksiltaan moniulotteinen ongelma, jonka
ratkaisemiseksi on hyvä kuunnella myös nuorten omia ehdotuksia. Kyselyymme vastanneesta
4 131:sta 8.- ja 9.- luokkalaisesta nuoresta 11 prosenttia oli tuntenut itsensä usein yksinäiseksi.
Laadullisessa analyysissä haettiin vastausta siihen, millaisia ratkaisuja nuoret esittävät yksinäisyyteen.
Kysely toteutettiin kouluympäristössä, koska koulu on muutoinkin olennainen osa nuorten
kokemusmaailmaa, ja vastauksissa nousikin suurimpaan osaan koulun rooli yksinäisyyden
vähentämisessä. Myös kotiin ja harrastuksiin liittyviä ideoita oli paljon.
Suurella osalla nuorista on hyvinkin jäsentynyt kuva yksinäisyydestä ilmiönä ja sen ratkaisuista.
Nuoret lataavat aikuisille suuret odotukset sekä yksinäisyyden tunnistamisessa että sen ehkäisyssä.
Nuorten esittämät ratkaisut yksinäisyyskokemusten vähentämiseksi kohdistuisivat laajasti eri
yhteisöihin, joissa nuoret viettävät aikaansa. Aikuisten pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten
toimintaa ja palveluita toteutetaan niin, että yksinäisyyden ja ulkopuolelle jäämisen riskit vähenevät.

Kohti systeemistä toimintamallia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi sosiaali- ja opetusalan moniammatillisessa yhteistyössä

Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja opetusalojen moniammatillista yhteistyötä systeemisenä
toimintana.
Lasten ja nuorten kasvuympäristön ilmiöt ja perheiden arjen kysymykset edellyttävät yhä tiiviimpää ja
toimivampaa yhteistyötä sosiaali- ja opetusalan kesken.
Tutkimme sosiaali- ja opetusalan moniammatillista yhteistyötä ja keskitymme siihen, millaisia
yhteistyötä vaativia arjen ilmiöitä alan työntekijät tunnistavat ja mitkä tekijät heidän näkemyksensä
mukaan edistävät tai estävät yhteistyötä.
Tutkimuksen mukaan moniammatilliseen yhteistyöhön päädyttiin usein tilanteissa, joissa
kohdennettiin tukea perheille, lapsi tai nuori ei käynyt koulua, oli tarve diagnoosille sekä lapsen tai
nuoren käytös tai oppiminen oli poikkeavaa. Näihin tulisi puuttua siten, että monitoimijaisuudessa
tiedostetaan toimijoiden toimenkuvat ja varmistetaan avoimen vuorovaikutuksen edellytykset.
Sosiaali- ja opetusalan välistä yhteistyöhalua ja valmiuksia tulisi vahvistaa systeemisen toimintamallin
avulla, mikä varmistaa yhteisasiantuntijuuden kautta sen, että lasten, nuorten ja heidän perheidensä
hyvinvointia tuetaan kokonaisvaltaisesti.

Luottamuksen rakentuminen lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja sosiaalityöntekijöiden kuvauksissa

Eveliina Heino, Maija Jäppinen, Tuuli Lamponen, Meri Haikonen — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tutkimuksessa tunnistimme ja nimesimme lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ja
sosiaalityöntekijöiden yhdessä tuottamia kuvauksia luottamuksen määritelmistä, edellytyksistä sekä
haastavista tekijöistä lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa.
Tuloksemme mukaan luottamus on tärkeä lastensuojelun asiakassuhteen väline, jota sosiaalityöntekijän
täytyy aktiivisesti rakentaa eri keinoin. Luottamuksen edellytyksiä ovat tasavertaisuus, ajan antaminen
ja välittäminen. Luottamuksen rakentamista haastaviksi tekijöiksi voivat muodostua epäsymmetrinen
suhde asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä, suuret asiakasmäärät ja asiantuntijakeskeisyys.
Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta luottamuksesta lastensuojelun sosiaalityössä laajojen aineistojen
valossa.
Luottamuksen rakentamisen näkökulma tulisi sisällyttää sosiaalityön vuorovaikutustaitojen opetukseen.

Terveydenhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä perhekeskusten neuvolapalvelujen ajankohtaisista haasteista ja kehittämistarpeista

Tiina Mäenpää, Tuovi Hakulinen — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Perhekeskustoimintamalli on Suomessa verrattain uusi monialainen toimintamalli, josta on
tutkimusnäyttöä niukasti. Tässä laadullisessa tutkimuksessa, osana kyselytutkimusta, käytännön
toimijoita edustavat neuvoloissa toimivat terveydenhoitajat.
Terveydenhoitajilla oli huoli neuvolapalvelujen rakenteesta ja toimintaedellytysten säilymisestä.
terveydenhoitajat pitivät neuvolapalveluja keskeisinä palveluina perhekeskusrakenteessa.
Perhekeskuksen toiminnalta odotettiin monialaisen yhteistyön vahvistumista.
Neuvolatyön sisällön kehittämisessä terveydenhoitajat korostivat muuttuvan asiakastyön
kehittämistä ja palvelumuotojen monipuolistamista. He korostivat hoidon jatkuvuuden tärkeyttä.
Palvelujen kehittämisessä pidettiin välttämättömänä etä- ja digipalvelujen sekä ryhmävastaanottojen
parantamista.
Johtamisen kehittämisessä korostuivat tarve johtamisen parantamiseen ja resurssien vahvistaminen.
Työhyvinvoinnin kehittämisessä osaamisvaatimusten kasvaminen ja työssä jaksaminen
huolestuttivat terveydenhoitajia.

Tutkittu tieto lasten tulevaisuuksien kompassina megatrendien aallokossa

Marko Merikukka — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Katsaus Kasvun tuen historiaan (osa 2)

Riikka Kotiranta — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200

Eduskunnan rahoituspäätös vakiinnutti Kasvun tuen toiminnan ja laajensi Itlan toimintaa uusilla
toimintalinjoilla. Kasvun tuessa uusia avauksia olivat esimerkiksi Kasvun tuki -aikakauslehti ja koulutus,
josta tuli osa Helsingin yliopiston sote-maisteriohjelmaa. Tulevaisuus nähdään valoisana: Kasvun tuen
asiantuntemukselle on tarvetta enemmän kuin koskaan.

Virallinen ja epävirallinen taloudellinen apu vähävaraisten lapsiperheiden vanhempien ja lasten kokemana

Aino Sarkia — Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 +0200