Kasvun tuki -aikakauslehti

Nuorten Kompassi (Youth Compass)

Kaisa Mishina, Sonja Gilbert — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Ilmiöt: Hyvinvointitaidot

Johdanto: Hyvä psyykkinen hyvinvointi on keskeistä nuoren kehittymisen sekä opintosuoriutumisen ja työelämävalmiuksien kannalta. Oppilaitoksilla on keskeinen asema nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa, ja niitä velvoitetaan myös laissa vahvistamaan opiskelijoidensa hyvinvointia. Nuorten Kompassi -menetelmän tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointitaitoja, kuten psykologista joustavuutta ja sen osataitoja sekä ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia. Menetelmä on täysin verkkopohjainen, ja sitä on mahdollista hyödyntää osana oppilaitosten toimintaa. Se on alun perin kehitetty yläkouluikäisille, mutta soveltuu myös toisen asteen opintojen alkuvaiheessa oleville nuorille.

Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla, joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Nuorten Kompassi -menetelmästä (Youth Compass) on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = nuoret, yläkoulu, toinen aste, C = Youth Compass, Nuorten Kompassi, C = koulu, koti, terveydenhuolto. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmään liittyvät vaikuttavuustutkimukset, mutta mukaan otettiin kuitenkin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen haku kohdistui seuraaviin tietokantoihin: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.

Tulokset: Kirjallisuushaun perusteella mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta. Näistä viisi oli suomalaisia vaikuttavuustutkimuksia, joihin menetelmän vaikuttavuuden arviointi perustui. Lisäksi mukana oli kolme suomalaista tutkimusta, joissa ei arvioitu menetelmän vaikuttavuutta tai implementointia. Mukaan otettujen tutkimusten ja menetelmäoppaan perusteella Nuorten Kompassi -menetelmän kuvaus ja teoreettinen peruste on riittävä. Menetelmällä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia nuoren masennusoireisiin, ahdistusoireisiin, tyytyväisyyteen elämään, stressiin, akateemiseen joustavuuteen sekä urasuunnitteluun liittyvään epävarmuuteen. Lisäksi sen on todettu lisäävän kyvykkyyttä tehdä uravalintaan liittyviä päätöksiä. Vaikutukset olivat enintään pieniä vasteiden osalta yläkoulua käyvillä nuorilla (d = 0,03–0,48, NNT (NumberNeededtoTreat) = 3,76–62,5). Vaikuttavuustutkimusten laatu vaihteli tyydyttävästä hyvään. Nuorten Kompassin implementointivalmius ei täyttynyt riittävästi käytettyjen osa-alueiden mukaan arvioituna. Menetelmä on tällä hetkellä valtakunnallisessa levityksessä standalone-periaatteella, eli menetelmästä kiinnostuneet voivat osallistua rekisteröitymällä sivustolle ja käydä sitä läpi itsenäisesti.

Kokonaisarvio: Menetelmä saa kokonaisarvion 4/5, eli menetelmällä on kohtalainen dokumentoitu näyttö suomalaisessa kontekstissa. Kokonaisarvio perustuu vaikuttavuustutkimuksiin, joissa menetelmää toteutettiin verkkopohjaisella alustalla sekä kasvokkain ja digitaalisesti tapahtuvan ohjauksen avulla.

”Ilo on palannut elämään” – TRT-menetelmästä apua ukrainalaispakolaisille

Riikka Kotiranta — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen

Kasvun tuki -lehden toimitus, Tanja Hirschovits-Gerz , Minna Manelius — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Hallinnollinen näkökulma: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen tuo säästöjä

Tutkijan puheenvuoro: Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tuen tarve ei poistu jälkihuollon ikärajaa laskemalla

Ammattilaisen puheenvuoro: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku on lyhytnäköistä politiikkaa

Tutkittua tietoa palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämiseksi

Riikka Lämsä — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Mitä on vaikuttavuus postnormaalissa yhteiskunnassa?

Katri Vataja — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Kasvun tuki -aikakauslehti 2/2023

to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Ensimmäinen vaihe lastensuojelun tilannearviointiin kehitetyn ARVOA© -menetelmän validoinnissa – laadullinen arvio menetelmän sisällöstä ja soveltuvuudesta

Elina Aaltio, Anne-Mari Jaakola, Tarja Pösö, Nanne Isokuortti — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Lastensuojelun tilannearviointiin Suomessa käytettyjen välineiden ja menetelmien pätevyydestä ei ole tutkittua tietoa
Strukturoituja arviointivälineitä eli lomakkeita, joissa lapsen tilannetta koskeviin kysymyksiin annetaan vastaus valmiista vastausvaihtoehdoista, on lastensuojelun tilannearviointiin kehitetty Suomessa tiettävästi yksi, ARVOA© -menetelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ARVOA© -menetelmän sisältövaliditeettia analysoimalla sen kattavuutta, kysymysten sanoitusta, vastausvaihtoehtoja, soveltuvuutta eri asiakasryhmille ja suhdetta lapsen edun määritelmään
Tutkimus on ensimmäinen avaus tuottaa tutkittua tietoa Suomessa kehitetyistä lastensuojelun tilannearviointivälineistä
ARVOA© -menetelmän lomakkeiden kysymyksissä, vastausvaihtoehdoissa ja rakenteessa havaittiin kehittämistarpeita
Suomessa olisi hyvä muodostaa käytännön työtä ja arviointivälineiden arviointia hyödyntävä jäsennys niistä konkreettisista tekijöistä, jotka tutkimuksen ja arvojen perusteella ovat keskeisimpiä lastensuojelun tilannearvioinnissa

Alaikäiselle tarjottava tuki mielen hyvinvoinnin ollessa uhattuna – kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä

Tiina Putkuri, Irene Latva-Korpela, Mikko Häkkinen — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tutkimustieto lasten ja nuorten kokemuksista mielen hyvinvoinnin tukeen liittyen on vähäistä.
Mielen hyvinvoinnin uhkista omakohtaista kokemusta omaavat, koulutetut kokemusasiantuntijat nostivat esiin sekä toivottavia että vältettäviä toimintatapoja tilanteisiin, joissa alaikäinen tarvitsee tukea mielen hyvinvoinnin haasteisiin.
Alaikäisille kaivattu tuki mielen hyvinvoinnin ollessa uhattuna koostui mielen hyvinvointia tukevasta arkiympäristöstä; ammattilaisen arvostavasta ja välittävästä suhtautumistavasta; lapsen ja nuoren osallisuudesta; perheen osallistamisesta ja tukemisesta; vertaistuesta ja kokemusasiantuntijuudesta sekä sujuvista ja tarpeenmukaisista palveluista.
Tuen tarjoamista ja palveluita tulee kehittää niitä käyttävien tarpeisiin ja toiveisiin vastaaviksi.

Ammattilaisten osaaminen lapsinäkökulmaisessa riskinarvioinnissa vaativissa erotilanteissa

Heidi Susanna Rautio, Anna Nikupeteri, Merja Laitinen — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsinäkökulmaista riskinarviointia vanhempien vaativissa erotilanteissa. Vaativilla eroilla tarkoitetaan vanhempien pitkittyneitä ja monimutkaistuneita ero- ja huoltoriitatilanteita.
Vaativat erot kuormittavat palvelujärjestelmää, ja ammattilaiset tarvitsevat tietoa sekä keinoja perheiden auttamiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ammatillista osaamista lapsinäkökulmainen riskien arviointi edellyttää ammattilaisilta vaativissa erotilanteissa. Tutkimukseen haastateltiin 13 ammattilaista, jotka kohtaavat työssään perheiden vaativia erotilanteita.
Tuloksena muodostui kolme ammatillisen osaamisen ulottuvuutta: 1) ilmiöiden, niiden erojen ja vaikutusten tunnistaminen, 2) lapsikeskeinen tiedon analysoiminen ja lapsen tilanteen määrittely sekä 3) monialaisen professionaalisen tiedon rakentaminen.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa vaativiin eroihin liittyvästä lapsinäkökulmaisesta riskinarvioinnista sekä ammattilaisten osaamisen kehittämistarpeista, jotta jatkossa osataan paremmin arvioida riskejä ja auttaa perheitä.

Vanhempien hiljaisia ääniä: Vanhemmuuden uupumuksen ja työuupumuksen alaryhmät koronapandemian aikana

to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Koronapandemialla on esitetty olevan pitkäkestoisia seurauksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille, mutta tällaisten vanhempien hyvinvoinnista koronapandemian aikana on vain vähän tutkimustietoa.
Osana laajempaa EduRESCUE-hanketta toteutetussa hiljaisten äänten tutkimuksessa tarkastelimme vanhemmuuden uupumuksen ja työuupumuksen perusteella muodostettuja vanhempien alaryhmiä koronapandemian aikana sekä sitä, onko alaryhmien välillä eroja lasten erityistarpeissa, vanhemman kokemassa sosiaalisessa tuessa ja resilienssissä eli kyvyssä palautua vastoinkäymisistä.
Tunnistimme neljä vanhempien alaryhmää:
1) ei uupuneet (53 %)
2) lievästi vanhempana uupuneet (19 %)
3) työssä uupuneet (18 %)
4) vanhempana ja työssä uupuneet (10 %).
Vanhempana ja työssä uupuneilla vanhemmilla oli ei uupuneita useammin erityistarpeisia lapsia ja he kokivat saavansa muita vähemmän sosiaalista tukea. Lisäksi he kokivat resilienssinsä ei uupuneita vanhempia heikommaksi.
Tutkimus tuo uutta tietoa vanhemmuudessa ja työssä uupumisen yhdistelmistä koronapandemian aikana sekä kuvastaa uupumusoireiden kasaantumista ja mahdollista pitkittymistä erityisesti heikosti voivien vanhempien keskuudessa.
Tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan vanhempien uupumuksen ennalta ehkäisyä ja perheiden tukitoimintaa sekä kehitetään resilienssin vahvistamiseen liittyviä interventioita.

Vaikuttavuustutkimus: Meta-analyysista lisää voimaa tulosten tulkinnan tueksi

Sanna Hinkka-Yli-Salomäki — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Artikkeli on jatkoa Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistulle Vaikuttavuustutkimus-artikkelisarjalle:
– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella (2/2021)
– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset (1/2022)
– Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa? (2/2022)
– Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa? (1/2023)

Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla yhdistetään kvantitatiivisesti systemaattisen
katsauksen tutkimukset.
Meta-analyysi yhdistää useiden tutkimusten tulokset parhaaksi arvioksi näiden tutkimusten tuloksista.
Satunnaistettujen vertailukokeiden meta-analyyseissa hyvä tutkimuskysymys määrittelee osallistujat,
interventiot, vertailut ja vasteet (Participants, Interventions, Comparisons, Outcomes eli PICO).
Meta-analyysissa on monta vaihetta:
1) tutkimuskysymysten määrittäminen
2) kirjallisuustietokantojen läpikäynti
3) tutkimusten valinta ja tietojenhaku
4) efektikokojen yhdistäminen
5) heterogeenisyyden tarkastelu
6) meta-analyysin tulosten raportoiminen.
Yksilökohtaiseen dataan ja osajoukkoanalyyseihin perustuvat meta-analyysit soveltuvat
parhaiten kohdennettujen interventioiden tarkasteluun.

IMAGINE-hanke – Lyhytinterventioilla parempaa mielenterveyttä nuorille

Riikka Kotiranta — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

IMAGINE-hankkeessa pyritään parantamaan nuorten mielenterveyspalveluita lyhytinterventioiden avulla. Hankkeessa on mukana neljä lyhytinterventiota, joita tarkastellaan eri näkökulmista. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta pyritään parantamaan tuomalla menetelmiä perinteisen terveydenhoitokentän ulkopuolelle.

Laadukas implementointi vaatii huolellista valmistelua ja pitkäjänteistä tukea monella tasolla

Nanne Isokuortti — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen positiivisen psykologian interventioiden avulla

Mari Laakso — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Neuvolapalvelujen jatkuvuus tukee perhekeskeistä vanhemmuutta

Tuovi Hakulinen, Päivikki Koponen — to, 14 joulu 2023 00:00:00 +0200

Raskaus- ja vauva-ajan eli perinataaliajan hoito on Suomessa laadukasta, onhan Suomi sijoittunut vuosikymmeniä niiden maiden joukkoon, jossa äitiys- ja imeväiskuolleisuus ovat maailman alhaisimpia.
Raskautta ja vanhemmuuteen valmistautumista seurataan ja tuetaan äitiysneuvolassa, joka tekee kiinteää yhteistyötä äitiyspoliklinikan ja synnytyssairaalan sekä lastenneuvolan kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite hoidon jatkuvuuden turvaamisesta toteutuu hyvin vallitsevan palvelumallin, äitiysneuvola – synnytyssairaala/erikoissairaanhoito – äitiysneuvola – lastenneuvola, mukaisesti.
Mikäli äitiysneuvola olisi nykyistä kiinteämmin erikoissairaanhoidon yhteydessä, palvelujatkumossa: äitiysneuvola – synnytyssairaala/erikoissairaanhoito – äitiysneuvola, hoidon jatkuvuus lyhenisi ja perhekeskeinen vanhemmuuden tuki heikkenisi verrattuna vallitsevaan malliin.
Vallitseva neuvolapalvelujen jatkumo ja neuvoloiden yhteistyö synnytyssairaaloiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa on perusteltu malli, mutta tarvitsemme lisää tutkimusnäyttöä eri mallien vaikuttavuudesta.