Kirjoitusohjeet

Lehdessä julkaistaan sekä vertaisarvioimattomia puheenvuoroja että vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.

Puheenvuorot

Puheenvuorot ovat kantaa ottavia näkökulmia ja analyyseja tietystä aiheesta. Esimerkki puheenvuorosta:  Neuvolapalvelujen jatkuvuus tukee perhekeskeistä vanhemmuutta.

    • Suositeltu leipätekstin sanamäärä on korkeintaan 2 000 ja viitteiden määrä 30.
    • Puheenvuorot on otsikoitava siten, että otsikko ja väliotsikot ovat sisällöllisiä. Jo otsikot lukemalla saisi käsityksen siitä, mitä mieltä kirjoittajat ovat ja mihin he haluavat ottaa kantaa.
    • Puheenvuoroissa on vältettävä tutkimusrakenteellista kieltä (esim. tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta) ja otsikointia (esim. aineisto ja tutkimusmenetelmät). Jos puheenvuoro perustuu tutkimukseen kannattaa sitä mahdollisimman paljon yleistajuistaa ja keskittyä tuloksiin ja niiden johtopäätöksiin.

Tutkimusartikkelit

Tutkimusartikkelit ovat alkuperäistutkimuksia ja katsauksia. Esimerkki tutkimusartikkelista: Ensimmäinen vaihe lastensuojelun tilannearviointiin kehitetyn ARVOA© -menetelmän validoinnissa – laadullinen arvio menetelmän sisällöstä ja soveltuvuudesta. 

    • Suositeltu leipätekstin sanamäärä on korkeintaan 4 000 ja viitteiden määrä 60.
    • Tutkimusartikkelin rakenne:
      • Johdanto
        • kuvaa aiheen tausta ja ilmiö.
        • mihin kysymykseen artikkeli vastaa? Päätä johdanto tutkimuskysymykseen/-hypoteeseihin ja tavoitteeseen Tutkimuskysymys-väliotsikon alle.
        • johdanto suositellaan pidettävän mahdollisimman lyhyenä ja napakkana.
      • Aineisto ja tutkimusmenetelmät
        • sis. tarvittaessa väliotsikot: i) tilastomenetelmät ja ii) eettinen pohdinta.
      • Tulokset
        • käytä tuloksia kuvailevia väliotsikkoja.
      • Pohdinta
        • käytä väliotsikkoja i) vahvuudet ja rajoitukset, ii) tieteellinen merkitys, iii) yhteiskunnallinen merkitys ja iv) johtopäätökset soveltuvilta osin.
    • Käsikirjoitus lähetetään sekä anonymisoituna että anonymisoimattomana. Anonymisoidussa käsikirjoituksessa kirjoittajien nimet poistetaan käsikirjoituksesta sekä tiedoston nimestä että metatiedoista.

Yksityiskohtaisemmat kirjoitusohjeet

  • Käsikirjoitus kirjoitetaan sujuvalla kielellä, napakasti ja yleistajuisesti, liian monimutkaisia lauseita ja vierasperäisiä sanoja välttäen. Se on voitava ymmärtää ilman kapean alan erityisasiantuntemusta.
  • Havainnollistavia kuvia, kuvioita ja taulukoita on suositeltava käyttää.
  • Kirjoittajiksi merkittyjen henkilöiden tulee olla osallistunut käsikirjoituksen työstämiseen ja alkuperäistutkimuksessa myös tutkimustyöhön. Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko sisällöstä.

Sekä puheenvuoroihin että tutkimusartikkelikäsikirjoituksiin lisätään:

  • lyhyt (4–6 lausetta ranskalaisin viivoin), yleistajuinen tiivistelmä, jossa avataan artikkelin tausta, keskeisimmät tulokset, tulosten uutuusarvo ja yhteiskunnallinen merkitys. Tutkimusartikkeleissa kuvataan myös tutkimuskysymys (tai hypoteesit), aineisto ja tutkimusmenetelmät sekä tutkimuksellinen merkitys. Ei muuta tiivistelmää.
  • kirjoittajien oppiarvot, ammattinimikkeet ja affiliaatiot
  • avainsanat (n. 5 kpl), joilla kuvataan ilmiö ja kohdeyleisö
  • sidonnaisuudet, rahoitukset ja tekoälyn käyttö erillisten sidonnaisuudet-, rahoittajat ja tekoälyn käyttö -otsikkojen alle.

Edellä mainittuja tietoja sekä kuvioita, taulukoita ja lähdeluetteloa ei lasketa käsikirjoitusten sanamäärään.

Leipäteksti

  • Fontti: Calibri tai Arial
  • Kirjasinkoko 12
  • Tekstin riviväli 1
  • Käytä tarvittaessa kursiivia, ei alleviivausta (paitsi verkko-osoitteissa).
  • Vieraskieliset sanat ja tilastolliset tunnusluvut (esim. p-arvo) kursivoidaan.
  • Lyhenteet kirjoitetaan auki ja tarvittaessa selitetään.

Luvut ja merkinnät

  • Desimaalien erottimena käytetään pilkkua ja tuhannet erotetaan sadoista ja miljoonat tuhansista välilyönnillä.
  • Mittayksiköt erotetaan luvusta välilyönnillä ja prosentit kirjoitetaan tekstissä auki, esim. 68 prosenttia  (sulkeissa %-merkillä, esim. 68 %).

Kuvat, kuviot ja taulukot

  • Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden määrää ei ole rajoitettu, mutta tavoite on, että niillä on selkeä funktio ja niihin myös viitataan tekstissä. Kuvat ja kuviot julkaistaan värillisinä.
  • Kuvat, kuviot ja taulukot sekä numeroidaan tekstiin (Kuva x, Kuvio x, Taulukko x) että liitetään mukaan käsikirjoitukseen numeroiden ja otsikoiden. Kuvat, kuviot ja taulukot, jotka on tehty jollain muulla työkalulla kuin Wordilla lähetetään myös erillisinä tiedostoina otsikoineen ja kuvateksteineen.
  • Graafisten kuvioiden suositeltavat tiedostomuodot ovat esim. Word, Excel tai PowerPoint. Mukana tulee olla muuttujien numeeriset arvot, jotta kuviot voidaan muokata lehden tyyliin sopiviksi. Harvemmin käytetyillä ohjelmilla tehdyistä kuvioista sovitaan erikseen.
  • Kuvien suositeltavat tiedostomuodot ovat jpg, png ja tiff. Kuvien tulee olla painokelpoisia, eli resoluutio vähintään 300 dpi.
  • Jos artikkelissa käytetään kolmannen osapuolen laatimia tai julkaisemia kuvia tai muita tekijänoikeuslain suojaamia elementtejä, vastaava kirjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että niiden käyttöön on pyydetty ja saatu lupa. Lupa liitetään mukaan erillisenä tiedostona.

Tekstiviitteet ja lähdeluettelo

  • Viitteet merkitään tekstiin APA-7:n käytäntöjen mukaisesti, esim. (Kurki, 2019; Kurki & Merikukka, 2021) tai jos kirjoittajia on kolme tai enemmän (Kurki ym., 2020). Jos sekaannuksen vaara, artikkelit identifioidaan kirjaimin (Merikukka 2019a; Merikukka 2019b).
  • Voit käyttää myös muotoiluja Kurki ja Merikukka (2021) tutkivat…” tai ”Kurki kollegoineen (2020) tutki…”
  • Julkaisemattomat havainnot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Merikukka, Marko, julkaisematon havainto/ henkilökohtainen tiedonanto/ kongressiesitys).
  • Lähdeluettelo sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen (APA-7, esimerkki alla). Ohjeita suomeksi: https://libguides.oulu.fi/tieteellinentiedonhankinta/apa
  • Lähteisiin mukaan DOI-numero http:// -muodossa (voit hakea sen täältä: https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery). Jos ei ole DOI-numeroa, suora linkki artikkeliin.
  • Verkkolähteisiin lisätään myös haun tai päivityksen päivämäärä.
  • Tarkista, että jokainen lähde löytyy lähdeluettelosta ja että jokaiseen lähdeluettelossa olevaan teokseen viitataan tekstissä.
  • Julkaistavaksi hyväksytty, mutta toistaiseksi julkaisematon artikkeli merkitään lähdeluetteloon liittämällä vuosiluvun tilalle maininta ”(painossa)”, esim. Backman, H. (painossa).