Avoin kirjoittajakutsu: Sivilisaatiot kansainvälisessä politiikassa

Samuel Huntingtonin klassikkoteoksen The Clash of Civilizations and the Remaking of World Order ilmestymisestä tulee tänä vuonna täyteen 30 vuotta. Teos toi ilmestyessään sivilisaation käsitteen kansainvälisen politiikan teoreettisen keskustelun keskiöön. Sen kuvailema, kirveellä veistettyjen sivilisaatioiden kamppailu maailman herruudesta herätti aikanaan voimakasta kritiikkiä monimuotoisten kulttuurialueiden pelkistämisestä karikatyyreiksi, mutta myös konfliktilogiikasta, jonka valossa kulttuurien välinen yhteentörmäys vaikutti lähes väistämättömältä.

Suurvaltakilpailun kiristyessä sivilisaatioretoriikka on kuitenkin palannut voimakkaasti maailmanpolitiikkaan. Yhdysvaltojen tuore kansallisen turvallisuuden strategia osoittaa, miten vahvasti ajatus sivilisaatioiden kamppailusta on jaettu nykyisen presidentinhallinnon sisäpiirissä: Yhdysvallat puolustaa näkemystään läntisestä sivilisaatiosta peräänkuuluttaen samalla eurooppalaisten itseluottamusta sivilisaationa (civilizational self-confidence). Kiinan globaali sivilisaatioaloite hahmottelee kansainvälistä järjestystä, jossa kulttuuriselta taustaltaan erilaiset ja suvereenit sivilisaatiot voisivat kukoistaa rinnakkain, toinen toisiltaan oppien. Venäjä on jo pitkään hahmotellut kansallista ideaa valtiosivilisaation käsitteen avulla, joka toisaalta luo kuvaa Venäjästä tuhatvuotisena konservatiivisten arvojen linnakkeena ja toisaalta antaa valtiolle yksinoikeuden tulkita näiden arvojen sisältö. Niin ikään Intian politiikassa sivilisaatio edustaa katkeamatonta itseymmärryksen perinnettä, joskin viime vuosina on nähty muutos monimuotoisesta sivilisaatioajattelusta kohti poissulkevampaa valtiosivilisaatiota (Gaens 2026). Hiukan samaan tapaan Turkissa sivilisaatioajattelu on liikkunut kohti autoritäärisempää ja kansallismielisempää identiteetin rakentamista, vaikka se aiemmin onkin sisältänyt monimuotoisuutta ja demokratiaa korostavia elementtejä (Alaranta 2026).

Vaikka Huntingtonin teoriaa on arvosteltu ankarasta yksinkertaistamisesta, puhuu yhä useampi suurvalta lähes huntingtonilaisin termein ja määrittelee asemansa maailmanpolitiikassa sivilisatorisen identifikaation kautta. Samalla sivilisaatiokäsitteiden nousu limittyy pitkän aikavälin muutokseen globaaleissa valtasuhteissa: väestö, resurssit ja kansainvälisen politiikan painoarvo siirtyvät hiljalleen “pohjoisesta” ja “lännestä” kohti “itää” ja “etelää” (ks. esim. Coker 2019). Sivilisaatiokäsitteen renessanssi kumpuaa siis maailmanjärjestyksen murtumisesta ja moninapaisuuden vahvistumisesta erityisesti siellä, missä vallitsevaa hegemonia, Yhdysvaltoja, tai laajemmin liberaalia ja maallistunutta sääntöperustaisuutta ja sen universaalisuutta on haastettu (ks. esim. Katzenstein 2010).

Tulevassa Kosmopolis-teemanumerossa kutsumme kirjoittajia The Clash of Civilizationin 30-vuotispäivänä käsittelemään sivilisaatioajattelua kansainvälisen politiikan ja erityisesti kansainvälisen järjestyksen näkökulmasta.   

Artikkeleiden, katsausten, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden aihepiirit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

• Sivilisaatiot ja moninapaisuus kansainvälisen järjestyksen elementteinä
• Sivilisaation ja/tai valtiosivilisaation (state-civilization) käsite sisä- tai ulkopolitiikan välineenä ja oikeuttajana
• Sivilisaatioiden kehitys ajassa:
  • sivilisaatiot perinteiden säilyttäjinä
  • sivilisaatiot ja illiberalismi
  • nousevat vallat ja “lännen perikato”
• Suurvaltainen sivilisaatioajattelu: suvereniteetti, rajat ja etupiirit
• Tapausesimerkkejä sivilisaatioajattelusta sekä niiden keskinäistä vertailua
• Sivilisaatioajattelun seuraukset kansainvälisten suhteiden ja rauhan näkökulmasta

 

Teemanumeron toimittavat Matti Puranen, Veera Laine ja Ville Sinkkonen yhteistyössä Kosmopolis-lehden päätoimittajien kanssa. Numeroon kirjoittamisesta kiinnostuneita pyydetään lähettämään enintään 250 sanan mittainen abstrakti viimeistään 20.3.2026 Matti Puraselle (matti.puranen@mil.fi) ja Kosmopolis-lehden vastaavalla päätoimittajalle Katariina Mustasillalle (katariina.mustasilta@fiia.fi). Saatekirjeessä tulee ilmoittaa kirjoittajan/kirjoittajien yhteystiedot sekä tieto, onko kyseessä vertaisarvioitavaksi tarkoitettu artikkeli (enintään 55000 merkkiä välilyönteineen ml. abstrakti, avainsanat ja lähdeluettelo), lyhyempi katsausartikkeli (enintään 35000 merkkiä), keskustelua-teksti (enintään 20000 merkkiä) vai kirja-arvio (enintään 12000 merkkiä). Teemanumeron toimittajat läpikäyvät ehdotukset yhdessä Kosmopolis-lehden päätoimittajien Katariina Mustasillan, Tyyne Karjalaisen ja Jyrki Ruohomäen kanssa.

Valitut artikkelikäsikirjoitukset sekä katsaukset käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin (referee-menettely), ja teemanumeron toimittajat arvioivat ja kommentoivat puheenvuorot ja kirja-arvostelut. Vastaava päätoimittaja lähettää kirjoittajille palautteen abstraktin sopivuudesta teemanumeroon viimeistään 31.3.2026.

Kosmopolis -lehden kirjoittajaohjeiden (https://rauhantutkimus.fi/kosmopolis/ohjeita-kirjoittajille/) mukaisesti laaditut teemanumeroon valitut valmiit käsikirjoitukset pyydetään jättämään journal.fi-järjestelmään (https://journal.fi/kosmopolis/about/submissions) viimeistään 30.6.2026.

Lisätietoja antavat teemanumeron toimittajat Matti Puranen (matti.puranen@mil.fi), Veera Laine (veera.laine@gmail.com) ja Ville Sinkkonen (ville.sinkkonen@fiia.fi).

Voit tutustua lehteen tarkemmin osoitteessa: https://journal.fi/kosmopolis/index

Kosmopolis on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu, monitieteinen tiedejulkaisu, jota Suomen rauhantutkimusyhdistys on julkaissut vuodesta 1993 lähtien. Lehteä voidaan kuitenkin pitää Rauhaan tutkien -tiedotteen (1971–1984) sekä Rauhantutkimus-lehden (1985–1993) perillisenä. Kosmopoliksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita ja akateemisia tai yhteiskunnallisia puheenvuoroja eri tieteenaloilta, jotka käsittelevät rauhan, konfliktin ja maailmanpolitiikan tutkimusta laajasti ymmärrettynä. Lehti on luokiteltu julkaisufoorumin tasoluokituksessa tasolle 1. Julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Tiedejulkaisu on avoimesti saatavilla vuosikerrasta 2022 alkaen sähköisenä open access -julkaisuna journal.fi-palvelussa.

Lähteet/Kirjallisuutta

Alaranta, Toni. 2026. “The Ordering Vision of Turkey’s AKP Regime: A Regional Centre State?” Teoksessa Sinkkonen, Ville, Veera Laine & Matti Puranen (toim.): Competing Visions for International Order. Challenges for a Shared Direction in an Age of Global Contestation. Routledge.

Coker, Christopher. 2019. The Rise Of The Civilizational State. Polity Press.

Gaens, Bart. 2026. “India as a Pivotal State Shaping a Post-Western World: From Periphery to Centre”. Teoksessa Sinkkonen, Ville, Veera Laine & Matti Puranen (toim.): Competing Visions for International Order. Challenges for a Shared Direction in an Age of Global Contestation. Routledge.

Huntington, Samuel. 1996. The Clash of Civilizations and the Remaking of World Order.  Simon & Schuster.

Katzenstein, Peter J. (toim.) 2010. Civilizations in World Politics: Plural and Pluralist Perspectives. Routledge.

Mjør, Kåre Johan & Sanna Turoma (toim.). 2020. Russia as Civilization: Ideological Discourses in Politics, Media and Academia. Routledge.

Robinson, Paul. 2025. Russia’s World Order: How Civilizationism Explains The Conflict With The West. Cornell University Press.

Sinkkonen, Ville, Veera Laine & Matti Puranen (toim.) 2026. Competing Visions for International Order. Challenges for a Shared Direction in an Age of Global Contestation. Routledge.

Tsygankov, Andrei P. 2023. The “Russian Idea” in International Relations: Civilization and National Distinctiveness. Routledge.