Siviilipalvelusvelvollisten näkemyksiä tärkeistä ihmisoikeusteoista, -taidoista ja -aiheista

Kirjoittajat

• Vihtori Kylänpää FT, koulutusasiantuntija, Siviilipalveluskeskus https://orcid.org/0000-0002-0768-9088

DOI:

https://doi.org/10.70483/kp.162552

Avainsanat:

ihmisoikeuskasvatus, kansalaistoiminta, siviilipalvelusvelvolliset

Abstrakti

Laadukas ihmisoikeuskasvatus voi tukea nuorten mahdollisuuksia ihmisoikeustekoihin, jotka edistävät kansainvälisten konfliktien ratkaisua ja positiivista rauhaa. Vähemmän kuitenkin tiedetään siitä, miten nuorten henkilökohtaiset taustat, heidän tärkeinä pitämänsä ihmisoikeusteot, ihmisoikeus­taidot ja ihmisoikeusaiheet ovat yhteydessä keskenään. Tässä student voice -tutkimuksessa selvitettiin, mitä ihmisoikeustekoja, niitä tukevia taitoja tai ihmisoikeusaiheita nuorten aikuisten mukaan tulisi käsitellä ihmisoikeuskasvatuksessa, ja tutkittiin vastausten ja taustojen yhteyksiä. 18–29-vuotiaat siviilipalvelusvelvolliset osallistuivat ennen tiedonkeruuta 450 minuutin ihmisoikeuskurssille vuosina 2023–2024. Ensimmäisessä vaiheessa viisi siviilipalvelusvelvollista kertoi haastattelussa, mitkä ihmisoikeusteot saattaisivat olla nuorille aikuisille tärkeitä. Toisessa vaiheessa 163 muuta siviilipalvelusvelvollista vastasi kyselylomakkeeseen, joka sisälsi sekä yleisiä vaikuttamistaitoja että asioita, joista oli puhuttu haastattelussa. Suuri osa kyselyyn vastanneista ilmoitti pitävänsä ihmisoikeuskasvatuksessa hyvin tärkeänä medialukutaitoa, muodollista politiikkaa, suomalaisen oikeusjärjestelmän tuntemusta ja taitoja suojella yksityisyyttä tietoverkoissa. Suuri osa heistä, joilla oli korkeampi toimintahalu, mainitsi myös vaativat ja aikaa vievät teot hyvin tärkeinä ihmisoikeuskasvatuksen sisältöinä. Vähintään yhteen vähemmistöön kuuluvat siviilipalvelusvelvolliset ilmoittivat olevansa muita vastaajia halukkaampia tekemään ihmisoikeustekoja. 

 

Lähdeviitteet

Barrett, Martyn & Ian Brunton-Smith (2014): ”Political and civic engagement and participation: Towards an integrative perspective”. Journal of Civil Society, 10(1), 5–28. https://doi.org/10.1080/17448689.2013.871911

Barton, Keith (2015): ”Young adolescents’ positioning of human rights: Findings from Colombia, Northern Ireland, Republic of Ireland and the United States”. Research in Comparative and International Education, 10(1), 48–70. https://doi.org/10.1177/1745499914567819

Benjamin, Daniel, James Berger ym. (2017): ”Redefine statistical significance”. Nature Human Behaviour, 2(1), 6–10. https://doi.org/10.1038/s41562-017-0189-z

Boldt, Georg & Eeva Luhtakallio (2023): ”Hässäkkä – suomalaisen protestikulttuurin muutosvoimia 1990–2020”. Teoksessa: T. Nykänen, J.-E. Kukko & P. Koikkalainen (toim.) Tottelematon kansa: poliittisen vastarinnan muuttuvat muodot. Vastapaino, 101–140.

Bourdieu, Pierre & Jean-Claude Passeron (1990): Reproduction in education, society and culture. 2. painos. Sage.

Bourke, Roseanne & Jo MacDonald (2018): ”Creating a space for student voice in an educational evaluation”. International Journal of Research & Method in Education, 41(2), 156–168. https://doi.org/10.1080/1743727X.2016.1256983

Byrnes, Linda & Field Rickards (2011): ”Listening to the voices of students with disabilities: Can such voices inform practice?”. Australasian Journal of Special Education, 35(1), 25–34. https://doi.org/10.1375/ajse.35.1.25

Celermajer, Danielle (2017): ”The ritualization of human rights education and training: The fallacy of the potency of knowing”. Journal of Human Rights, 16(2), 160–177. https://doi.org/10.1080/14754835.2015.1103169

Chadderton, Charlotte (2011): ”Not capturing voices: A poststructural critique of the privileging of voice in research”. Teoksessa: G. Czerniawski & W. Kidd (toim.) The student voice handbook: Bridging the academic/practitioner divide. Emerald, 73–86.

Cook-Sather, Alison (2006): ”Sound, presence, and power: ‘Student voice’ in educational research and reform”. Curriculum Inquiry, 36(4), 359–390. https://doi.org/10.1111/j.1467-873X.2006.00363.x

Creswell, John & David Creswell (2018): Research design: Qualitative, quantitative, and mixed methods approaches. 5. painos. Sage.

Dembour, Marie-Bénédicte (2010): ”What are human rights? Four schools of thought”. Human Rights Quarterly, 32(1), 1–20. https://doi.org/10.1353/hrq.0.0130

Ekström, Linda & Cecilia Lundholm (2018): ”’What’s positive about positive rights?’ Students’ everyday understandings and the challenges of teaching political science”. Journal of Political Science Education, 14(1), 1–16. https://doi.org/10.1080/15512169.2017.1370378

Fielding, Michael (2004): Transformative approaches to student voice: Theoretical underpinnings, recalcitrant realities”. British Educational Research Journal, 30(2), 295–311. https://doi.org/10.1080/0141192042000195236

Finnemore, Martha & Kathryn Sikkink (1998): ”International norm dynamics and political change”. International Organization, 52(4), 887–917. https://doi.org/10.1162/002081898550789

Freire, Paulo (2000/1968): Pedagogy of the oppressed. 30. painos. Bloomsbury.

Giddens, Anthony & Philip Sutton (2013): Sociology. 7. painos. Polity.

Gretschel, Anu, Matti Rautiainen, Liisa Vanhanen-Nuutinen & Kai Tarvainen (2023): Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa: Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:24. Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-329-6

Hall, Genevieve (2019): ”Human rights activism: Factors which influence and motivate young adults in Australia”. Human Rights Education Review, 2(2), 26–44. https://doi.org/10.7577/hrer.3295

Hantzopoulos, Maria & Monisha Bajaj (2021): Educating for peace and human rights: An introduction. Bloomsbury Academic.

Henriksson, Heidi (2022): Educating global citizens: A study of interaction between NGOs and schools in Finland. Sosiologian väitöskirja. Åbo Akademi. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-389-029-9

Hirvilammi, Tuuli, Sofia Laine & Satu Ojala (2022): ”Ekososiaaliset, talousmyönteiset ja vastustajat – Nuorten jakolinjat suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin”. Teoksessa: T. Kiilakoski (toim.) Kestävää tekoa – Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 169–188. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2021

Honkatukia, Päivi & Konsta Happonen (2025): ”Vaikuttamista marginaaleista? Vähemmistöasema nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen määrittäjänä”. Teoksessa: K. Happonen & T. Kiilakoski (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 175–197. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2024

Kallunki, Valdemar (2015): Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa – Siviilipalveluksen alku- ja loppukyselyn tutkimusraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 38/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Kasa, Tuija, Matti Rautiainen, Mia Malama & Arto Kallioniemi (2021): ”’Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education”. Human Rights Education Review, 4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Kasa, Tuija & Reetta Toivanen (2023): ”Ihmisoikeuskasvatuksen tietämättömyyden historiasta kohti ihmisoikeuksia reflektoivaa kasvatusta”. Kasvatus & Aika, 17(1). https://doi.org/10.33350/ka.117107

Kemmis, Stephen, Robin McTaggart & Rhonda Nixon (2014): The action research planner: Doing critical participatory action research. Springer Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-4560-67-2

Kiilakoski, Tomi & Konsta Happonen (2024): ”Tilasto-osio”. Teoksessa: T. Kiilakoski (toim.) Katsomusaiheita. Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 9–98. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2023

Kiilakoski, Tomi & Riku Laine (2022): ”Tilasto-osio”. Teoksessa T. Kiilakoski (toim.) Kestävää tekoa – Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 9–91. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2021

Kosola, Silja, Markus Keski-Säntti, Maarit Gockel, Mikko Reijonen & Tiina Ristikari (2024): ”Siviilipalveluksen keskeyttäneiden sekä palveluksesta vapautuksen tai lykkäyksen saaneiden psykososiaalinen tausta ja syrjäytymisriski”. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(2). https://doi.org/10.23990/sa.125845

Kylänpää, Vihtori (2022): Educating young adults to undertake actions for human rights: Students at the Non-Military Service Center. Kasvatustieteiden väitöskirja. Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526234076

Kylänpää, Vihtori, Riikka Suhonen, Tuija Kasa & Hanna Kontio (2024): ”Havaintoja suomenkielisestä globaalikasvatuksen tutkimuksesta”. Kasvatus, 55(2), 215–219. https://doi.org/10.33348/kvt.143044

Lahtinen, Hannu (2019): Socioeconomic differences in electoral participation: insights from the Finnish administrative registers. Sosiologian väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3406-6

Laine, Sofia (2012): Young actors in transnational agoras: multi-sited ethnography of cosmopolitan micropolitical orientations. Kehitysmaatutkimuksen väitöskirja. Nuorisotutkimusverkosto. http://hdl.handle.net/10138/29314

Lehtomäki, Elina & Antti Rajala (2020): ”Global education research in Finland”. Teoksessa: D. Bourn (toim.) The Bloomsbury handbook of global education and learning. Bloomsbury, 105–120.

Lundy, Laura (2007): ”’Voice’ is not enough: Conceptualising Article 12 of the United Nations Convention on the Rights of the Child”. British Educational Research Journal, 33(6), 927–942. https://doi.org/10.1080/01411920701657033

Metsämuuronen, Jari (2017): Essentials of research methods in human sciences. SAGE.

Myllyniemi, Sami & Tomi Kiilakoski (2019): ”Tilasto-osio”. Teoksessa: E. Pekkarinen & S. Myllyniemi (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla – Nuorisobarometri 2018. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto & Opetus- ja kulttuuriministeriö, 9–97. https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2018/

Osler, Audrey (2015): ”Human rights education, postcolonial scholarship, and action for social justice”. Theory & Research in Social Education, 43(2), 244–274. https://doi.org/10.1080/00933104.2015.1034393

Sinisalo-Juha, Eeva (2024): Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana. Nuorisotutkimuksen väitöskirja, Tampereen yliopisto. Nuorisotutkimusseura. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202403062714

Sipinen, Josefina (2021): ”Poliittinen osallistuminen osana kotoutumista: Maahan muuttaneiden äänestysaktiivisuus vuoden 2017 kuntavaaleissa”. Politiikka, 63(2), 107–134. https://doi.org/10.37452/politiikka.99298

Stepick, Alex, Carol Stepick & Yves Labissiere (2008): ”South Florida’s immigrant youth and civic engagement: Major engagement: Minor differences”. Applied Developmental Science, 12(2), 57–65. https://doi.org/10.1080/10888690801997036

Struthers, Alison (2021): Teaching human rights in primary schools: overcoming the barriers to effective practice. Routledge.

Suhonen, Riikka, Hannele Cantell, Antti Rajala & Arto Kallioniemi (2022): ”Opettajien näkemyksiä globaalien aiheiden käsittelystä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa”. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(4), 46–63. https://doi.org/10.54329/akakk.125877

Tibbitts, Felisa (2017): ”Revisiting ‘Emerging models of human rights education’”. International Journal of Human Rights Education, 1(1). https://repository.usfca.edu/ijhre/vol1/iss1/2

Weis, Lois (2010): “Social class and schooling”. Teoksessa: M. Apple, S. Ball & L. Gandin (toim.) The Routledge international handbook of the sociology of education. Routledge, 414–423.