https://journal.fi/kosmopolis/issue/feedKosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti2024-06-07T08:20:44+03:00Samu Pehkonensamu.pehkonen@gmail.comOpen Journal Systems<p>Kosmopolis on Suomen rauhantutkimusyhdistyksen julkaisema monitieteinen rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti.</p> <p>Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kosmopolis on erinomainen ikkuna alan tuoreimpaan tutkimukseen.</p> <p>Kosmopolis ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993, mutta sitä voidaan pitää perillisenä Rauhaan tutkien -tiedotteelle (1971-1984) ja Rauhantutkimus-lehdelle (1985-1992).</p>https://journal.fi/kosmopolis/article/view/142608Pieni, miehinen ja sosiaalidemokraattinen2024-02-01T10:57:56+02:00Johanna Ketola<p>Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen ulkopolitiikkaa 2000-luvulla arvioimalla sekä poliitikkojen että poliittisten puolueiden määrällistä vastuun jakaantumista ulkopolitiikan keskeisissä tehtävissä eli ulkoasiainvaliokunnan jäseninä, ulkoministereinä ja tasavallan presidenttinä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sukupuolten välinen tasa-arvo. Ottamatta kantaa puolueiden kykyyn edistää tavoitteitaan ulkopolitiikan keskeisissä tehtävissä (substantiivinen valta), eniten mahdollisuuksia ulkopoliittisen vallan käytölle (potentiaalinen valta) on ollut sosiaalidemokraateilla ja kokoomuksella. Perinteisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäneet vasemmistopuolueet jäävät naisten osuutta vertailtaessa oikeistopuolueille. Naisten esiinmarssi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nähtiin kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla, mutta artikkelissa osoitetaan, että lopullinen läpimurto on yhä saavuttamatta: tasa-arvoa edistävästä ulkopoliittisesta imagostaan ja kansainvälisestä tasa-arvomenestyksestään huolimatta Suomen oma ulkopolitiikan päätöksentekoeliitti on 2000-luvulla yhä miehinen. Tämän vuoksi perinteinen tasa-arvonäkökulma on yhä relevantti osa erilaisia tutkimusstrategioita.</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Johanna Ketolahttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/143852Turvallisuuden uudelleenkuvittelu kehon kautta2024-03-08T16:02:19+02:00Ihntaek Hwang<p>Kirjoitus perustuu Tampereen yliopistossa 12.12.2023 pidettyyn englanninkieliseen lectio praecursoria -esitelmään <em>Imagining national security through the human body: South Korean conscientious objectors</em>.</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Ihntaek Hwanghttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/143601Autoritarismin ja uusliberalismin sommitelmat venäläisyliopistoissa2024-02-26T17:27:29+02:00Iuliia Gataulina<p>Kirjoitus perustuu Tampereen yliopistossa 12.1.2024 pidettyyn englanninkieliseen <em>lectio praecursoria</em> -esitelmään <em>De/re/composing authoritarian-neoliberal assemblages. Ethnography of Russian universities and beyond</em>.</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Iuliia Gataulinahttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/145173Gaza2024-04-22T10:24:13+03:00Anitta Kynsilehto<p>-</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Anitta Kynsilehtohttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/146179Kuvien monimerkityksellisyydestä maailmanrauhaan?2024-06-05T22:37:09+03:00Aapo Jumppanen<p> -</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Aapo Jumppanenhttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/138177Globaali terveysturvallisuus2024-01-18T10:29:38+02:00Maisa Borg<p>Artikkeli pureutuu globaalin terveysturvallisuuden käsitteeseen ja sitä ympäröiviin teoretisointeihin. Mitä käsitteellä tarkoitetaan? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sen lisääntyneeseen käyttöön? Entä millaisia ongelmia ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja globaalin terveysturvallisuuden käsitteeseen liittyy? Vaikka terveys ja turvallisuus ovat olleet toisiinsa kytkeytyneitä aina kansainvälisen terveysyhteistyön alusta asti, terveyden mieltäminen turvallisuuskysymyksenä on yleistynyt ja valtavirtaistunut 2000-luvulla. Lisäksi viime vuosien koronapandemia on alleviivannut entisestään terveyden ja turvallisuuden kytköksiä. Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa globaalin terveysturvallisuuden käsitettä ja ilmiötä on tutkittu etenkin turvallistamisteorian näkökulmasta. Toisaalta terveyden kehystäminen turvallisuuskysymyksenä on myös saanut osakseen paljon kritiikkiä. Artikkeli valottaa terveysturvallisuuden käsitteen moninaisuutta ja kiistanalaisuutta. Käsitteen ja sitä ympäröivien debattien ytimessä ovat normatiiviset kysymykset yhtäältä siitä, kenen turvallisuudella ja terveydellä on eniten väliä, ja toisaalta siitä, mitä terveys ja turvallisuus laajemmin oikein merkitsevät. Miksi niitä tavoitellaan ja keille kaikille se on mahdollista?</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Maisa Borghttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/143915Kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointi toimintana Suomessa2024-05-03T14:31:54+03:00Johanna HakanenJyrki Ruohomäki<p>Vaikuttavuus liittyy käsitteenä keskeisesti kriisinhallintaan. Useat aiemmat selvitykset kuitenkin osoittavat, ettei vaikuttavuutta arvioida suosituksista huolimatta systemaattisesti kansallisella tasolla. Afganistanin kriisinhallintaoperaatioiden päättyminen vuonna 2021 nosti vaikuttavuuden jälleen keskusteluihin, ja sen myötä laadittiin useita selvityksiä Suomen osallistumisesta ja sen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Nämä selvitykset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella, miten vaikuttavuutta ja siihen liittyviä tavoitteita käsitteellistetään ja käytetään Suomessa. Analyysimme mukaan eri selvityksillä näyttää olleen selvästi erilaiset tarkoitukset. Ministeriöiden tuottamat itsearvioinnit ovat poliittisia arvioita, joilla pyritään perustelemaan toimintaa jälkikäteen tunnistettujen tavoitteiden kautta. Itsenäisiä arvioita lähempänä olevat raportit puolestaan ovat luonteeltaan funktionaalisia, eli niiden keskeisin tarkoitus on tuottaa tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää. Kriisinhallinnan vaikuttavuuden kehittämiseksi tarvitaan jatkossa systemaattinen, kontekstin huomioiva arviointiprosessi. Arvioinnin tulisi myös asettua samalle hierarkian tasolle kuin siinä arvioitavat tavoitteet. Samalla on tarpeen tehdä läpinäkyvämmiksi niitä tavoitteita, joihin Suomen osallistuminen kriisinhallintaan perustuu.</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Johanna Hakanen, Jyrki Ruohomäkihttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/144942Kolonialismin hauntologiasta Palestiinassa2024-04-11T20:36:56+03:00Mikko JoronenAntti Tarvainen<p>-</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Mikko Joronen & Antti Tarvainenhttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/145512Aktivismia vai akateemista keskustelua?2024-05-05T21:19:16+03:00André Swanström<p>Vastine Mikko Jorosen ja Antti Tarvaisen keskustelupuheenvuoroon ”Kolonialismin hauntologiasta Palestiinassa”</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 André Swanströmhttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/145993Asuttajakolonialismi Palestiinassa2024-05-29T19:34:48+03:00Mikko JoronenAntti Tarvainen<p>-</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Mikko Joronen, Antti Tarvainenhttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/145164Johan Galtung (1930–2024)2024-04-21T09:09:31+03:00Unto Vesa<p>Johan Galtungin muistokirjoitus</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2022 Unto Vesahttps://journal.fi/kosmopolis/article/view/146178Kruununprinsessan uudet vaatteet2024-06-05T22:29:27+03:00Leena VastapuuAnitta KynsilehtoEeva Puumala<p>-</p>2024-06-07T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Leena Vastapuu, Anitta Kynsilehto, Eeva Puumala