https://journal.fi/kosmopolis <p>Kosmopolis on Suomen rauhantutkimusyhdistyksen julkaisema monitieteinen rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti.</p> <p>Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kosmopolis on erinomainen ikkuna alan tuoreimpaan tutkimukseen.</p> <p>Kosmopolis ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993, mutta sitä voidaan pitää perillisenä Rauhaan tutkien -tiedotteelle (1971-1984) ja Rauhantutkimus-lehdelle (1985-1992).</p> Suomen rauhantutkimusyhdistys ry fi-FI Kosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti 1236-1372 <p><em><span style="font-weight: 400;">Kosmopolis </span></em><span style="font-weight: 400;">on avoin julkaisu, eli kaikki sisältö on saatavilla vapaasti ja maksutta.</span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Käyttäjät saavat lukea, ladata, kopioida, jakaa, tulostaa, hakea tai linkittää artikkelien kokotekstejä tai käyttää niitä mihin tahansa lailliseen käyttötarkoitukseen ilman kustantajan tai tekijän lupaa. Lehdessä julkaistavien artikkeleiden ja muiden kirjoitusten tekijänoikeudet noudattavat Creative Commons Attribution 4.0 International -lisenssiä (CC BY 4.0). Lisenssistä löytyy lisätietoa osoitteesta </span><a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0"><span style="font-weight: 400;">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0</span></a><span style="font-weight: 400;">.</span></p> https://journal.fi/kosmopolis/article/view/138623 <p>Kirjoitus perustuu Helsingin yliopistossa 13.10.2023 pidettyyn englanninkieliseen lectio praecursoria -esitelmään <em>Invisible Threats: The Making and Unmaking of Humanitarian Security in the Syrian Civil War</em>.</p> Iida-Maria Tammi Copyright (c) 2023 Iida-Maria Tammi https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 55 61 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/142286 <p>-</p> Tapio Kujala Copyright (c) 2023 Tapio Kujala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 62 68 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/138259 <p>-</p> Meeri Annika Tiensuu Ana Tarazona Copyright (c) 2023 Meeri Annika Tiensuu, Ana Tarazona https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 69 74 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/138544 <p>Martti Ahtisaari (1937–2023) in memoriam.</p> Unto Vesa Copyright (c) 2022 Unto Vesa https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 75 79 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/142285 <p>Pääkirjoitus 4/23</p> Leena Vastapuu Anitta Kynsilehto Eeva Puumala Copyright (c) 2023 Leena Vastapuu, Anitta Kynsilehto, Eeva Puumala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 3 7 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/141491 <p>Viimeistään Venäjän hyökkäys Krimille vuonna 2014 asetti kansainväliset pelisäännöt uhanalaisiksi. Tässä artikkelissa kysytään, miten Nato on Suomessa politisoitunut tuosta hetkestä lukien eli miten Natolla on tehty Suomessa politiikkaa vuoden 2014 jälkeen. Tähän vastatakseen artikkelissa kehitetään politiikan aspektiteoriasta inspiroitunut turvallisuuspolitiikkatypologia, jota soveltaen Nato-keskustelua jäsennetään jakamalla se sellaisiksi diskursiivisiksi ryhmittymiksi, jotka tekevät oman näköistään politiikkaa Natolla. Aineisto koostuu poliittisen eliitin Nato-argumentaatiosta. Artikkeli tunnistaa ulkopolitiikan koulukuntatutkimusta hyödyntäen aineistosta neljä diskursiivista ryhmää, joista yksi on aiemmalle tutkimukselle tuntematon, vaikkakin aikaisemman tutkimuksen ennakoima. Artikkelin väite on, että kyseinen ryhmä hallitsi Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta käytävää kamppailua vuosina 2014–2022 mutta että tämä hallitseva valta-asema ei kuitenkaan estänyt Naton politisoitumista samalla aikajaksolla. Artikkelissa tunnistetaankin neljä tapaa, joilla Nato on politisoitunut. Näiden empiiristen tutkimustulosten ohella artikkeli pyrkii uudelleenjäsentämään tutkimusalaa tuomalla politiikkaa kamppailuna lukevaa teoriaa aiempaa vahvemmin sen keskiöön.</p> Eerik Kivilahti Copyright (c) 2023 Eerik Kivilahti https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 9 29 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/137710 <p>Resilienssi on aikamme iskusanoja. Termillä on pitkät perinteet, mutta vasta 2010-luvulla se nousi suureen suosioon. Resilienssiä tutkitaan usean tieteenalan piirissä, ja termillä on lukuisia käytännöllisiä sovellusaloja. Tämä on johtanut siihen, että ei ole yksiselitteistä, mitä resilienssi milloinkin tarkoittaa. Termin kääntäminen kansallisille kielille, useimmiten tavoittamatta sen moninaisuutta, hämärtää entisestään resilienssin ymmärtämistä. Artikkeli luo tiiviin katsauksen resilienssin käsitteeseen, sen historiaan ja nykypäivän sovelluksiin. Siinä esitellään kahden viimeisen vuosikymmenen resilienssitutkimusta yhteiskunnallisesta, organisaatiollisesta, teknologisesta, ekologisesta, makrotaloudellisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Artikkeli käsittelee muun muassa resilienssiteorioiden eräänlaista vedenjakajaa, nimittäin kysymystä, onko resilienssi palautumista ulkoisen shokin jälkeen vai sopeutumista muutokseen. Erityisen huomion kohteena on myös kysymys resilienssin mittaamisen mahdollisuuksista ja siihen soveltuvista menetelmistä. Lopuksi käsitellään resilienssikäsitteen hyödyllisyyttä rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksessa ja käytännössä.</p> Christer Pursiainen Copyright (c) 2023 Christer Pursiainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-12-22 2023-12-22 53 4 30 54