https://journal.fi/kosmopolis <p>Kosmopolis on Suomen rauhantutkimusyhdistyksen julkaisema monitieteinen rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti.</p> <p>Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kosmopolis on erinomainen ikkuna alan tuoreimpaan tutkimukseen.</p> <p>Kosmopolis ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993, mutta sitä voidaan pitää perillisenä Rauhaan tutkien -tiedotteelle (1971-1984) ja Rauhantutkimus-lehdelle (1985-1992).</p> Suomen rauhantutkimusyhdistys ry fi-FI Kosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti 1236-1372 <p><em><span style="font-weight: 400;">Kosmopolis </span></em><span style="font-weight: 400;">on avoin julkaisu, eli kaikki sisältö on saatavilla vapaasti ja maksutta.</span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Käyttäjät saavat lukea, ladata, kopioida, jakaa, tulostaa, hakea tai linkittää artikkelien kokotekstejä tai käyttää niitä mihin tahansa lailliseen käyttötarkoitukseen ilman kustantajan tai tekijän lupaa. Lehdessä julkaistavien artikkeleiden ja muiden kirjoitusten tekijänoikeudet noudattavat Creative Commons Attribution 4.0 International -lisenssiä (CC BY 4.0). Lisenssistä löytyy lisätietoa osoitteesta </span><a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0"><span style="font-weight: 400;">https://creativecommons.org/licenses/by/4.0</span></a><span style="font-weight: 400;">.</span></p> https://journal.fi/kosmopolis/article/view/145173 <p>-</p> Anitta Kynsilehto Copyright (c) 2024 Anitta Kynsilehto https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 110 114 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/146179 <p>&nbsp;-</p> Aapo Jumppanen Copyright (c) 2024 Aapo Jumppanen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 115 117 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/138177 <p>Artikkeli pureutuu globaalin terveysturvallisuuden käsitteeseen ja sitä ympäröiviin teoretisointeihin. Mitä käsitteellä tarkoitetaan? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sen lisääntyneeseen käyttöön? Entä millaisia ongelmia ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja globaalin terveysturvallisuuden käsitteeseen liittyy? Vaikka terveys ja turvallisuus ovat olleet toisiinsa kytkeytyneitä aina kansainvälisen terveysyhteistyön alusta asti, terveyden mieltäminen turvallisuuskysymyksenä on yleistynyt ja valtavirtaistunut 2000-luvulla. Lisäksi viime vuosien koronapandemia on alleviivannut entisestään terveyden ja turvallisuuden kytköksiä. Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa globaalin terveysturvallisuuden käsitettä ja ilmiötä on tutkittu etenkin turvallistamisteorian näkökulmasta. Toisaalta terveyden kehystäminen turvallisuuskysymyksenä on myös saanut osakseen paljon kritiikkiä. Artikkeli valottaa terveysturvallisuuden käsitteen moninaisuutta ja kiistanalaisuutta. Käsitteen ja sitä ympäröivien debattien ytimessä ovat normatiiviset kysymykset yhtäältä siitä, kenen turvallisuudella ja terveydellä on eniten väliä, ja toisaalta siitä, mitä terveys ja turvallisuus laajemmin oikein merkitsevät. Miksi niitä tavoitellaan ja keille kaikille se on mahdollista?</p> Maisa Borg Copyright (c) 2024 Maisa Borg https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 9 25 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/143915 <p>Vaikuttavuus liittyy käsitteenä keskeisesti kriisinhallintaan. Useat aiemmat selvitykset kuitenkin osoittavat, ettei vaikuttavuutta arvioida suosituksista huolimatta systemaattisesti kansallisella tasolla. Afganistanin kriisinhallintaoperaatioiden päättyminen vuonna 2021 nosti vaikuttavuuden jälleen keskusteluihin, ja sen myötä laadittiin useita selvityksiä Suomen osallistumisesta ja sen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Nämä selvitykset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella, miten vaikuttavuutta ja siihen liittyviä tavoitteita käsitteellistetään ja käytetään Suomessa. Analyysimme mukaan eri selvityksillä näyttää olleen selvästi erilaiset tarkoitukset. Ministeriöiden tuottamat itsearvioinnit ovat poliittisia arvioita, joilla pyritään perustelemaan toimintaa jälkikäteen tunnistettujen tavoitteiden kautta. Itsenäisiä arvioita lähempänä olevat raportit puolestaan ovat luonteeltaan funktionaalisia, eli niiden keskeisin tarkoitus on tuottaa tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää. Kriisinhallinnan vaikuttavuuden kehittämiseksi tarvitaan jatkossa systemaattinen, kontekstin huomioiva arviointiprosessi. Arvioinnin tulisi myös asettua samalle hierarkian tasolle kuin siinä arvioitavat tavoitteet. Samalla on tarpeen tehdä läpinäkyvämmiksi niitä tavoitteita, joihin Suomen osallistuminen kriisinhallintaan perustuu.</p> Johanna Hakanen Jyrki Ruohomäki Copyright (c) 2024 Johanna Hakanen, Jyrki Ruohomäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 26 41 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/144942 <p>-</p> Mikko Joronen Antti Tarvainen Copyright (c) 2024 Mikko Joronen & Antti Tarvainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 59 74 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/145512 <p>Vastine Mikko Jorosen ja Antti Tarvaisen keskustelupuheenvuoroon ”Kolonialismin hauntologiasta Palestiinassa”</p> André Swanström Copyright (c) 2024 André Swanström https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 75 84 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/145993 <p>-</p> Mikko Joronen Antti Tarvainen Copyright (c) 2024 Mikko Joronen, Antti Tarvainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 85 91 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/145164 <p>Johan Galtungin muistokirjoitus</p> Unto Vesa Copyright (c) 2022 Unto Vesa https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 92 98 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/146178 <p>-</p> Leena Vastapuu Anitta Kynsilehto Eeva Puumala Copyright (c) 2024 Leena Vastapuu, Anitta Kynsilehto, Eeva Puumala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 3 8 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/142608 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen ulkopolitiikkaa 2000-luvulla arvioimalla sekä poliitikkojen että poliittisten puolueiden määrällistä vastuun jakaantumista ulkopolitiikan keskeisissä tehtävissä eli ulkoasiainvaliokunnan jäseninä, ulkoministereinä ja tasavallan presidenttinä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sukupuolten välinen tasa-arvo. Ottamatta kantaa puolueiden kykyyn edistää tavoitteitaan ulkopolitiikan keskeisissä tehtävissä (substantiivinen valta), eniten mahdollisuuksia ulkopoliittisen vallan käytölle (potentiaalinen valta) on ollut sosiaalidemokraateilla ja kokoomuksella. Perinteisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäneet vasemmistopuolueet jäävät naisten osuutta vertailtaessa oikeistopuolueille. Naisten esiinmarssi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nähtiin kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla, mutta artikkelissa osoitetaan, että lopullinen läpimurto on yhä saavuttamatta: tasa-arvoa edistävästä ulkopoliittisesta imagostaan ja kansainvälisestä tasa-arvomenestyksestään huolimatta Suomen oma ulkopolitiikan päätöksentekoeliitti on 2000-luvulla yhä miehinen. Tämän vuoksi perinteinen tasa-arvonäkökulma on yhä relevantti osa erilaisia tutkimusstrategioita.</p> Johanna Ketola Copyright (c) 2024 Johanna Ketola https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 42 58 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/143852 <p>Kirjoitus perustuu Tampereen yliopistossa 12.12.2023 pidettyyn englanninkieliseen lectio praecursoria -esitelmään <em>Imagining national security through the human body: South Korean conscientious objectors</em>.</p> Ihntaek Hwang Copyright (c) 2024 Ihntaek Hwang https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 99 102 https://journal.fi/kosmopolis/article/view/143601 <p>Kirjoitus perustuu Tampereen yliopistossa 12.1.2024 pidettyyn englanninkieliseen <em>lectio praecursoria</em> -esitelmään <em>De/re/composing authoritarian-neoliberal assemblages. Ethnography of Russian universities and beyond</em>.</p> Iuliia Gataulina Copyright (c) 2024 Iuliia Gataulina https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2024-06-07 2024-06-07 54 1–2 103 109