Koulu ja menneisyys

Valistuksen auringon alle

2022-06-01T09:57:00+03:00

Artikkelissa analysoidaan nykyisen Pohjois-Karjalan maakunnan alueella 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä käytyä oppikoulujen perustamiseen, laajentamiseen ja valtiollistamiseen liittynyttä julkista keskustelua. Keskustelu sijoittui ajankohtaan, jolloin suomenkielinen oppikoulujärjestelmä syntyi ja vähitellen laajeni eri puolille maata. Koulutusjärjestelmän kehittäminen liittyi kiinteästi suomalaisuusliikkeen tavoitteisiin ja kansallisvaltion rakentamiseen, mutta varsinainen aloitteellisuus ja toiminta yksittäisten oppikoulujen puolesta tapahtui alue- ja paikallistasolla. Pohjois-Karjalan ensimmäinen ja Suomen toinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Joensuuhun 1865. Artikkeli tarkastelee sitä, millaisena alueen ja valtion suhde näyttäytyy oppikoulukeskustelussa ja miten ajan keskeiset poliittiset käsitteet, kuten kansa, sivistys ja valtio, aineistossa ilmenevät. Lähteenä ovat pohjoiskarjalaisten toimijoiden sanomalehdistössä julkaistut kirjoitukset ja valtiopäivillä pitämät puheenvuorot, joita tulkitaan alueen- ja valtionrakentamisen konteksteissa. Artikkeli osoittaa, että koulutuspolitiikalla oli 1800-luvun jälkipuolella keskeinen merkitys alueellisen itseymmärryksen ja poliittisen tilan muodostumisessa. Tutkimusaluetta sidottiin sivistyksen kautta valtioon ja kansakuntaan etenkin 1870-luvun lopulta lähtien, mutta samalla korostettiin valtion vastuuta koulutusmahdollisuuksien alueellisesti tasapuolisessa kehittämisessä.

"Nyt olen häneen niin, niin ihastunut"

2022-09-12T12:46:57+03:00

Tässä artikkelissa tarkastellaan samansukupuolista ihastusta aikana, jolloin homoseksuaalisten tunteiden lääketieteellinen ja juridinen määrittely oli vasta muotoutumassa. Hämeenlinnalainen Linda Rantanen (s. 1871) on ihastunut voimistelun ja käsityön opettaja Fanny Stenrothiin, eikä tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä tai ajatella. Monipuolisen lähdeaineiston keskiössä on Lindan päiväkirja. Tapaus avaa ikkunan aihepiiriin, jota on käsitelty suomalaisessa historiankirjoituksessa vain vähän. Artikkelissa selvitetään, miten Linda Rantanen jäsensi omaa ihastustaan Fanny Stenrothiin, ja millaisia sosiaalisia ulottuvuuksia tämä ihastus sai 1880-luvun kouluympäristössä. Lisäksi tarkastelemme lyhyesti Lindan ja Fannyn tapauksen pedagogisia mahdollisuuksia.

Pääkirjoitus

2022-12-12T14:55:31+02:00

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran toimintakertomus 2021

2022-12-12T14:44:59+02:00

Demokratiakasvatuksen utopiat, toiveet ja lupaukset kohtaavat koulumaailman peruskallion

2022-12-12T14:09:15+02:00

Lasten kaverisuhteiden jäljillä

2022-12-12T14:15:18+02:00

Oppikoululaisten rikokset ja rangaistukset

2022-12-12T14:21:49+02:00

Onnistunut kasvatushistorian kokonaisesitys

2022-12-12T14:30:55+02:00

Narratiivinen lähestymistapa kansalliseen muistiin ja muistikonflikteihin

2022-12-12T14:37:32+02:00

Väitöskirjapolkuni: kohtalona aikuiskasvatus

2022-12-12T13:53:16+02:00

Emeritusprofessori on huolissaan segregaatiosta ja pitkäjänteisyyden puutteesta, mutta uskoo silti koulutukseen - haastattelussa Risto Rinne

2022-12-12T14:00:15+02:00

Kirjoittajat

2022-12-12T14:51:20+02:00

Rinnakkaisopetussuunnitelmasta yhteisöllisyyttä, osaamisen tunnistamista ja käytännön kokemusta yliopisto-opintojen ohessa

2022-12-12T12:54:56+02:00

Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla. Tulokset osoittavat, että rinnakkaisopintosuunnitelmakokeilu oli osallistujille merkityksellinen opiskelu- ja oppimiskokemus. Aluksi vapaaehtoistyö oli opiskelijoille harjoittelujen kaltainen opiskelu- ja oppimiskokemus. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokeiluun kytketty vertaisryhmätoiminta virallisine tavoitteineen ja yhteisöllisine toimintamuotoineen nousi keskeiseen asemaan. Se tuki opiskelijan kehittymistä yksilöllisesti ja auttoi häntä tunnistamaan omaa osaamistaan. Toisaalta vertaisryhmätoiminnan merkitys etenkin yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana oli opiskelijoille tärkeä, ja näiden yhteisöllisyyden kokemusten merkitys opiskelijoille vain vahvistui ajan mittaan. Nämä vahvat yhteisöllisyyden kokemukset johdattavatkin keskustelemaan yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista nykyisissä yliopisto-opinnoissa.

Ainereaali ja historian ja yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoittajat

2022-12-12T13:07:18+02:00

J.A. Hollon sivistyskasvatusajattelu on yhä ajankohtaista

2022-12-12T13:16:47+02:00

Kasvatuksen historian ENSYklopedia: alan kirjallisuusluetteloista ja linkkisivustosta monipuoliseksi julkaisualustaksi

2022-12-12T13:32:37+02:00

Vaikeita ja kiistanalaisia aiheita tutkimassa

2022-12-12T13:41:56+02:00