Koulu ja menneisyys https://journal.fi/koulujamenneisyys fi-FI Koulu ja menneisyys 0780-7694 Ei mitään uutta auringon alla https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/82622 <p>Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen kohdistunutta muutospuhetta. Aineistonamme on vuodesta 1875 lähtien Suomessa julkaistut historian pedagogiikkaan kohdistuvat teokset sekä ammattilehdissä ja vuosikirjoissa julkaistuja artikkeleita. Analyysimme osoittaa, että historian opetukseen kohdistunut muutospuhe on teemallisesti fokusoitunut historian sisältöjen opettamiseen, oppilaan aktivoimiseen sekä historiallisen ajattelun kehittymiseen. Nämä kaikki osa-alueet ovat olleet esillä 1800-luvun lopulta nykypäivään saakka. Eri aikoina esitetyt vaatimukset ovat olleet samansuuntaisia, jopa täysin samoja, ja puhe viestiikin ennemmin siitä, että historianopetuksessa on ollut kyse ennemminkin jatkuvuudesta kuin muutoksesta.</p> Anna Veijola Matti Rautiainen Copyright (c) 2020 Koulu ja menneisyys 2020-01-22 2020-01-22 57 1–31 1–31 Historian oppikirjojen ja opetussuunnitelmien tavoitteet ristiriidassa? https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/82683 <p>Artikkeli perustuu lukion ja yläkoulun historian oppikirjojen aktivoivien osuuksien, erityisesti tehtävien ja lähdeaineistojen tarkasteluun. Tehtävien tavoitteenastelua analysoitiin käyttäen opetussuunnitelman historian ainekohtaisen osuuden taitotavoitteita, erityisesti historian tekstitaidon käsitettä. Artikkelin tutkimuskysymykset liittyivät siihen, miten historian taidot oppikirjoissa käsitetään ja arvotetaan suhteessa sisältöihin. Tutkimuskysymyksenä on, painottavatko oppikirjojen tehtävät opetussuunnitelmien sisältö- vai taitotavoitteita, sekä millaisia taitoja tehtävissä painotetaan. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin yläkoulun ja lukion oppikirjojen tehtävien tavoitteenasetteluiden painotuksia suhteessa toisiinsa sekä opetussuunnitelmiin. Tutkimus osoitti, että tehtävät ohjaavat suurelta osin oppikirjatekstien lähilukuun ja sisältötavoitteisiin, taitotavoitteiden jäädessä sivuosaan. Se vahvisti myös edeltävien tutkimusten huomioita siitä, että oppikirjat seuraavat opetussuunnitelman muutoksia viiveellä.&nbsp; Tutkimuksessa havaittiin myös, että tehtävien muotoa ohjaa erityisesti lukion osalta ylioppilaskokeen tehtävätyypit.</p> Johanna Norppa Copyright (c) 2020 Koulu ja menneisyys 2020-01-22 2020-01-22 57 33–53 33–53 Nuorten historiallinen identifioituminen ja sen tutkiminen kuvakorttimenetelmällä https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/82684 <p>Tässä artikkelissa analysoin miten kuvakorttimenetelmällä on tutkittu nuorten historiallista identifioitumista. Pohdin sitä kolmesta näkökulmasta: mihin ryhmään opiskelija kokee kuuluvansa, mitkä historialliset tapahtumat ovat ryhmälle merkityksellisiä, ja mihin ryhmään opiskelija kiinnittää huomiota enemmän kuin muihin ryhmiin. Tutkin soveltuuko kuvakorttimenetelmä nuorten historiallisen identifioitumisen tutkimukseen, mitä heikkouksia ja vahvuuksia metodissa on, ja millaisia tuloksia sillä on saatu. Kuvakorttimenetelmässä tutkija luo kortteja, joissa on kuvattu historian tapahtumaa, ilmiötä tai henkilöä. Tutkija pyytää tutkimushenkilöitä valitsemaan korteista hänelle merkityksellisimmät. Tämän artikkelin aineistona on seitsemän tutkimusta, jotka on toteutettu erilaisissa yhteiskunnissa, joissa on erilainen historianopetus. Opiskelijoiden historiallinen identifioituminen on erilaista eri tilanteissa. Historianopetuksella on vaikutusta, mutta sen vaikutus riippuu historianopetuksen sisällön suhteesta ympäröivään yhteiskuntaan ja oppilaan taustasta. <span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> Tanja Taivalantti Copyright (c) 2020 Koulu ja menneisyys 2020-01-22 2020-01-22 57 55–80 55–80