https://journal.fi/koulujamenneisyys Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura fi-FI Koulu ja menneisyys 0780-7694 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125342 <p>-</p> Ahonen Kirsi Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 158 161 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125343 <p>-</p> Arto Nevala Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 162 165 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125352 <p>-</p> Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 208 208 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125333 <p>Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla. Tulokset osoittavat, että rinnakkaisopintosuunnitelmakokeilu oli osallistujille merkityksellinen opiskelu- ja oppimiskokemus. Aluksi vapaaehtoistyö oli opiskelijoille harjoittelujen kaltainen opiskelu- ja oppimiskokemus. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokeiluun kytketty vertaisryhmätoiminta virallisine tavoitteineen ja yhteisöllisine toimintamuotoineen nousi keskeiseen asemaan. Se tuki opiskelijan kehittymistä yksilöllisesti ja auttoi häntä tunnistamaan omaa osaamistaan. Toisaalta vertaisryhmätoiminnan merkitys etenkin yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana oli opiskelijoille tärkeä, ja näiden yhteisöllisyyden kokemusten merkitys opiskelijoille vain vahvistui ajan mittaan. Nämä vahvat yhteisöllisyyden kokemukset johdattavatkin keskustelemaan yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista nykyisissä yliopisto-opinnoissa.</p> Virtanen Anne Penttinen Leena Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 86 111 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125336 <p>-</p> Sari Tillonen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 112 131 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125338 <p>-</p> Matti Taneli Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 133 144 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125339 <p>-</p> Juhani Tähtinen Mika Perälä Matti Taneli Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 147 151 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125341 <p>-</p> Janne Säntti Mikko Puustinen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 153 155 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/116083 <p>Artikkelissa analysoidaan nykyisen Pohjois-Karjalan maakunnan alueella 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä käytyä oppikoulujen perustamiseen, laajentamiseen ja valtiollistamiseen liittynyttä julkista keskustelua. Keskustelu sijoittui ajankohtaan, jolloin suomenkielinen oppikoulujärjestelmä syntyi ja vähitellen laajeni eri puolille maata. Koulutusjärjestelmän kehittäminen liittyi kiinteästi suomalaisuusliikkeen tavoitteisiin ja kansallisvaltion rakentamiseen, mutta varsinainen aloitteellisuus ja toiminta yksittäisten oppikoulujen puolesta tapahtui alue- ja paikallistasolla. Pohjois-Karjalan ensimmäinen ja Suomen toinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Joensuuhun 1865. Artikkeli tarkastelee sitä, millaisena alueen ja valtion suhde näyttäytyy oppikoulukeskustelussa ja miten ajan keskeiset poliittiset käsitteet, kuten kansa, sivistys ja valtio, aineistossa ilmenevät. Lähteenä ovat pohjoiskarjalaisten toimijoiden sanomalehdistössä julkaistut kirjoitukset ja valtiopäivillä pitämät puheenvuorot, joita tulkitaan alueen- ja valtionrakentamisen konteksteissa. Artikkeli osoittaa, että koulutuspolitiikalla oli 1800-luvun jälkipuolella keskeinen merkitys alueellisen itseymmärryksen ja poliittisen tilan muodostumisessa. Tutkimusaluetta sidottiin sivistyksen kautta valtioon ja kansakuntaan etenkin 1870-luvun lopulta lähtien, mutta samalla korostettiin valtion vastuuta koulutusmahdollisuuksien alueellisesti tasapuolisessa kehittämisessä.</p> Alina Kuusisto Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 12 53 10.51811/km.116083 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/119798 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan samansukupuolista ihastusta aikana, jolloin homoseksuaalisten tunteiden lääketieteellinen ja juridinen määrittely oli vasta muotoutumassa. Hämeenlinnalainen Linda Rantanen (s. 1871) on ihastunut voimistelun ja käsityön opettaja Fanny Stenrothiin, eikä tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä tai ajatella. Monipuolisen lähdeaineiston keskiössä on Lindan päiväkirja. Tapaus avaa ikkunan aihepiiriin, jota on käsitelty suomalaisessa historiankirjoituksessa vain vähän. Artikkelissa selvitetään, miten Linda Rantanen jäsensi omaa ihastustaan Fanny Stenrothiin, ja millaisia sosiaalisia ulottuvuuksia tämä ihastus sai 1880-luvun kouluympäristössä. Lisäksi tarkastelemme lyhyesti Lindan ja Fannyn tapauksen pedagogisia mahdollisuuksia.</p> Matti Koivu Mikko Puustinen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 54 85 10.51811/km.119798 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125353 <p>-</p> Arto Nevala Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 3 11 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125351 <p>-</p> Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 204 207 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125344 <p>-</p> Sari Tillonen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 168 180 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125346 <p>-</p> Hannu Itkonen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 181 185 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125348 <p>-</p> Mervi Kaarninen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 187 190 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125349 <p>-</p> Lauri Kemppinen Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 191 195 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/125350 <p>-</p> Aleksi Marti Copyright (c) 2022 Koulu ja menneisyys 2022-12-12 2022-12-12 59 196 203