https://journal.fi/koulujamenneisyys Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura fi-FI Koulu ja menneisyys 0780-7694 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141831 Arto Nevala Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 7 12 10.51811/km.141831 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141841 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> SKKHS Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 182 185 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/129839 <p><em>Miten itsekasvatus voisi auttaa kamppailua ulos ekokriisistä? Miten kontemplatiivisuus, eli meditatiivinen läsnäolo, rukous, hiljainen syventyminen sekä korkeamman ja itseä suuremman läsnäolon tunteminen voisi olla kasvatuksellinen keino selvitä ulos ekokriisin itseaiheutetuista ongelmavyyhdeistä? Voiko ihminen kasvattaa itse itseään kohti parempana ihmisenä olemista?</em></p> <p><em>Ekokriisin murroksen ajan uusien toimintamallien etsiminen ei ole vain tekninen tai välineellinen pulma. Kasvatustieteen, eli opin ihmisen kasvamisesta ja muuttumisesta, merkitys on ensiarvoinen, kun haetaan uusia keinoja kohdata muuttuva maailma ja kasvaa ihmisenä. Tässä artikkelissa esitän Pyhän Birgitan ajatuksiin ja oman aikamme itsekasvatuksellisiin näkökulmiin nojaten, että ekokriisin partaalla elävä ihminen voisi hyötyä menneisyyden kriittisestä ja transsendentaalisesta tarkastelusta ja näiden avulla kehittää omaa maailma- ja luontosuhdettaan. Kun Pyhän Birgitan näkykokoelmaa tulkitaan Hans-Georg Gadamerin tarkoittamassa dialogisen avoimuuden hengessä, Birgitan näkykokoelman ajatukset voivat tarjota uusia näkökulmia myös omalle ajallemme. Sisäistä muutosta eli transformaatiota, sekä syvällistä ajattelua, eli kontemplaatiota, painottavina Birgitan näkemykset ovat käyttökelpoisia myös ekokriisiajan itsekasvatuksellisessa kontekstissa.&nbsp; </em></p> Elise Pihlajaniemi Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 16 49 10.51811/km.129839 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/129830 <p style="font-weight: 400;">Suomen ortodoksien asema muuttui ratkaisevasti sosialistisen vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksena, kun yhteys kirkon venäläiseen hallintoon katkesi. Paasikiven hallituksen asetuksella 26.11.1918 järjestetyn kirkkokunnan odotettiin todistavan lojaalisuutensa Suomen valtiolle. Sotienvälistä kautta määrittivätkin kirkollisten rakenteiden ja ilmaisumuotojen suomalaistamispyrkimykset. Kansallistamisen kaudella kirkkolauluun kiinnitettiin erityistä huomiota, koska sen toivottiin sitouttavan ortodokseja kirkkoonsa. Sen myös uskottiin torjuvan ortodoksien näkökulmasta huolestuttavia uhkia kuten sekularisaatio tai herätysliikkeet. Ortodoksiset kanttorit olivat huonosti valmennettuja vastaamaan ajan haasteisiin. Kanttoreina työskenteli pääasiassa hengellisissä oppilaitoksissa alkeellisen musiikkikoulutuksen saaneita miehiä tai itseoppineita. Vaikka kanttoreita kritisoitiin, säännöllistä täydentävää koulutusta heille alettiin tarjota lyhytkursseina vasta vuodesta 1932 alkaen. Tässä artikkelissa tarkastellaan ortodoksisen kanttorin ammatillisen toiminnan kehitystä sotienvälisenä kautena siihen kohdistuneiden odotusten valossa. Artikkeli täyttää tutkimuksessa esiintyvän aukon kanttorikoulutuksen kehityksen osalta. Se perustuu kirkolliseen arkisto- ja lehtiaineistoon, jonka pohjalta tarkastellaan erityisesti arkkipiispa Hermanin käynnistämiä kehittämistoimenpiteitä ja tarkastellaan eri toimijoiden tuottamia merkityksiä kanttoreista ja heitä odotetusta toiminnasta osana laajempaa yhteiskunnallista kehityspyrkimystä.&nbsp;</p> Maria Takala-Roszczenko Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 50 83 10.51811/km.129830 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141834 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> Antti Henttonen Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 86 101 10.51811/km.141834 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141836 <p>Katsauksessa tarkastellaan koulujen tarkastustoiminnan yli 100-vuotista elinkaarta ja erityisesti sen päättymisvaihetta osana koulutuksen valvontaa ja koulujärjestelmän kehittämistä. Ensimmäisten kahdeksan päätoimisen tarkastajan viran perustamisesta vuodesta 1885 peruskoulujärjestelmän toimeenpanoon saakka koulutarkastukset antoivat tietoa kansakoulujen tilasta opettajille, kuntien päättäjille sekä keskushallinnolle. Oppikouluja valvoi Kouluhallitus. Tarkastajilla oli säännöksiin perustuva toimivalta edellyttää parannuksia tarkastuskäyntien aikana havaittuihin epäkohtiin. Lääninhallituksiin 1970 kootut koulutoimentarkastajat osallistuivat tarkastustehtävien ohella monipuolisesti ja tuloksellisesti myös peruskoulu-uudistuksen valmisteluun, kokeiluun sekä itse uudistuksen toimeenpanoon.</p> <p>Peruskoulu-uudistuksen myötä opetushallinnon työnjako muuttui. Koulutuksen järjestäjän ja itse koulun toimivalta, vastuu ja asiantuntemus vahvistuivat. Tulollaan olleessa 1990-luvun hajautetussa hallintomallissa ei katsottu tarkastustoiminnan tuottavan lisäarvoa koulutuksen kehittämiseen. Ratkaiseva päätös tarkastustoiminnan lakkaamisesta tehtiin vuonna 1988 ilman tavanomaisia perusteluja.&nbsp; Tilalle kehittyi ennen pitkää kansainvälisestä käytännöstä poiketen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomuutta korostava ja arvioinnin asiantuntijuutta monipuolisesti ja verkostomaisesti hyödyntävä arviointijärjestelmä.</p> <p>Vuodesta 2014 lähtien suomalaisesta koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansallisesta arvioinnista on vastannut oppimistulosten arviointia myöten Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. &nbsp;Valtion aluehallintoon jäi koulutuksen saavutettavuuden seurantaan keskittyvä peruspalvelujen arviointi sekä oppilaiden oikeusturvaa koskevien valitusten ja kantelujen ratkaiseminen. Näiden lisäksi koulujärjestelmää tukevat ylikansalliset arvioinnit.</p> Heikki K Lyytinen Pauli Rautama Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 102 157 10.51811/km.141836 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141838 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> Jyrki Kaarttinen Matti Taneli Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 158 163 10.51811/km.141838 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141839 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> Pieter Dhondt Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 164 173 10.51811/km.141839 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141840 <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> Alina Kuusisto Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 176 181 10.51811/km.141840 https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/141842 Arto Nevala Copyright (c) 2023 Koulu ja menneisyys 2023-12-11 2023-12-11 60 1 186 186