Kansainvälistyminen suomalaisten populaarimusiikin festivaalien näkökulmasta
DOI:
https://doi.org/10.17409/kpt.148891Abstrakti
Suomalaisissa kulttuuripoliittisissa strategisen tason linjauksissa luovien alojen kansainvälistyminen on viime vuosina nähty yhtenä keskeisenä taloudellisen kasvun lähteenä. Tämä artikkeli käsittelee kansainvälisen yhteistyön, verkostojen ja kansainvälisen markkinoinnin merkitystä suomalaisille populaarimusiikin festivaaleille. Artikkeli pohjautuu keväällä 2022 neljältä suomalaiselta populaarimusiikin festivaalilta kerättyyn aineistoon, jonka avulla selvitettiin festivaalien kansainvälistymiskehitystä 2010-luvulta aina vuoteen 2022 saakka. Haastatteluaineistosta esiin nousseita näkemyksiä vertailtiin keskenään sekä suhteessa tapahtuma-alan kansainvälistymistä käsitteleviin kulttuuripoliittisiin julkaisuihin. Aineiston perusteella suomalaiset populaarimusiikin festivaalit ovat vahvasti verkostoituneita ja tekevät yhteistyötä toisten festivaalien kanssa kansainvälisesti, esimerkiksi artistihankintoihin sekä tiedonvaihtoon liittyen. Festivaalit näkivät taloudellisen kasvun tulevan pääasiassa Suomen sisämarkkinoilta ja kansainväliseen markkinointiin suhtauduttiin varovaisesti, johtuen muun muassa suurista kustannuksista suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Festivaalitoimijoiden ja valtiotason kulttuuripoliittisissa strategialinjauksissa esitettyjen näkemysten välinen ero kansainvälisten kulttuurimatkailijoiden roolista osana festivaalien kasvua oli huomattava. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisella festivaalikentällä on lisäksi nähtävissä kansainvälisten pääomasijoittajien kiinnostuksen kasvu suomalaisia festivaaleja kohtaan. Tutkimuksen perusteella kansainvälisen omistajan nähtiin mahdollistavan festivaaleille tiiviimmän pääsyn osaksi laajaa kansainvälistä verkostoa sekä tuovan turvaa, joka mahdollistaa festivaalien kokonaisvaltaisemman kehittämisen ja asiakaskokemuksen parantamisen.
