Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja

Koronakriisi kärjistää kulttuuritalouden rakenteellista epävakautta ja epätasa-arvoa

2021-01-14T12:42:55+02:00

Katsaus koronan vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaedellytyksiin ja kulttuuripolitiikkaan Suomessa

2021-01-14T12:42:46+02:00

Ammattitaiteilijuus ja kirjailijana olemisen ehdot muunkielisten kirjailijoiden näkökulmasta

2021-01-14T12:42:48+02:00

In this article I describe the results of a questionnaire survey done on non-dominant language writers in Finland, and reflect this on the criteria by which a professional artist has been traditionally defined in Finland. The background data consists of reports and studies on artists' social standing conducted by Arts Promotion Center Finland, Cupore and the Finnish Writers' Union.

There were 31 responses to the study from non-dominant language residents of Finland who identify themselves as writers. Among these writers, the most often mentioned factor to define a professional writer were published works. Published works have also been central when a professional artist / writer has been defined in the Finnish art support system since its beginning in the late 1960's and early 1970's, and indirectly they are important also when professionalism is defined through memberships of trade unions, grants, main income source etc. as in all these evaluation in based on work that has been approved as part of the art world, i. e published by a publishing house.

According to this reflection, the Finnish way of defining a professional writer to a great extent excludes writers who are unable to publish their work on paper through commercial publishing houses, let alone in Finnish or Swedish. This is the case with most writers with refugee, assylum seeker or voluntary exile background, or writers who come from countries with a different publishing industry from the Finnish model, or whose audiences are spread in all parts of the globe; instead, they publish online for political, financial, or practical reasons.

My article strengthens the argument that the Finnish institutionalist way of defining a professional artist needs to be modified, especially on the level of institutional practises, to meet the reality of a quickly multilingualized society.

Nuorten yhteiskunnallinen osallistaminen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan kautta

2021-01-14T12:42:50+02:00

Nuorten osallistumisen ja osallisuuden lisäämisestä on tullut tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jota yritetään edistää erilaisten ohjelmien ja projektien kautta. Tarkastelemme artikkelissa osallistamista tutkimalla nuorille vuosina 2017–2018 suunnattua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa Keski-Suomessa. Tutkimme, miten kulttuuriin liittyvällä toiminnalla pyritään edistämään nuorten laajempaa yhteiskunnallista osallistumista ja osallisuutta. Olemme haastatelleet 15 projekteissa työskentelevää tai vapaaehtoisena toimivaa henkilöä, ja analysoineet aineistoa osallistumisen kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden kautta. Tulosten mukaan nuorten osallistumista tutkittaessa on tärkeää nähdä kulttuuriin osallistuminen laajan määritelmän kautta, jotta voidaan tunnistaa myös ne osallistumisen tavat ja muodot, jotka jäävät helposti virallisten tarkastelujen ulkopuolelle. Nuorten osallistumisen ja osallisuuden rakentuminen on moninainen ja pienistä askelista rakentuva prosessi.

Kohti valoa, kulttuuripolitiikka

2021-01-14T12:42:57+02:00

Tutkimuksen tekeminen ja tutkitun tiedon merkitys korostuvat yhteiskunnassa, jossa asiat kehittyvät ja muuttuvat välillä hyvinkin nopeasti. Monimuotoinen ja muuttuva taiteen ja kulttuurin kenttä ja kulttuuripoliittinen päätöksenteko tarvitsevat tässä ajassa tuekseen monialaista ja ajassa kiinni olevaa kulttuuripolitiikan tutkimusta, joka lisää ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä, haastaa kyseenalaistamaan olemassa olevia vastauksia ja nostaa esiin epäkohtia. Näihin tarpeisiin vastaavat osaltaan myös tämänkertaisen vuosikirjan artikkelit ja muut tekstit, tuoden valoa muun muassa ulkomaalaissyntyisiin taiteilijoihin, osallistamisen edistämiseen, kulttuuridiplomatiaan sekä julkiseen taiteeseen ja kaupunkikulttuuriin liittyviin kysymyksiin, koronapandemiaa unohtamatta.

UNESCO’s Cinematic Multiverse and the Best of All Possible Worlds

2021-01-14T12:42:54+02:00

Curatorial Practice Embedded in the City

2021-01-14T12:42:52+02:00