https://journal.fi/kultpol/issue/feed Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2021-01-14T12:42:57+02:00 Minna Ruusuvirta minna.ruusuvirta@cupore.fi Open Journal Systems <p align="left"><em>Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjaa</em> julkaisee Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura. Kyse on kerran vuodessa ilmestyvästä vertaisarvioidusta julkaisusta. Vuosikirja on muodoltaan sähköinen open access -julkaisu. Sen sisältö koostuu artikkeleiden lisäksi muun muassa lyhyemmistä tutkimuksellisista avauksista, kirja-arvosteluista ja kolumneista.</p> https://journal.fi/kultpol/article/view/100483 Kohti valoa, kulttuuripolitiikka 2021-01-14T12:42:57+02:00 Minna Ruusuvirta minna.ruusuvirta@cupore.fi <p>Tutkimuksen tekeminen ja tutkitun tiedon merkitys korostuvat yhteiskunnassa, jossa asiat kehittyvät ja muuttuvat välillä hyvinkin nopeasti. Monimuotoinen ja muuttuva taiteen ja kulttuurin kenttä ja kulttuuripoliittinen päätöksenteko tarvitsevat tässä ajassa tuekseen monialaista ja ajassa kiinni olevaa kulttuuripolitiikan tutkimusta, joka lisää ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä, haastaa kyseenalaistamaan olemassa olevia vastauksia ja nostaa esiin epäkohtia. Näihin tarpeisiin vastaavat osaltaan myös tämänkertaisen vuosikirjan artikkelit ja muut tekstit, tuoden valoa muun muassa ulkomaalaissyntyisiin taiteilijoihin, osallistamisen edistämiseen, kulttuuridiplomatiaan sekä julkiseen taiteeseen ja kaupunkikulttuuriin liittyviin kysymyksiin, koronapandemiaa unohtamatta.&nbsp;</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/kultpol/article/view/95373 UNESCO’s Cinematic Multiverse and the Best of All Possible Worlds 2021-01-14T12:42:54+02:00 Miia Huttunen miia.j.huttunen@student.jyu.fi 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/kultpol/article/view/100396 Curatorial Practice Embedded in the City 2021-01-14T12:42:52+02:00 Johanna Tuukkanen johanna@tuukkanen.net 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/kultpol/article/view/100449 Koronakriisi kärjistää kulttuuritalouden rakenteellista epävakautta ja epätasa-arvoa 2021-01-14T12:42:55+02:00 Sari Karttunen sari.karttunen@cupore.fi Marjo Mäenpää marjo.maenpaa@cupore.fi <p>xx</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/kultpol/article/view/100430 Katsaus koronan vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaedellytyksiin ja kulttuuripolitiikkaan Suomessa 2021-01-14T12:42:46+02:00 Olli Jakonen olli.jakonen@cupore.fi Mervi Luonila mervi.luonila@cupore.fi Vappu Renko vappu.renko@cupore.fi Anna Kanerva anna.kanerva@cupore.fi <p>x</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/kultpol/article/view/92259 Ammattitaiteilijuus ja kirjailijana olemisen ehdot muunkielisten kirjailijoiden näkökulmasta 2021-01-14T12:42:48+02:00 Katri Talaskivi katri.a.talaskivi@jyu.fi <p>In this article&nbsp;I describe the results of a questionnaire survey done on non-dominant language writers in Finland, and reflect this on the criteria by which a professional artist has been traditionally defined in Finland. The background data consists of reports and studies on artists' social standing conducted by Arts Promotion Center Finland, Cupore and the Finnish Writers' Union.</p> <p>There were 31 responses to the study from non-dominant language residents of Finland who identify themselves as writers. Among these writers, the most often mentioned factor to define a professional writer were published works. Published works have also been central when a professional artist / writer has been defined in the Finnish art support system since its beginning in the late 1960's and early 1970's, and indirectly they are important also when professionalism is defined through memberships of trade unions, grants, main income source etc. as in all these evaluation in based on work that has been approved as part of the art world, i. e published by a publishing house.&nbsp;</p> <p>According to this reflection, the Finnish way of defining a professional writer to a great extent excludes writers who are unable to publish their work on paper through commercial publishing houses, let alone in Finnish or Swedish. This is the case with most writers with refugee, assylum seeker or voluntary exile background, or writers who come from countries with a different publishing industry from the Finnish model, or whose audiences are spread in all parts of the globe; instead, they publish online for political, financial, or practical reasons.</p> <p>My article strengthens the argument that the Finnish institutionalist way of defining a professional artist needs to be modified, especially on the level of institutional practises, to meet the reality of a quickly multilingualized society.</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/kultpol/article/view/99443 Nuorten yhteiskunnallinen osallistaminen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan kautta 2021-01-14T12:42:50+02:00 Kaisu Kumpulainen kaisu.kumpulainen@jyu.fi Hanna-Mari Husu hanna-mari.husu@jyu.fi <p>Nuorten osallistumisen ja osallisuuden lisäämisestä on tullut tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jota yritetään edistää erilaisten ohjelmien ja projektien kautta. Tarkastelemme artikkelissa osallistamista tutkimalla nuorille vuosina 2017­–2018 suunnattua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa Keski-Suomessa. Tutkimme, miten kulttuuriin liittyvällä toiminnalla pyritään edistämään nuorten laajempaa yhteiskunnallista osallistumista ja osallisuutta. Olemme haastatelleet 15 projekteissa työskentelevää tai vapaaehtoisena toimivaa henkilöä, ja analysoineet aineistoa osallistumisen kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden kautta. Tulosten mukaan nuorten osallistumista tutkittaessa on tärkeää nähdä kulttuuriin osallistuminen laajan määritelmän kautta, jotta voidaan tunnistaa myös ne osallistumisen tavat ja muodot, jotka jäävät helposti virallisten tarkastelujen ulkopuolelle. Nuorten osallistumisen ja osallisuuden rakentuminen on moninainen ja pienistä askelista rakentuva prosessi.</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja