Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja

Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa

Katri Talaskivi — 2023-09-15

FM, YTM Katri Talaskiven kirjallisuuden väitöskirjakäsikirjoituksen "Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa. Muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa" tarkastustilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistossa 20. marraskuuta 2021.

Työttömien luovien alojen ammattilaisten kokemukset digitarinatyöpajasta

Pirita Juppi — 2022-12-23

In this article we explore the potential of Digital Storytelling to support creative professionals’ identity work, and to improve their self-efficacy beliefs and professional self-esteem. We base our analyses on the experiences of five workshops organized for unemployed arts and culture professionals. We describe the theoretical foundations and practical implementation of the workshops, and analyse feedback collected from the participants. In the workshops, Freewriting and Digital Storytelling practices were used for reflecting on careers and professional identities of the participants. Qualitative content analyses of the feedback shows, that the participants valued the learning experiences, peer support, encouraging atmosphere and self-reflection opportunities provided by the workshops. Many participants expressed improved self-awareness and satisfaction with one’s competence and accomplishments, as well as optimism about the future. Based on these findings, we suggest that applying autobiographical, narrative and art-based practices in a facilitated, group-based process can indeed improve self-esteem and self-efficacy of creative professional, and this may in turn improve their employment opportunities.

The challenges of the metadata infrastructure for digital works and the role of cultural policy

Nathalie Lefever — 2023-09-15

While digitalization has opened up new opportunities for disseminating creative contents, issues related to the management of metadata (data to identify works and authors) impact the capacity of creators to obtain fair copyright-based remuneration. The reasons for incomplete or incorrect metadata are the lack of properly assigned metadata, of interoperability, and of authoritative sources. This creates difficulties in the distribution of revenue to creators, editors and other rightholders, missed licensing opportunities and recognition for authors, as well as increased risks of unauthorized use. As problems of metadata directly impact digital creation, digital distribution and access to creative works, cultural policy has a role to play in their resolution. Any long-term and efficient solution
will require the support of the artistic community. For these reasons, the issues related to metadata and the data infrastructure around creative works should also be discussed in the context of cultural policy.

Kulttuuripolitiikkaa erilaisilla alueilla

Vappu Renko — 2023-09-15

Arvio kirjasta: Diane Saint-Pierre & Monica Gattinger (toim.) Cultural Policy. Origins, Evolution, and Implementation in Canada’s Provinces and Territories. University of Ottawa Press, 2021, 668 sivua, ISBN (Paper) 9780776628950

Humanistinen lähestymistapa kaupunkitutkimukseen

Aleksi Lohtaja — 2023-09-15

Arvio kirjasta: Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson & Panu Savolainen (toim.) Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 2021, 394 sivua, ISBN (painettu) 9789517688505

On the optimal level of theatre subsidies

Seppo Suominen — 2022-12-23

This article examines public subsidies and ticket pricing in Finnish theatre institutions by using the principal-agent model. The model follows the ideas presented by Prieto-Rodríguez and Fernández-Blanko (2006) in their article on the British museum sector. The idea of this article is to test how well their theoretical model is in line with the data on Finnish theatres. The aim of this paper to justify the high share of public subsidies to theatre sector and to show that ticket pricing should be in the inelastic segment on the demand schedule. The data on Finnish theatres covers years 2007 – 2011 with 58 theatres subsidised by the law, including the Finnish National Opera. The results of the empirical examination show that the demand of theatre services is price inelastic. According to the results, an increase in the number of visitors increases also optimal subsidies but less than proportionally indicating that the share of public subsidies should be lower in larger towns where the potential for theatre visits is higher due to a larger population. The article argues that even though using economic approaches in examining arts and culture is not unproblematic, they should be used and further developed.

Hyvä paha tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Minna Ruusuvirta — 2023-09-15

Tutkitun tiedon merkitys päätöksenteon pohjana ja lähtökohtana on vahvistunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Tutkitulle tiedolle on tarvetta monissa eri yhteyksissä ja eri tasoilla, paikallisesti ja kansallisesti. Tiedepolitiikassa tutkimustiedon yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen tavoite, vaikuttavuuden kautta perustellaan myös tutkimuksen julkista rahoitusta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osoittautunut haasteelliseksi mitata. On kuitenkin täysin oikeutettua kysyä, mikä ylipäänsä on tutkimuksen rooli, jos sen tulokset jäävät pöytälaatikkoon pölyttymään vailla käyttöä. Aina tieteen merkittävyyttä ei ole mahdollista arvioida, eikä se saa olla tarkoituskaan. Tieteellä ja tutkimuksella on vahva itseisarvo. Uteliaisuus, pyrkimys ymmärtää asioita ja katsoa niitä eri näkökulmista ovat kaiken sivistyksen ja ihmisyyden ytimessä.