Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja

Kulttuuripolitiikan tulevaisuus on politiikan asia

Vappu Renko; Olli Jakonen — pe, 12 tammi 2024 00:00:00 +0200

Pohjoismaisen kulttuuripolitiikan vakiinnuttua erilliseksi poliittishallinnolliseksi alueeksi suuri osa takavuosikymmenten poliittisista jännitteistä näyttää haihtuneen tai tyyntyneen, ainakin jos Audunsonin ja muiden (2023) näkemyksiin on uskominen. Suomalainen kulttuuripolitiikka on jo pitkään ollut tunnetusti vakaata ja jopa jähmeää, kuten Pasi Saukkonen (2014) kuvaili lähes vuosikymmen sitten. Saukkosen metaforat vahvasta linnakkeesta, joustavasta sopeutujasta ja seisovasta vedestä ovat edelleen osuvia. Kulttuuripolitiikan rakenteelliset muutokset ovat olleet vähittäisiä, mutta politisoitumisen ja epäpolitisoitumisen prosessit ovat aina eri tavoin läsnä (Keränen, 2014).

Apua allianssista?

ti, 19 joulu 2023 00:00:00 +0200

Taiteilija-allianssilla pyritään helpottamaan luovien alojen epävarmoissa ja lyhyissä työsuhteissa toimivien freelancereiden työolosuhteita tarjoamalla osin julkisin varoin ammatillista, taloudellista ja sosiaalista turvaa työsuhteiden muodossa. Allianssimallin käyttöönotolle ei ole aikaisemman selvityksen mukaan Suomessa oikeudellisia esteitä, mutta silti mallista ei ole toteutettu edes kokeilua. Tarkastelemme artikkelissamme, millainen Koskisen selvityksessä ehdotettu allianssimalli on ja minkälaista kritiikkiä mallille esitettiin kulttuurialan sidosryhmien edustajilta pyydetyissä lausunnoissa. Tarkastelemme, miten allianssille kohdistettu kritiikki näyttäytyy suhteessa tutkimuksen tunnistamiin taiteen työelämän olosuhteisiin sekä taiteen ammattilaisten näkemyksiin niiden parantamisesta. Empiirisen aineiston analyysimenetelmänä sovellamme sisällönanalyysiä. Analyysissä oli mukana 33 lausuntoa kulttuurialan edunvalvojilta (n=13), valtionhallinnon edustajilta (n=16), työntekijöiden keskusjärjestöiltä (n=3) ja työnantajien keskusjärjestöltä (n=1). Allianssimallista on esitetty kolmivuotista kokeilua näyttelijöille, tanssijoille ja muusikoille. Lausunnoissa allianssin kokeilemista pitivät kannattavana kuusi kulttuurialan edunvalvojaa, yksi valtionhallinnon edustaja ja yksi työntekijöiden keskusjärjestö. Vaikka allianssia kritisoitiin, vain viiden kaikista 33 lausunnonantajasta voi tulkita selkeästi vastustavan allianssia tai siitä suunniteltua pilottia. Yksi kulttuurialan edunvalvoja suhtautui kokeiluun kriittisesti, kolme valtionhallinnon edustaa sekä yksi työnantajien keskusjärjestö olivat mallia vastaan. Lausunnoissa näkemykset erosivat erityisesti allianssityön työsuhteeseen, allianssityön sisältöihin ja valintakriteereihin liittyen. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen kulttuurialan edustajasta 54 % ja valtionhallinnon edustajaista 44 % olivat yhteneväisellä linjalla: allianssia ei nähty yhdenvertaisena eikä tasa-arvoa lisäävänä. Kulttuurialan edustajien
(69 %) mukaan allianssikokeilun onnistuessa malli tulisi harkita laajennettavaksi esittävän taiteen suunnitteluun, sirkustaiteilijoihin, musiikintekijöihin, kirjailijoihin, säveltäjiin ja kuvataiteilijoihin. Kulttuurialalla kaivataan ratkaisuja alalla pitkään vallinneisiin ongelmiin. Kritiikkiä annettiin erityisesti yhdenvertaisuudesta, jonka puute on aito ongelma. Ongelma voisi kuitenkin olla ratkaistavissa kansainvälisiä malleja seuraamalla. Mallin todellinen potentiaali voidaan todentaa vasta kokeilun kautta.

"Se oli niin semmonen tutkijakoulutus"

Miia Huttunen, Mikko Jakonen, Kaisu Kumpulainen, Sanna Vierimaa, Emmi Villman — ti, 19 joulu 2023 00:00:00 +0200

2000-luvun työelämän ja koulutuksen haasteena on kyky tunnistaa, tunnustaa ja kohdata erilaisia tiedon ja asiantuntijuuden muotoja. Tämä näyttäytyy erityisen tärkeänä kulttuurialalla, jota leimaa sekä eri sektorirajat ylittävä yhteistyö että hanketyöpainotteinen työelämän rakenne. Työelämän muuttunut todellisuus asettaa haasteita alan asiantuntijoiden kouluttamiselle. Artikkelissa tarkastelemme, kuinka kulttuuripolitiikan alumnit kokevat yliopisto-opintojen roolin asiantuntijuuden rakentumisessa, työelämätaitojen opiskelussa ja työelämään siirtymisen tukemisessa. Artikkelin aineisto koostuu kahdeksan kulttuurialan alumnin teemahaastattelusta. Keskeisenä haasteena asiantuntijuuden rakentumiselle näyttäytyy kulttuuripolitiikan yliopistokoulutuksen kyky tarjota välineitä monipuolisen teoreettisen tiedon ja käytännöllisen osaamisen linkittämiseen sekä oman osaamisen rakentamiseen, sanoittamiseen ja tunnistamiseen opintojen aikana. Tulkitsemme tämän osoituksena kulttuuripolitiikan yliopistokoulutuksen haasteista tunnistaa muuttuvan työelämän mukanaan tuomat vaatimukset asiantuntijuudelle, ja toisaalta ymmärtää asiantuntijuuden eri muotojen tunnistaminen ja kehittäminen itsessään työelämätaitona.

Kulttuuripolitiikkaa strategisessa valtiossa

Olli Jakonen — ti, 19 joulu 2023 00:00:00 +0200

YTM Olli Jakosen kulttuuripolitiikan alaan kuuluvan väitöskirjan ”Kulttuuripolitiikkaa strategisessa valtiossa. Taiteen ja kulttuurin ohjaus ja rahoitus hallinnollisena politiikkana” tarkastustilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistossa 3.12.2022. Vastaväittäjänä toimi dosentti Simo Häyrynen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Miikka Pyykkönen (Jyväskylän yliopisto).

Kulttuuripoliittisen keskustelun kerrokset ja vaikuttamisen ketjut

Hanna Tammisto — ti, 19 joulu 2023 00:00:00 +0200

Kolmitasoinen analyysi purkaa kulttuuripoliittisesta keskustelusta eroteltavia paikallisia ja historiallisia kerroksia, vallankäyttöä erilaisina puhuntoina ja ajankohtaisten politiikkatavoitteiden kehystyksinä. Aineistona on taiteen ja kulttuurin asiantuntijoista koostuvan työryhmän keskustelu siitä, miten sosiaalinen kestävyys on miellettävissä kulttuuripoliittisena tavoitteena. Pyrkimyksenä on kuvata, miten yhteinen tilannekuva ja yhteisymmärrys tilanteessa luodaan. Taiteen ja kulttuurin toimijoiden keskinäinen kulttuuripoliittinen keskustelu on erityisen kiinnostava tutkimuskohde ajassa, jossa moninaisen sektorin toimintaympäristö ja jokapäiväiset rakenteet, edunvalvonnan painopisteet ja julkisen rahoituksen kriteerit ovat aktiivisessa muutoksessa ja moniäänisen poliittisen kamppailun kohteena. Analyysi jakautuu vuorovaikutuksen tilanteellisen dynamiikan ja työryhmän jäsenten puheenvuorojen analyysiin; yksittäisten ilmaisujen ja niiden retoristen tehtävien analyysiin; sekä keskustelua kehystävän laajemman kulttuuripoliittisen keskustelun, eri taiteenlajien ja toimialojen arkisen todellisuuden ja olosuhteiden analyysiin. Tuloksena on kuvaus siitä, millaisiin alakohtaisten diskurssien, tiedon lajien ja retoristen perinteiden muodostamiin pitkiin ketjuihin työryhmän jäsenten puheenvuorot kiinnittyvät.

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja kulttuurinen pääoma opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiassa 2025

Tuulia Hongisto — ti, 19 joulu 2023 00:00:00 +0200

Kulttuuripolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa, jolla vaikutetaan yksilöiden ja ryhmien elämään. Kulttuurin monimuotoisuus rikastuttaa jokapäiväistä elämäämme monin tavoin ja luovuus tukee avoimien, monimuotoisten ja inklusiivisten yhteiskuntien rakentumista. Tässä katsauksessa käsittelen opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuripolitiikan strategian 2025 tuottamaa kuvaa kulttuurista siitä näkökulmasta, miten kulttuurin ja kulttuuripolitiikan olemassaoloa perustellaan ja kenestä puhutaan
kulttuurin ja kulttuuripolitiikan käyttäjinä ja kohteina. Katsauksen päätulokset kiteytyvät kahden teeman ympärille. Kulttuuripolitiikan strategiassa hegemonisen puhetavan kulttuurin merkityksestä saavuttavat rikkauden ja menestyksen puhetavat. Kulttuuri näyttäytyy välineenä taloudelliselle vaurastumiselle ja yksilön ja yhteiskunnan menestymiselle. Toisena merkittävänä teemana ilmenee, että vaikka kulttuuripolitiikan strategiassa puhutaan paljon osallisuudesta, saatavuudesta, saavutettavuudesta ja tasa-arvosta, nämä teemat kohtaavat strategiassa ristiriitaisia näkökulmia. Katsauksen tavoitteena on nostaa kulttuuripoliittiseen keskusteluun kulttuurin yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus, tiedostaen kulttuurin hyvinvointivaikutukset sekä kulttuurin vaikutus yksilön ja ryhmien pääomaan ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Esa Pirnes: "Oikeastaan kaikki keskeiset kulttuuripolitiikan perustelut ovat olleet esillä tavalla tai toisella jo hyvin kauan"

Vappu Renko, Olli Jakonen — ti, 19 joulu 2023 00:00:00 +0200

Haastattelussa pureudumme syvälle suomalaisen kulttuuripolitiikan ytimeen yhdessä kulttuuriasiainneuvos emeritus, YTT Esa Pirneksen, kanssa. Neljännesvuosisadan ajan Pirnes työskenteli opetus- ja kulttuuriministeriön taide- ja kulttuuripolitiikan osastolla ja nyt, eläkkeelle siirtymisen jälkeen, hän keskusteli kanssamme kulttuuripolitiikan ja -hallinnon kehityksestä, nykytilasta ja hieman tulevaisuudestakin.