Maskuliinisen miehen raskas rooli

Mieheyden biopoliittinen haltuunotto Tony Halmetta käsittelevässä julkisessa keskustelussa 2020-luvulla

Kirjoittajat

• Henri Hyvönen Itä-Suomen yliopisto

Avainsanat:

miehet, pojat, maskuliinisuudet, biopolitiikka, hallinta, Tony Halme

Abstrakti

Tony Halme (s. 1963, k. 2010) asettui perussuomalaisten sitoutumattomaksi ehdokkaaksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kampanjalla, joka suhtautui vihamielisesti humanitääriseen maahanmuuttoon, sosiaalivaltioon ja feminismiin. Halmeen eduskuntavaalikampanja on toistuvasti nähty käännekohtana oikeistopopulismin valtavirtaistumisessa Suomessa. Tarkastelen tässä artikkelissa Tony Halmeen julkista muistamista ja siinä ilmeneviä määrittelykamppailuja 2020-luvulla. Aineisto koostuu 31 lehtikirjoituksesta. Analyysin perusteella tunnistetaan neljä affektiivis-diskursiivisia kaanonia eli säännönmukaista tunteenilmauksista ja merkityksellistämisen tavoista koostuvaa muodostelmaa. Ensinnäkin Halmeesta rakennettiin sympatiaa ansaitseva kaltoinkohtelun uhri, johon vaikuttivat miehiin kohdistuneet epäterveet odotukset. Tämä sympatia ulotettiin myös Halmeen kannattajiin, joiksi määrittyivät suomalaisessa sosiaalipolitiikassa syrjään jääneet nuoret miehet. Näihin puhetapoihin kohdistui vastustusta. Toisinaan miehet tunnistettiin vihamielisestä toiminnastaan vastuullisiksi toimijoiksi ja Halmeen sympatisointiin kohdistettiin inhoa ja ivaa. Lisäksi Halmeesta hyötyneeseen oikeistopopulistiseen liikehdintään suhtauduttiin toistuvasti vieroksuen silloin, kun sitä ei tarkasteltu poikahuolen ja miesten tasa-arvo-ongelmien kontekstissa. Esitän, että Halmetta koskevassa julkisessa keskustelussa harjoitettiin sekä mieheyden biopoliittista haltuunottoa että kritisoitiin laajamittaista mieheyteen puuttumisen tarvetta vedoten yksilöiden vastuuseen itsestään. Määrittelykamppailun osapuolten jaettu päämäärä oli sukupuolijoustava, väkivaltaisesta nationalismista irrallinen ja työmarkkinoihin sitoutunut mieheys.