https://journal.fi/kulttuurintutkimus/issue/feed Kulttuurintutkimus 2023-12-30T07:25:25+02:00 Maija Rämö toimitussihteeri@kulttuurintutkimus.fi Open Journal Systems <p>Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta.</p> https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/141915 Kohti keski-iän juhlaa 2023-12-11T11:41:42+02:00 Maarit Jaakkola Outi Autti <p>Kulttuurintutkimuksen seura on juhlinut kuluneena vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Ensi vuonna on <em>Kulttuurintutkimus</em>-lehden vuoro.</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/125878 Sukupuolen representaatiot sosiaalityön harjoittelussa Tansaniassa 2023-03-14T08:44:46+02:00 Elina Laine <p>Sosiaalityössä tarvitaan tietoisuutta sukupuolen merkityksestä osana alan käytäntöjä ja eriarvoisia rakenteita kansallisvaltiolliset ja länsimaiset rajat ylittäen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen representaatiota suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa sosiaalityön harjoittelussa Tansaniassa. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia sukupuolen ja tyttöyden representaatioita sosiaalityön opiskelijoiden kirjoituksista muodostuu ja miten nämä representaatiot merkityksellistyvät sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisten käytäntöjen harjoittelussa Tansaniassa? Lähestyn aihetta etnografisella tutkimusotteella tuotetulla aineistolla, joka koostuu sosiaalityön harjoittelun aikana kirjoittamastani havaintopäiväkirjasta ja suomalaisten sosiaalityön opiskelijoiden kirjoitelmista. Muodostan kolme eri tuloslukua: lapsiäidit ja särkynyt perhe, työelämän sukupuolijärjestys ja käänne kohti tasa-arvoa sekä rakenteilla rikottu ruumis ja ihmisoikeudet. Tulosten perusteella sukupuolen ja tyttöyden representaatiot muodostuvat perheinstituutioissa, työelämän segregaatiossa ja yhteiskunnan eriarvoisissa rakenteissa. Nämä representaatiot merkityksellistyvät perheiden kanssa tehtävässä sosiaalityössä, sosiaalityötä kehystävässä työelämässä ja ihmisoikeuksiin perustuvassa sosiaalityössä. Sosiaalityössä on tärkeä vahvistaa intersektionaalista ja sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa sosiaalityön koulutuksessa ja työkulttuureissa. Samalla Tansaniassa suoritettu sosiaalityön harjoittelu voi edistää sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia huomioida ihmisoikeudet sosiaalityön perustana.</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/127542 ”Näen maailman mahdollisina päivityksinä” 2023-06-02T13:17:10+03:00 Hanna Huhtinen <p>Kotimainen kaunokirjallisuus neuvottelee parhaillaan somekäyttäytymisen kysymyksiä: sosiaalisesta mediasta on tullut arkinen, elämään ja identiteettityöhön kiinteästi sisältyvä elementti, joka rytmittää ja ohjaa päivittäisiä toimia. Ilmiötä tarkastellaan analysoimalla Anna-Kaari Hakkaraisen romaanin <em>Kristallipalatsi</em> (2016) blogijulkaisemisen minätekniikoita.</p> <p>Foucault’n minätekniikat (<em>technologies of the self</em>) ovat kontekstisidonnainen joukko itsetutkiskelun ja itsensä kehittämisen menetelmiä, joiden avulla yksilö pyrkii onnellisemmaksi, viisaammaksi tai jonkin muun määreen suhteen täydellisemmäksi. 2000-lukulaisen digitaalisen kulttuurin myötä Foucault’n minätekniikoiden lista laajentuu sosiaalisen median alueelle. Romaanin lähilukua tuetaankin subjektiasema-käsitteen sekä ajankohtaisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen sekä median ja tunnustuskulttuurin kytköksiä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla.</p> <p>Kohdeteoksen päähenkilö käyttää runsaasti digitaalisen nykykulttuurin minätekniikkoja, mistä kuitenkin seuraa onnellisuuden sijasta arkiminän ja blogiminän erkaantumista, jota tematisoidaan romaanin kokonaisrakenteessa. Romaanin rakenne tutkii blogijulkaisemisen minätekniikoihin liittyviä subjektin asemoimisen kysymyksiä intertekstuaalisuuden ja historian avulla.</p> <p>Lopuksi argumentoin, että reaalimaailman esikuviensa representaatioina sosiaalisen median kaunokirjalliset kuvaukset kommentoivat blogijulkaisijan motiiveja rakentaa identiteettiään somessa. <em>Kristallipalatsi </em>tematisoi ja kommentoi kulttuurista tilannetta, jossa minätekniikoiden valintaa ohjaa ennemminkin huomiotalouden arvonmuodostukseen perustuva normi kuin blogijulkaisijan oman sisäisyyden kehitys.</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/128822 Promotoituja sisältöjä ja käännösrobotiikkaa 2023-06-22T11:56:41+03:00 Noora Vaakanainen <p><span style="font-weight: 400;">Tutkin artikkelissani monikielisyyttä huomio- ja elämystalouden esittämisen muotona Pontus Purokurun </span><em><span style="font-weight: 400;">Römaanissa</span></em><span style="font-weight: 400;"> (2019) ja Kaj Kalinin </span><em><span style="font-weight: 400;">Designissa </span></em><span style="font-weight: 400;">(2012). Lähestyn monikielisyyttä eri tyylikeinojen tuottamana multimodaalisena vaikutelmana ja kartoitan monikielisyyden keskeisimpiä ilmentymiä sekä niiden kriittisiä funktioita. Kummatkin tutkimani teokset pyrkivät jo otsikkotasolla uudistamaan romaanilajia, ja siten niitä on perusteltua lukea kokeellisen kirjallisuuden kehyksessä. Suhteutan kohdeteosten sisältämää kapistalismikritiikkiä siihen, kuinka ne onnistuvat haastamaan huomiotalouden suosimia konventioita ja käytäntöjä, kuten esimerkiksi yksiviivaista tematisointia tai vastaanottoa ohjaavaa brändäämistä. Analyysini osoittaa, että teosten tulkinnallinen kerroksellisuus asettuu keinojen kokeellisuuden punnitsemisessa avainasemaan. Siinä missä </span><em><span style="font-weight: 400;">Römaani</span></em><span style="font-weight: 400;"> kertauttaa esittämänsä latteuden kokemuksen lukijan tulkinnassa, </span><em><span style="font-weight: 400;">Designissa </span></em><span style="font-weight: 400;">monikielisyyden käyttöä leimaa eri yleisöpositioita erotteleva ironia. Artikkeli tuottaa uutta tietoa monikielisyyden jännitteisistä ja varioituvista merkityksissä 2010-luvun kertomakirjallisuudessa.</span></p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/142202 English abstracts 2023-12-20T07:51:06+02:00 Lehden toimitus <p>English abstracts</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/141195 Entiset päätoimittajat muistelevat 2023-11-20T19:22:54+02:00 Maarit Jaakkola <p>Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisen <em>Kulttuurintutkimus</em>-lehden numeron ilmestymisestä. Neljän vuosikymmenen vuosikerrat ovat tarjonneet suurelle joukolle kirjoittajia ja toimittajia mahdollisuuden kehittyä ja löytää ammatillinen tiensä – vaikka helppoa se ei ole ollut, sillä toimitustyö on syönyt aikaa omalta tutkimustyöltä. Lehden toimittajuudesta saatua kokemusta ei ole myöskään aina arvostettu yliopistomaailmassa, kertovat alkuaikojen päätoimittajat Vesa Niinikangas, Urpo Kovala ja Eeva Peltonen, Tuija Saresma sekä Riitta Koikkalainen. Parasta on kuitenkin ollut yhteistyön voima. Haastattelijana Maarit Jaakkola.</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/141162 Malja kulttuurintutkimukselle! 2023-11-19T14:44:15+02:00 Maarit Jaakkola <p>Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen neljää vuosikymmentä juhlittiin 3. marraskuuta Jyväskylässä. Tutkimuskeskuksen taivalta kokoontui juhlistamaan runsaslukuinen joukko kulttuurintutkimuksen tekijöitä, edistäjiä ja ystäviä. Julkaisemme tässä numerossa Raine Koskimaan, Irma Hirsjärven ja Kaisa Murtoniemen juhlapuheet.</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/132103 Samppanjaa, sekoituksia ja tavallisen huonoa musiikkia 2023-08-17T18:30:12+03:00 Elina Valovirta Mikko Lehtonen Kaisa Ilmonen Jopi Nyman Janne Korkka <p>Turun yliopiston englannin kielen professori Joel Kuortti täytti kesäkuussa 60 vuotta. Viisi kulttuurintutkijaa pureutuivat<br /><em>Kulttuurintutkimus</em>-lehden entisen päätoimittajan tuotantoon. Joel Kuortille omistetuissa juhlaesseissä päädytään<br />keskusteluun suomalaisen kulttuurintutkimuksen identiteetistä, halusta kuunnella toista, tavallisuudesta ja akateemisista<br />pätkätöistä.</p> 2023-12-30T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus