https://journal.fi/kulttuurintutkimus/issue/feed Kulttuurintutkimus 2022-06-27T10:40:40+03:00 Maija Rämö sihteeri@kultut.fi Open Journal Systems <p>Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta.</p> https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/120262 English abstracts 2022-06-21T15:05:16+03:00 Lehden toimitus sihteeri@kultut.fi <p>English abstracts</p> 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/119954 Tehokkuutta tarkoituksenmukaisuuden kustannuksella? 2022-06-10T12:51:19+03:00 Juhana Venäläinen juhana.venalainen@uef.fi <p>Opiskelijavalinnan uudistaminen on ollut Suomessa yksi korkeakoulupoliittisen ohjauksen kohde, joka on tuottanut yliopistokentälle jatkuvaa turbulenssia. Prosessin viimeisin vaihe käynnistyi vuonna 2018 osana Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa, jossa valintakokeiden uudistaminen määriteltiin keinoksi nopeuttaa siirtymistä työelämään.</p> <p>Todistusvalinnan korostamista on perusteltu sekä valinnan tehokkuudella että sen tuottamalla oikeudenmukaisuudella: sillä, että myös nuorista hakijoista yhä useampi saisi edes jonkin korkeakoulupaikan. Valintauudistuksen vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta selvittäneen VATT:n ja LABORE:n tutkimuksen mukaan uudistus onkin tässä suhteessa onnistunut. Aloituspaikkojen jakamisen tehokkuus ei silti takaa opiskelun tehokkuutta tai tarkoituksenmukaisuutta. Jo pelkästään rahoitusindikaattorien vuoksi (opiskelijoiden hyvinvoinnista tai sivistymisestä puhumattakaan)&nbsp;korkeakoulujen on oltava kiinnostuneita siitä, että paikan vastaanottaneet myös kiinnittyvät opintoihinsa ja etenevät niissä.</p> <p>Todistusvalinnan laajentaminen kaikilla aloilla ei ole ongelmatonta, vaikka pisteytystaulukoiden painotuksia uudistuksen seuraavalla kierroksella saataisiin korjattua. Alakohtaisten toiveiden huomioiminen saattaa myös olla sovittamattomassa ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa. VATT:n ja LABORE:n tutkijaryhmä huomauttaa, kuinka opiskelijavalintamekanismeja valittaessa "tasapainotellaan mekanismin tehokkuuden ja korkeakoulujen spesifien preferenssien kunnioittamisen välillä". Näitä ”spesifejä preferenssejä” voisi toisaalta kutsua sellaiseksi tieteen autonomiaksi taikka kriittiseksi järjenkäytöksi, jota yliopistojen kuuluukin opiskelijoita valitessaan harjoittaa.</p> 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/111376 Einosta ei ole montaa valokuvaa 2021-11-26T11:59:15+02:00 Tuija Saarinen-Härkönen tuija.j.saarinen@gmail.com <p>Artikkelin keskiössä on omaan perheeseeni kuuluva tarina, jonka päähenkilö on edesmennyt isoisäni Eino Hietarinne (1905–1943). Käsittelen sitä, miten isoisäni toisen maailmansodan aikaista rintamakarkuruutta ja siihen liittyviä vaiheita on käsitelty perhepiirissäni. Tutkin sitä, millä tavoilla sodassa menehtyneen isoisäni vaiheita käsiteltiin perheen muistitiedossa: mistä oli luvallista puhua ja mitä salattiin. Suhteutan tätä siihen, millaisen kuvan virallinen arkistoaineisto antaa isoisäni vaiheista.</p> <p>Tutkimukseni lähtökohta on perheen parissa kerrottu lyhyt toteamus isoisäni kohtalosta jatkosodassa, jonka mukaan hän kaatui sankarivainajana. Käsitykseni hänen kohtalostaan muuttui vuonna 2017, kun sain luettavakseni ensimmäiset Kansallisarkistosta tilaamani asiakirjat eli isoisäni sotilaspassin ja -kantakortin sekä muutaman muun sota-aikaa koskevan asiakirjan. Nämä arkistodokumentit antoivat toisenlaista tietoa tapahtumista: isoisäni oli karannut rintamalta ja kieltäytynyt palaamasta palvelukseen.</p> <p>Analysoin tekstissä millaiseksi perhepiirissä tunnettu kertomus sankarivainajasta muodostui, kun sitä suhteutettiin arkistolähteistä saatavaan tietoon. Artikkelin lähdeaineisto on kaksiosainen ja koostuu keskenään erilaisista ja sisällöiltään ristiriitaisista ryhmistä. Ensimmäiseen niistä sisällytän autoetnografisen aineiston. Toinen lähdeaineistoryhmä koostuu Kansallisarkistosta saamistani asiakirjoista.</p> <p>Isoäitini vaikenemiselle löytyy selityksiä sekä kulttuurisella että yhteiskunnallisella tasolla sijaitsevista selitysmalleista. Yhteiskunnallisen tason selitysmallin mukaan sotien jälkeen vallalla ollut arvomaailma velvoitti kertomaan miehistä sankaritarinaa, jossa kunnon mies oli uhrautunut kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Jotta isoisäni olisi sopinut sankareiden joukkoon, oli hänen tarinansa mukautettava mallin mukaiseksi, ja rintamakarkuruudesta vaiettava.</p> 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110878 Läheisyyksiä ja etäisyyksiä nautinnon kansallisgalleriassa 2022-01-14T12:25:01+02:00 Maria Vihlman maria.vihlman@utu.fi <p>Artikkeli tarkastelee sitä, miten Alaston Suomi -yhteisöpalvelun käyttö nivoutuu kokemukselliseen ja maantieteelliseen suomalaisuuteen seksuaalisuutta ajassa ja paikassa järjestäen. Aineisto on koostettu vuosien 2020–2021 aikana tehdyistä Alaston Suomi -käyttäjien haastatteluista (n=31) sekä havainnoinnista alustalla. Analyysissa keskitytään tapoihin, joilla läheisyydestä ja etäisyydestä käytävät neuvottelut järjestävät sivuston sosiaalista tilaa. Alaston Suomi toimii digitaalisena tilana ja paikkana, joka nivoutuu läheisesti maantieteelliseen Suomeen niin alueellisesti kuin symbolisestikin. Alustalla otetaan myös etäisyyttä suomalaisuuteen ja haastetaan totuttuja ymmärryksiä seksuaalisuudesta, seksin kulttuurisesta paikasta ja siitä, millaiset kehot saavat näkyä, nauttia ja leikkiä yhdessä. Kuten kaikki yhteisöt, Alaston Suomikin muodostaa omia keskiöitään ja periferioitaan, ja erilaiset kehot ja mieltymykset pääsevät nautinnon kartalle eri tavoin. Analyysi osoittaa, että maantieteelliset ja kokemukselliset välimatkat yhtä aikaa tarjoavat mahdollisuuksia ja asettavat reunaehtoja kehollisuuden, seksuaalisuuden ja nautinnon toteuttamiselle.</p> 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/107751 Parisuhde ilman seksiä? 2022-02-23T10:46:58+02:00 Katriina Koponen kkoponen@student.uef.fi <p>Aseksuaalisuus on viime vuosikymmenenä yleistynyt seksuaalisen kokemuksen kategorisoimisen muotona myös Suomessa. Lisääntyneestä informaatiosta huolimatta aseksuaalit kokevat yhä erilaisia haasteita navigoidessaan yhteiskunnan seksuaalivaatimusten ristipaineessa. Parisuhteet näyttäytyvät erityisenä tilana, jossa aseksuaalit joutuvat pohtimaan seksuaalisen kokemuksensa suhdetta kulttuurisiin normeihin. Jälkimoderneissa yhteiskunnissa parisuhteiden emotionaalisesta tyydyttävyydestä on tullut tärkeä suhteita ylläpitävä voima, jolloin myös suhteen seksuaaliselle tyydyttävyydelle annetaan merkittävästi arvoa. Seksuaalinen toiminta sekä määrittää parisuhteen erityiseksi läheissuhteeksi että kertoo osapuolten tunteista toisiaan kohtaan. Parisuhteen haluavat aseksuaalit joutuvat aktiivisesti pohtimaan ja neuvottelemaan parisuhteen seksuaalisen ulottuvuuden järjestelyjä navigoidessaan parisuhdekentällä. Kulttuuriset viestit seksin tärkeydestä parisuhteen kategoriassa koetaan niin voimakkaiksi, että aseksuaalisen kokemuksen koetaan monin tavoin vaikeuttavan ellei jopa estävän onnellisen parisuhteen saavuttamisen. Aseksuaalien kertomukset tekevätkin näkyväksi parisuhteen kategoriaan liitettyjä käsityksiä ja odotuksia. Tämä tutkimus analysoi kategoria-analyysin keinoin aseksuaalien kokemuksia seksuaalisista odotuksista parisuhteen kulttuurisessa kategoriassa.</p> 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/119635 Rasisminvastainen kokoomateos haastaa tieteen konventioita 2022-05-27T11:42:06+03:00 Jukka Jouhki jukkajouhki@gmail.com <p><em>Rasismi, valta ja vastarinta. </em>Toim. Suvi Keskinen, Minna Seikkula &amp; Faith Mkwesha. Gaudeamus. 287 s.</p> 2022-06-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus