https://journal.fi/kulttuurintutkimus <p>Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta.</p> Kulttuurintutkimuksen seura fi-FI Kulttuurintutkimus 0781-5751 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/138053 <p>English abstracts Kulttuurintutkimus 3/2023</p> Lehden toimitus Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 83 84 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/127732 <p>Teksti perustuu väitöskirjasta <em>Kolttasaamelaisen kyläkokousjärjestelmän vaikuttamisen strategiat ja taktiikat 1920-1979 </em>laadittuun lektioon, joka esitettiin Oulun yliopistossa 4.2.2023.</p> Sonja Tanhua Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 70 73 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/129384 <p>Teksti perustuu väitöskirjasta <em>The Kink Community in Finland: Affect, Belonging, and Everyday Life</em> laadittuun lektioon, joka esitettiin Turun yliopistossa 25.2.2023.</p> Johanna Pohtinen Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 74 78 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/132046 <p>Teksti perustuu väitöskirjasta <em>The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles</em> laadittuun lektioon, joka esitettiin väitöstilaisuudessa 7.6.2023 Tampereen yliopistossa.</p> Jarmo Kallunki Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 79 82 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/136899 <p>Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut ohjeistuksen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) samoin kuin sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä. HTK-ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Ohjeet tarkentuvat ja laajenevat jatkuvasti, ja on tutkijoiden vastuulla pitää huolta siitä, että he ovat tietoisia sen hetkisestä HTK-ohjeistuksesta. Ohjeet ovat osoitteessa https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk.</p> <p>TENKin ohjeiden lisäksi on myös alakohtaisia tarkempia ohjeistuksia. Korkeakouluopintojen eri vaiheissa opiskelijat käyvät läpi tieteenteon etiikkaa ja hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Opiskelijat oppivat perusasioita oman tieteenalan viittaustekniikoista ja viittaamisen etiikasta, yhteistyöstä ja tekijyydestä, aineistonkeruuseen liittyvästä eettisestä ohjeistuksesta, aineiston säilytyksestä ja sen hallinnasta. Tutkimusetiikan opetuksen määrä on yliopistoissa jatkuvasti kasvanut, ja näin uudet tutkijapolvet ovat koko ajan eettisesti valveutuneempia.</p> Outi Autti Maarit Jaakkola Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 1 3 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/120015 <p>Länsimaissa 1960–1970-luvuilla muotiin tullut unisex kuvasti pukeutumisen murrosta: unisex-vaatteista otetut valokuvat visualisoivat muuttuneiden sukupuoliroolien mukaisesti uudenlaista naiseutta ja mieheyttä. Suomessa Marimekko toimi unisexin edelläkävijänä, vuosien 1956–1967 ollessa unisexin prototyyppejä ennen varsinaista vuosien 1968–1979 ohjelmallista unisex-suunnittelua. Vaatteista otettuihin valokuviin tallentui marimekkolainen unisex-ideologia. Kysyn tässä artikkelissa, miten Marimekon unisex-vaatteita esittelevissä edustusvalokuvissa visualisoitiin sukupuolta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Artikkelin tutkimusaineisto on kerätty Designmuseon ja Marimekon arkistoista.</p> <p>Kuva-analyyseissä havaitsin, että Marimekon unisex-vaatteita visualisoitiin epäsymmetrisesti aikalaisvalokuvissa. Valokuvissa unisexin esitystavat rakentuivat maskuliiniselle yleisolemukselle – lisäksi vaatteiden leikkaukset ja niiden nimet tukivat tätä tulkintaa. Toisaalta miehille unisex esitettiin kapeampana kuin naisille, joille markkinoitiin sekä feminiinisiä että maskuliinisia vaihtoehtoja pukeutua unisex-mallistojen vaatteisiin. Marimekon luoma unisex-kuvasto kertoi ulospäin, miten unisex-vaatteita voisi käyttää: representaatiovalinnat ja poisjätetyt esittämisen tavat näin ollen ohjasivat sitä, keille unisex-vaatteita Marimekon toimesta kohdennettiin.</p> Anna Parviainen Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 4 23 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122630 <p>Äänielementit ovat avainasemassa, kun erotiikka-alan liikehuoneistoon luodaan erilaisia tarjoumia kuluttajalle. Liiketilaan rakennetaan vyöhykkeitä yhdistelemällä auditiivisia, visuaalisia ja haptisia aistimellisia kokemuksia. Vyöhykkeillä ehdotetaan kuluttajalle tietynlaista ymmärrystä liiketilasta. Tämän ymmärryksen keskeinen juonne on jännite ja jatkumo arkitodellisuuden ja eroottisen todellisuuden välillä. Rinnakkaisia fantasiajatkumoita on mahdollista jäljittää myös suhteessa muiden elämyskuluttamisen tilojen – kauneussalonkien, pakohuoneiden tai elämysravintoloiden – tarjoamiin todellisuuksiin.</p> <p>Tapaustutkimus erotiikka-alan liiketilojen äänellisestä toteutuksesta nostaa äänielementit sivumaininnoista keskiöön. Painopiste on taustamusiikkikäytännöissä. Etnografinen tutkimus käyttää aineistoina kysely-, haastattelu- ja kenttätyömateriaaleja vuosilta 2020–2022. Artikkelissa esitetään kaksi eri tasoista kysymystä: 1) miten asiakkuutta rakennetaan äänellisesti lahtelaisissa seksikaupoissa, ja 2) miten musiikin ja kuluttamisen suhde ilmenee näissä kaupoissa? Viimeksi mainittu kysymys laajenee tutkimustehtäväksi – uudenlaisen, vyöhykkeistämiselle sensitiivisen näkökulman ehdottamiseksi kuluttamisen tilojen ja musiikin suhteen tutkimukselle.</p> Kaarina Kilpiö Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 24 44 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/120793 <p>Koulukäsityön ensimmäisen lähes sadan vuoden aikana toteutettiin työkasvatusta, joka perustui agraariyhteiskunnan arvoihin ja oppilaan sukupuoleen. Sittemmin on pyritty oppilaan kiinnostuksen kohteista lähtevään työskentelyyn, jossa toiminta ei määräydy sukupuolen mukaan. Käsityön opetuksen kulttuuri on muovautunut kodin tarve-esineiden valmistamisesta oppilaan ajattelun taitoja opettavaksi oppiaineeksi, jonka kautta oppilaat oppivat toimimaan vastuullisina yhteiskunnan jäseninä huomioiden kuluttamisen ja kiertotalouden kestävät ja ekologiset ratkaisut. Tällä hetkellä koulukäsityö on määritelty <em>Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa</em> (2014) monimateriaaliseksi oppiaineeksi, jossa ongelmanratkaisu edellyttää mahdollisuutta monien materiaalien ja työtapojen hyödyntämiseen. Ymmärtääksemme monimateriaalisuuden merkityksen meidän tulee hahmottaa käsityöoppiaineen dikotominen historia sekä selvittää, mitä materiaalisuus käsitteenä tarkoittaa käsityöprosessin aikana.</p> <p>Pohdimme artikkelissamme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia haasteita, mahdollisuuksia ja toteuttamisen reunaehtoja monimateriaalinen käsityö tarjoaa sekä mitä materiaalisuus antaa käsityölle, käsityön opetukselle ja sitä kautta käsityön tekemisen kulttuurille. Tarkastelemme artikkelissamme niitä toimintakenttiä, joilla monimateriaalisen käsityön opetuksen on nähty toteutuneen, ja jotka nykyisellään tarjoavat suuntia tulevaisuuden käsityön opetukselle. Tulokset osoittavat, että monimateriaalisen käsityön toteutuminen vaatii yhteisopettajuutta, monimateriaalisen oppimisympäristön ja kokonaisen käsityöprosessin toteuttamismahdollisuuksia. Materiaalisuuden merkitys nousee yhdeksi keskeisimmäksi opetuksen sisällöksi sekä kestävän käsityön että myös materiaalisen maailman ymmärryksen kautta vaikuttaen samalla vahvasti toimintaamme tulevaisuuden yhteiskunnan jäsenenä. Materiaalisuuden ymmärrys luo uudenlaisen pohjan käsityön tekemisen kulttuurille palaten samalla myös didaktisille juurilleen. </p> Sanna Mommo Marja-Leena Rönkkö Anna Kouhia Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 45 64 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/130664 Nita Taivaloja Copyright (c) 2023 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-27 2023-10-27 40 3 65 69