Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus <p>Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta.</p> Kulttuurintutkimuksen seura fi-FI Kulttuurintutkimus 0781-5751 Fasimin ja populismin lumo https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/143743 <p>Suomalainen fasismi on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja sen yhteydet sotien perintöön, kansallisuusaatteeseen ja populismin ääri-ilmiöihin ovat olleet paljon esillä. Tutkimus ja keskustelu on kuitenkin pääasiassa kiinnittynyt poliittiseen ja yleiseen historiaan. Tämän teemanumeron tarkoituksena on keskittyä suomalaisen fasismin ja populismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen.</p> Kimi Kärki Kari Kallioniemi Aila Mustamo Copyright (c) 2024 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-05-13 2024-05-13 41 1 1 5 Fasismin affektiivinen perintö https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/132016 <p>Suomalaisen fasismin perintö on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena erityisesti poliittisen historian tutkimuksessa. Nationalismin ja fasismin kulttuurinen rooli tämän perinnön ylläpitäjänä on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä artikkeli pohtii fasismin kulttuurisen perinnön ja sen synnyttämän affektiivisen tunneilmaston käsittelyä 1970-luvun populaarimusiikki-aineistossa (erityisesti progressiivinen suomirock ja punk). Tämä aineisto ei suoraan kommentoinut 1940-luvun sotia, kansallisuusaatetta ja militarismia vaan pyrki allegorisen ja provokatiivisen strategian kautta kritisoimaan suomettumisen ajan autoritääristä ja dogmaattista ilmapiiriä tai kulutus- ja mediakulttuurin roolia yhteiskunnassa.</p> <p>Erkaantuminen antifasismin julistavuudesta ja poliittisuudesta tapahtui vastakulttuurin synnyttämän rock-ideologian hengessä, joka kyseenalaisti politiikan ja vasemmistolaisen kulttuurieliitin tarjoamat mustavalkoiset mallit nationalismin ja kapitalismin ymmärtämiselle. Lawrence Grossbergin hahmottelemat affektiiviset panostuskartat, joita myös nuori suomalainen rock- ja mediakulttuuri 1970-luvulla alkoi synnyttää, hämärsi ja rikkoi linkkejä (anti)fasismin ideologian ja sitä kommentoivien, satirisoivien ja vastustavien representaatioiden välillä. Vaikka fasismin kritiikki sen esteettisen analyysin kautta ei saavuttanut suomalaista rock-kulttuuria, ymmärrys debordilaisesta détournementista ja kulttuurisesta merkityksenannosta ja representaatioista alkoi vähitellen lisääntyä punk-rockin kautta.</p> Kari Kallioniemi Copyright (c) 2024 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-05-13 2024-05-13 41 1 6 22 Symboleita, pahiksia ja rappiota https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/129763 <p>Black metal on metallimusiikin alagenre, jossa on esiintynyt 1990-luvulta alkaen viittauksia kansallissosialistiseen ideologiaan. Varsinainen kansallissosialistinen black metal (NSBM) on pieni alagenre, mutta ääriajattelun merkitys genressä herättää keskustelua laajemmin black metal -yhteisössä etenkin oikeistopopulistisen politiikan vallatessa alaa eri maissa.</p> <p>Tarkastelen tässä artikkelissa kansallissosialistisen ideologian ja estetiikan affektiivisia merkityksiä suomalaisessa black metalissa. Artikkeli perustuu vuosina 2021–2022 toteutettuun internetkyselyyn, neljän suomalaisen black metal -muusikon haastatteluihin sekä osallistuvaan havainnointiin black metal -tapahtumassa.</p> <p>Tutkimuksessa kävi ilmi, että kansallissosialismivaikutteet jakavat voimakkaasti mielipiteitä black metal -yhteisöissä. Myös kansallissosialismiin myönteisesti suhtautuvien vastaajien kokemukset ovat keskenään erilaisia. Joitakin kiehtoo natsiokkultismi, toisia taas natsit populaarikulttuurin äärimmäisinä pahiksina. Kansallissosialismiviittaukset auttavat sanoittamaan kokemusta nykykulttuurin henkisestä rappiosta. Jotkut arvelevat kansallissosialismiviittausten yleistyneen muun yhteiskunnan kulttuurisotien seurauksena.</p> <p>Vaikka black metalissa on tapana ajatella, että se ei ole pelkästään musiikkimaku vaan koko elämää koskeva ajattelutapa, tutkimuksen perusteella edes itsensä kansallissosialisteiksi identifioivat muusikot eivät pyri aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskuntaan. Black metal ei vaikuta olevan sisäänheittotuote äärioikeistolaiseen ajatteluun.</p> <p>Tutkimus edustaa pandemia-ajan etnografiaa, jossa iso osa vuorovaikutuksesta tapahtui internetin välityksellä. Artikkelissa pohdin, missä määrin etäetnografia ja tukeutuminen haastatteluaineistoon mahdollistaa kulttuuri-ilmiön affektiivisen puolen hahmottamista.</p> Aila Mustamo Copyright (c) 2024 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-05-13 2024-05-13 41 1 23 40 Meemit ja fasismin estetiikka https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/129352 <p>Sosiaalisen median merkitys ääriliikkeiden sanoman levittämisessä, kannattajien mobilisoimisessa ja uusien yleisöjen kiinnostuksen herättämisessä on kasvanut. Tämä on edellyttänyt liikkeiltä kykyä omaksua uusia viestinnän ja vaikuttamisen tapoja ja mukauttaa ilmaisuaan eri yleisöjen odotuksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) Suomen osaston julkaisemia internetmeemejä visuaalisen retoriikan näkökulmasta. Internetmeemeillä tarkoitetaan kuvallista ja yleensä humoristista digitaalista sisältöä, jota internetin käyttäjät tuottavat, muokkaavat ja jakavat eteenpäin. Tutkimusaineisto sisältää 52 meemiä, jotka PVL:n Suomen osasto julkaisi verkkosivuilla vuonna 2018. Tutkimusmenetelmänä hyödynnämme visuaalisen retoriikan analyysiä, joka mahdollistaa meemien sisältöjen, muotojen ja tavoitteiden tulkitsemisen. Retorisen analyysin tukena on hyödynnetty käänteistä kuvahakua, jonka avulla selvitämme meemien elinkaarta ja intertekstuaalisia viittauksia muihin meemeihin. Tulokset osoittavat, että meemien avulla välitettiin historiallisen fasistisen ideologian mukaista sisältöä. Antisemitismi, muukalaisviha, liikkeen vastustajien halveksuminen ja liikkeen toiminnan ihannointi, muodostivat keskeiset sisällöt, joiden avulla pyrittiin puhuttelemaan sekä liikkeen kannattajia että laajempia yleisöjä.</p> Eemeli Hakoköngäs Otto Halmesvaara Jari Martikainen Inari Sakki Copyright (c) 2024 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-05-13 2024-05-13 41 1 41 59 Natsit ja toinen maailmansota ­Ukrainan sodan meemeissä 2022–2023 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/129315 <p>Artikkeli käsittelee yhä käynnissä olevan Ukrainan sodan näkymistä kuvameemeissä sosiaalisen median kanavilla. Aineistovalinnassa tarkasteluumme rajautuu Reddit ja Twitter-palveluissa suosituiksi nousseet kuvameemit 2/2022–2/2023 väliseltä ajalta. Tutkimuksemme keskittyy analysoimaan sotaa näkökulmasta, jossa keskiöön nousevat toisesta maailmansodasta tutut kuvastot ja niiden innoittamat, natsismia hyödyntävät meemisisällöt. Venäjän sotaprogandaa parodioiden meemit nostavat esiin näkökulmia, joissa Venäjän sotilaita ja erityisesti presidentti Vladimir Putinia verrataan Ukrainaa uhkaaviin natseihin. Ukrainan omaa sotapropagandaa ja viestintästrategiaa mukaillen hyökkäävästä vihollisarmeijasta piirretään kuvaa kansanmurhaa suunnittelevana vihollisena, jota vastaan maa on puolustautumassa sankarillisen presidentti Volodymyr Zelenskyin johdolla. Meemit kytketään osaksi konfliktin laajoja ja kulttuurihistoriallisesti moniselitteisiä taustoja. Esiin nostetaan Ukrainan ja Venäjän välisen yhteisen historian traumaattiset tapahtumat, jotka olivat osa Neuvostoliiton hajoamisen historiaa sekä vuoden 2014 vallankumous, jolloin Ukraina alkoi ottaa tuntuvia askeleita pois Venäjän vaikutusvallan alta. Tutkimuksemme osoittaa miten ja millä tavalla meemikuvastot toimivat paitsi ideologisena kamppailun kenttänä, myös tuovat esiin tulkintoja, joissa erityisesti toisen maailmansodan aikaiset kuvastot näyttäytyvät uudessa valossa.</p> Petri Saarikoski Jenna Peltonen Rami Mähkä Copyright (c) 2024 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-05-13 2024-05-13 41 1 60 79 English abstracts https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/145629 <p>English abstracts Kulttuurintutkimus 1/2024</p> Lehden toimitus Copyright (c) 2024 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-05-13 2024-05-13 41 1 80 81