Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus <p>Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta.</p> fi-FI sihteeri@kultut.fi (Maija Rämö) sihteeri@kultut.fi (Maija Rämö) ke, 16 marras 2022 08:12:25 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 English abstracts https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122747 <p>English abstracts</p> Lehden toimitus Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122747 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Yhteisöjen rajapinnat merkityksellisen sosiaalisen tapahtumisen alueena https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/121808 <p>Teksti perustuu TT Hannu Rantalan väitöskirjasta <em>Liittyä ja irtautua – Tutkimus </em><em>uskonnollisen yhteisöllisyyden rajapinnoista</em> laadittuun lektioon, joka esitettiin väitöstilaisuudessa 3.9.2022 Helsingin yliopistossa.</p> Hannu Rantala Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/121808 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Ruotsin suomalaisuudet merkitysten ristiaallokossa https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/121823 <p>Teksti perustuu FT Tuire Liimataisen väitöskirjasta <em>Finnishnesses in Sweden – The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media</em> (<em>Ruotsin suomalaisuudet – Etnisyyden diskursiivinen rakentuminen sosiaalisessa mediassa</em>) laadittuun lektioon, joka on esitetty väitöstilaisuudessa 3.9.2022 Helsingin yliopistossa.</p> Tuire Liimatainen Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/121823 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Riittääkö enää pelkkä tutkimuksen julkaiseminen? https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122746 <p>Tieteellisten julkaisujen viestinnästä on tullut viime vuosina entistä monipuolisempaa, ja tiedelehdet elävät entistä kiivaammin kiinni ajassa. Kun tieteellisen lehden uusi numero ilmestyy, nykyään ei käytännössä riitä, että se ainoastaan saatetaan yleisön saataville. Numerosta tulee myös aktiivisesti viestiä eri kanavia pitkin kirjoittajille sekä kohde- ja sidosryhmille. Lukijoille lähetetään uutiskirjeitä, ja heidän kanssaan ollaan vuoropuhelussa sosiaalisessa mediassa. Lehti saattaa järjestää vaikkapa verkkotapaamisen, jossa numero ”unboxataan” verkossa yhdessä tutkijoiden kanssa. Teemanumeroiden aiheista tuotetaan paneelikeskusteluja ja podcasteja. Aloitettuamme tehtävämme Kulttuurintutkimus-lehdessä loppukeväästä me uudet päätoimittajat olemme tulleet erityisen paljon miettineeksi sitä, mitä suomenkielisiltä tiedelehdiltä nyt ja lähitulevaisuudessa odotetaan ja vaaditaan.</p> Maarit Jaakkola, Outi Autti Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122746 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Kuopion koulun kuvataide 1980‒1986 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110986 <p>Kuopiossa toimi vuosina 1980‒1986 uusekspressionistinen kuvataiteilijaryhmittymä, jolle annettiin mediassa nimitys Kuopion koulu. Väljän ryhmän ydinhenkilöitä olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pentti Meklin (s. 1952), Pauno Pohjolainen (s. 1949) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Artikkelissani tutkin ja erittelen tapoja, joilla kriitikot ja muut journalistit puhuivat ilmiöstä ajan lehtiartikkeleissa. Lisäksi tutkin yleisönosastokeskustelua, jota käytiin Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan ja Kuopion kaupungin julkishallinnon välillä sekä Ars Liberan vanhemman ja nuoremman taiteilijasukupolven välillä. Käyttäen menetelmänä diskurssianalyysiä pyrin löytämään aineistosta toistuvia repertuaareja ja taustaa siihen, millaisin keinoin maaseutukaupungin taiteilijaryhmää ja heidän taidettaan käsiteltiin lehdistössä ja miten ilmiöstä tuli valtakunnallisesti noteerattu. Teoreettisen taustan osalta käytössä on eritoten sosiologi Pierre Bourdieun kenttäteoria. Tutkimuksen aineisto käsittää 356 lehtileikettä, joiden joukossa on artikkeleja, uutisia ja mielipidekirjoituksia. Tutkimuksen löydökset keskittyvät taideilmiön sanoittamiseen ja mediakuvan kartoittamiseen. Artikkelista tulee osa Kuopion koulua koskevaa taidehistorian väitöskirjaa, jonka muita artikkeli-aiheita ovat Kuopion koulun taideteosten naiskuva ja Teemu Saukkosen taide Kuopion koulun tapausesimerkkinä.</p> Anna Vepsä Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110986 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Itseään rukoilevat koneet https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/113747 <p>Tässä artikkelissa analysoin kolmea suomalaista scifiaiheista runoa. Runot ovat Markku Paasosen "Kone", Veera Antsalon "Play" ja Tomi Sonsterin "Tettiläinen". Jokainen tieteisfiktiivinen maailma on rakennettu <em>novumin</em> ympärille. Novum on jokin ilmiö tai keksintö, joka eroaa kirjoittajan omasta todellisuudesta ja joka on selitetty tieteellisesti. Carl Malmgrenin mukaan novumit voidaan nähdä ekstrapolatiivisina novumeina, jotka on tehty venyttämällä jokin asia tekijän omasta todellisuudesta, sekä spekulatiivisina novumeina, jotka tuovat lukijan keskelle täysin uusia todellisuuden lakeja. Nämä kaksi novumin päätyyppiä perustuvat runouden kielikuviin. Ekstrapolatiivinen novum perustuu metonymiaan ja spekulatiivinen novum metaforaan. Aluksi analysoin metaforaa ja metonymiaa novumeina, jotka konkretisoituvat runoissa. Sitten paikallistan teksteistä tieteiskirjallisuuden ja runouden yhteiset lajipiirteet. Seo-Young Chun mukaan nämä piirteet ovat 1) yksinpuhelu, 2) lyyrinen ajattomuus, 3) verbaalinen intensiivisyys, 4) musikaalisuus ja 5) poikkeavat tietoisuuden tilat. Analysoimani runot osoittavat, että koneiden hallitsema maailma on mielikuvitukseton ja tyhjä ja että nämä runot eivät toimi science fiction -runoina ilman intertekstuaalisia yhteyksiä muihin scifi-teksteihin. Ovatko nämä runot tieteiskirjallisuutta, on epäolennainen kysymys, koska scifiaiheisten runojen analysointi tieteisfiktion lajipiirteiden avulla lisää lukijan ymmärrystä oman todellisuutemme ongelmista.</p> Tomi Sirviö Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/113747 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Tervetullut folkloristin näkökulma verkkovihaan https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122011 <p>Arvio Karin Sandellin väitöskirjasta <em>Parasiter och bättre folk. Affekt, performans och performativitet i näthat mot det svenska i Finland. Å</em>bo: Åbo Universitet. 198 s.</p> Tuija Saresma Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122011 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Affektiivisia yhteisöjä analysoimassa https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/121644 <p>Raportti kulttuurintutkimuksen kesäkoulusta <em>Affective Communities</em> 10.–12.8.2022.</p> Miia Tikka, Maija-Stina Larkio, Heikki Rosenholm, Kaisa Tiusanen Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/121644 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200 Kirjoituskutsu: Fasismin ja populismin lumo https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122748 <p>Suomalaisen fasismin perintö on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena (mm. Silvennoinen ym. 2016; Swanström 2018), ja sen yhteydet sotien perintöön, kansallisuusaatteeseen ja populismin ääri-ilmiöihin ovat olleet paljon esillä. Tutkimus ja keskustelu ovat kuitenkin pääasiassa kiinnittyneet poliittiseen ja yleiseen historiaan. Tämän teemanumeron<br>tarkoituksena on luoda katsausta suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen.</p> Lehden toimitus Copyright (c) 2022 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/122748 ke, 16 marras 2022 00:00:00 +0200