Kulttuurintutkimus https://journal.fi/kulttuurintutkimus <p>Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta.</p> fi-FI sihteeri@kultut.fi (Maija Rämö) sihteeri@kultut.fi (Maija Rämö) pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Työn muutosta tulkitsemassa ja tekemässä https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/111079 <p>Puhuttaessa työn muutoksesta on vaikeaa erottaa sitä, missä määrin kyse on muutosten silkasta kuvaamisesta ja missä määrin myös niiden edistämisestä, vastustamisesta tai suuntaamisesta. Muutospuheella on kyky, pyrkimys tai ainakin huomaamaton taipumus saada aikaan vaikutuksia. Tässä <em>Kulttuurintutkimus</em>-lehden erikoisnumerossa pureudumme työn muutokseen ja työelämän muutospuheeseen toisiinsa sekoittuneina asioina. Aina kun työn muutosta tulkitaan, muutosta myös tehdään. Toisaalta työssä havaitut muutokset avaavat mahdollisuuksia uusiin tulkintoihin. Mikä kulttuurintutkijoiden mielestä on menneessä, nykyisessä ja tulevassa työelämässä analysoimisen arvoista?</p> Juhana Venäläinen; Jaana Vuori Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/111079 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Työelämän neurokulttuurin nykyisyyden historia https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110967 <p><em>Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa.</em> Mona Mannevuo. Gaudeamus 2020. 326 s.</p> Maija Korhonen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110967 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Nykyäitiys prekaarissa (työ)elämässä https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110807 <p><em>Prekaari äitiys: Kertomuksia palkkatyön reunamilta.</em> Lilli Aini Rokkonen. Itä-Suomen yliopisto 2020. 324 s.</p> Jenny Säilävaara Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110807 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Onko huonon johtamisen pandemia työelämässä sukupuolittunut? https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110995 <p><em>Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja? Ja miten korjata tämä?</em> Tomas Chamorro-Premuzic. Suom. Tatu Henttonen. Vastapaino 2021. 179 s.</p> Suvi Heikkinen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/110995 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Persoonallisuustestauksen ristiriitaiset ideaalisubjektit https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100290 <p>Artikkelissa analysoidaan persoonallisuustestiä, joka on Suomessa eniten käytetty psykometrinen persoonallisuustesti. Testi perustuu Henry Murrayn 1930-luvulla esittämään psyykkisten perustarpeiden luokitukseen, joka heijastaa aikansa arvoja esimerkiksi sukupuolille ominaisista piirteistä. Silti testin väitteiden oletetaan ennustavan, miten testattavat subjektit suoriutuvat nykyisessä muuttuvassa työelämässä. </p> <p>Kyseisessä testissä sukupuoli on keskeinen persoonallisuuseroja selittävä tekijä. Testissä on esimerkiksi mies- ja naisoletetuille omat pisteytysstandardinsa. Testitulos joka tulee tulkituksi naisoletetun vastaajan persoonallisuudessa normaalina, voi näyttäytyä miesoletetun vastaajan persoonallisuudessa normaalista poikkeavana. Testi teknologiana tuottaa siis sukupuolittuneita merkityksiä. </p> <p>Tarkastelemme artikkelissa kitkaa, joka muodostuu kahden erilaisen ideaalisubjektin välille. Testi sisältää julkilausumattomia oletuksia ideaalisubjektista. Testin oletukset sisältävät jäänteenomaisia historiallisia jakoja, järjestyksiä ja merkityksiä 1900-luvun alusta. Samaan aikaan rekrytointikonsultit kuitenkin tulkitsevat testituloksia suhteessa nykyiseen uusliberaaliin työelämään ja sen ideaalisubjektiin. Analysoimme sitä, minkälaisia sukupuolittuneita, ikään ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä merkityksiä testissä ja haastatteluaineistossa rakentuu.</p> <p>Artikkelin aineistona on persoonallisuustesti ja rekrytointikonsulttien haastatteluita. </p> Sara Liinamo, Virve Peteri Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100290 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Konsultointia horisontissa https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100077 <p>Poliittisten toimijoiden ja ajatushautomojen mukaan työelämä on keskellä murrosta; tulevaisuuden työ on paitsi entistä autonomisempaa ja merkityksellisempää myös joustavampaa ja monimuotoisempaa. Tässä artikkelissa tarkastelen kriittisen diskursiivisen psykologian näkökulmasta uuden työn ideoiden käyttöönottoa ruohonjuuritason vuorovaikutuksessa. Artikkelissa analysoin yliopisto-opiskelijoiden haastattelupuhetta tulevasta työllistymisestään ja kysyn, ovatko opiskelijat ottaneet käyttöönsä uuden työn ideat vai rakentavatko he tulevaa työmarkkina-asemaansa edelleen perinteisempiin työn merkityksiin nojautuen. Haastatteluihin osallistuneille yliopisto-opiskelijoille uusi työ vaikuttaa olevan tuttu ja hyväksytty, joskaan ei aina yksiselitteisen myönteisesti arvotettu jäsennys työelämästä. Vaikka opiskelijat ottavat haastattelutilanteessa käyttöön poliittisten toimijoiden ja ajatushautomojen lanseeraaman uuden työn idean, he myös tunnistavat vanhan version työstä ja käsittelevät jännitteitä työn uusien ja vanhojen merkitysten välillä.</p> Miira Niska Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100077 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Startup-yrittäjyys työn muutosdiskurssien valossa https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99604 <p>Artikkelissa käsittelen työn muutosta ja muutospuhetta startup-yrittäjyyden kontekstissa. Työn muutosta voidaan lähestyä diskursseina, joissa painottuvat vaihtelevilla tavoilla globaalin tietotalouden ja prekarisaation merkitykset. Diskurssit luovat ymmärrystä työn muutoksesta kaikkialle levittäytyvänä epävarmuutena ja kiihtyvänä muutosvauhtina, ja ymmärryksellä on monenlaista toimeenpanevaa voimaa.</p> <p>Asetun tässä artikkelissa keskusteluun työn muutoksen diskurssien kanssa analysoimalla, miten muutoksen annettuus näkyy suomalaisessa startup-diskurssissa. Aineistona hyödynnän suomalaista, 2010-luvulla julkaistua yleistajuista startup-opas- ja -tietokirjallisuutta. Lähestyn työn muutosta episteemisen hallinnan näkökulmasta: muutosta voidaan ajatella osana prosessia, jossa toimijat pyrkivät episteemisen työn avulla konstruoimaan sosiaalista todellisuutta ja legitimoimaan sosiaalista muutosta.</p> <p>Analyysissäni katson, että työn muutos toimii taustatarinana, joka jäsentää startup-diskurssissa esiin piirtyvää yksilöllistä toimijuutta ja Suomen kansallista toimijuutta. Yksilöllinen toimijuus tulee ymmärrettäväksi sukupolvipuheen kautta: startup-yrittäjyys käsitetään toimijuutena, joka on luontaista nuorelle sukupolvelle, jonka vastinpari puolestaan haetaan vanhemmasta ”korporaatioiden sukupolvesta.” Asetelma rakentuu ymmärrykselle jälkiteollisesta murroksesta, joka edellyttää yrittäjämäistä, aktiivista toimijuutta kaikilta asemaan katsomatta, ja startup-yrittäjät edustavat tässä ideaalia etujoukkoa. &nbsp;</p> <p>Kansallisessa kehyksessä puolestaan esiin piirtyy narratiivi, jossa Nokian romahduksen ja talouskriisin runtelema Suomi tarvitsee uuden suunnan. Perinteiset yritykset näyttäytyvät hitaina ja vanhentuneina ja startup-yritykset puolestaan notkeina ja ideaaleina globaalissa tietotaloudessa. Näin startup-myönteinen yhteiskunta hahmottuu ainoaksi oikeaksi kehityssuunnaksi, ja se edellyttää esimerkiksi suomalaisen työlainsäädännön muutoksia.</p> <p>Työn muutospuheen tarkastelu episteemisen hallinnan näkökulmasta paljastaa, että työn muutos legitimoi suomalaisen startup-yrittäjyyden pukemalla sen yhteiskunnallista kokonaisetua palvelevaksi muutosprojektiksi.&nbsp;</p> Henri Koskinen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99604 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Mielenterveys työelämän murroskohdissa https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100522 <p>Tässä artikkelissa analysoimme terveysalan ammattilaisten näkemyksiä työelämän muutosten ja työntekijöiden kokemien mielenterveyshaasteiden välisestä suhteesta. Kysymme, miten erilaiset työelämän murroskohdat ovat näkyneet työterveyshuollossa ja miten mielenterveyskysymysten rooli on muuttunut työterveysammattilaisten työssä. Aineisto käsittää 41 suomalaisen työterveyslääkärin, psykiatrin, työterveyshoitajan ja psykologin syvähaastattelua, joissa he peilaavat havaintojansa työelämän muutoksista ja työntekijöiden mielenterveysongelmista 1960-luvulta 2010-luvulle. Työterveysammattilaisten käsitykset piirtävät kuvaa siitä, kuinka työelämän, työprosessien ja potilas-lääkäri-suhteen muutos on eri aikoina tuonut esiin erilaisia tapoja oirehtia ja kuvata työelämän ongelmia. Haastatteluissa näkyvät eräinä murroskohtina työelämän tietokoneistuminen 1980-luvulta alkaen, lama-aika ja kiireen lisääntyminen 1990-luvulla sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen 2000-luvulla. Haastatteluissa näkyy myös se, kuinka lääketieteellisestä interventiosta on tullut keskeinen tapa hallita työhön ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Työterveyslääkäreille ja muulle työterveyshuollolle tämä on merkinnyt lisääntyvää vastuuta työntekijöiden psyykkisestä työhyvinvoinnista ja samalla kasvavaa huolta työntekijöiden tunne-elämän liiallisesta medikalisaatiosta.</p> Pekka Varje, Jussi Turtiainen, Kristiina Lehmuskoski, Anna Kuokkanen, Ari Väänänen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100522 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Nappikauppaa ja harrastushommia https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100137 <p>Miksi marginaalisia työn muotoja kannattaa tutkia? Miksi digitaalinen kotityö on näkymätöntä sekä tutkimuksessa että yhteiskunnassa? Millainen metodologia soveltuu näkymättömän työn tutkimiseen? Tässä artikkelissa tarkastelen digitaalisen kotityön tutkimista metodologisesta näkökulmasta. Tarkastelu pohjaa empiiriseen tutkimukseen äitiys- ja perhebloggaajien työstä uutena sukupuolittuneen työn muotona. Väitän, että äitiys- ja perhebloggaamisen kaltainen digitaalinen kotityö jää työn tutkimuksessa marginaaliin samoista syistä, joiden takia kotona tehty sukupuolittunut työ on historiallisesti jäänyt tunnistamatta ja tunnustamatta sekä yhteiskunnassa että tutkimuksessa: palkkatyön ulkopuolelle jäävä, kotiin sijoittuva, osittain palkaton ja hoivaan limittyvä työ ei mahdu palkkatyön ja taloudellisen tuottavuuden määrittämään ymmärrykseen työstä. Tällainen työ ei myöskään mahdu työn tutkimuksen tarkkarajaisiin kategorioihin. Kun työ rikkoo rajoja, ei tutkimuskaan voi rakentua niiden varaan. Tämän takia digitaalisen kotityön tutkiminen vaatii erityistä metodologista otetta, jossa feministisen metodologian ja arjen tutkimuksen näkökulmat ovat tarpeen.</p> Katariina Mäkinen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100137 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Tekoäly työssä? https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100315 <p>Spike Jonzen sci-fi-draaman <em>Her</em> (USA, 2013) keskiössä on kuvitelma tulevaisuuden kaikkitietävästä ja loputtomasti räätälöityvästä käyttöjärjestelmästä (<em>operating system</em>, OS), jonka elokuvan keskushenkilö Theodore Twombly (Joaquin Phoenix) hankkii avuksi kirjeenkirjoittajan työhönsä. Tekoäly nimeää itsensä Samanthaksi (Scarlett Johanssonin ääni) ja alkaa heti muovata toimintojaan Theodoren toiveiden ja tarpeiden mukaisiksi. Samantha ryhtyy muun muassa Theodoren kustannustoimittajaksi ja agentiksi samalla kun elokuvan juoni etenee näiden kahden keskinäisten intiimien keskustelujen kautta. Tässä artikkelissa keskitymme tietointensiivisen työn tulevaisuuden pohtimiseen tarkastelemalla Samantha-käyttöjärjestelmän kuvitteellisia kykyjä työntekijänä ja -johtajana. Ihmisenkaltaisen äänen käyttäminen ainoana käyttöliittymänä käyttäjän ja tekoälyn välillä mahdollistaa ihmis–konesuhteiden tarkastelun yhä monimutkaisempien tunteiden tasolla. Elokuvan kaikkivoipaisen tekoälyn kuvausta käsitellään sekä utooppisena että dystooppisena puheenvuorona tulevaisuuden työelämästä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista.</p> Kimi Kärki, Tanja Sihvonen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/100315 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 Taidetyön yhteismuotoutuva todellisuus https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/102980 <p>Artikkelissa ehdotamme lähestymistapoja, joiden kautta taiteilijoiden työtä voisi tutkia olennaisena osana taidetta ja prosesseina, joissa taiteiden erityispiirteet, tekijän subjektiivinen kokemus sekä erilaiset sosioekonomiset ja poliittiset tekijät aina yhteismuotoutuvat. Artikkelia motivoi oletus siitä, että uudenlaiset vuoropuhelut taiteen- ja työn tutkimuksen välillä edistävät merkittävästi ymmärrystä taiteellisen työnteon luonteesta, nykymuodoista ja tulevaisuudennäkymistä.</p> Mikko Jakonen, Paul Jonker-Hoffren, Katve-Kaisa Kontturi, Milla Tiainen Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/102980 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300 English abstracts https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/111607 <p>English abstracts</p> Lehden toimitus Copyright (c) 2021 Kulttuurintutkimus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/111607 pe, 08 loka 2021 00:00:00 +0300