https://journal.fi/kulutustutkimus <p>Kulutustutkimus.Nyt on Kulutustutkimuksen seura ry:n julkaisema kulutustutkimukseen keskittyvä monitieteellinen lehti.</p> Kulutustutkimuksen seura ry fi-FI Kulutustutkimus.Nyt 1797-2345 <p>Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative <br />Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0).</p> https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/122749 <p>Tämä esitys tarkastelee kestävyyttä ja kestävyysmurrosta kuluttaja- ja kulutustutkimuksen näkökulmasta. Taustoitan teemaa tarkastelemalla lyhyesti kulutuksen kasvua ja kulutusyhteiskuntaa, minkä jälkeen esittelen erilaisia lähestymistapoja kulutukseen ja paikannan oman tutkimukseni tähän kokonaisuuteen. Pohdin, miksi ja millaisia muutoksia kestävyysmurros edellyttää kulutuksen tavoissa sekä sitä, miten kestävää kulutusta voidaan ymmärtää arjen käytäntöjen näkökulmasta. Lopuksi nostan esiin ruoan kulutuksen esimerkkinä siitä, millaisia jähmeyksiä kestävyysmurrokseen liittyy.</p> Mari Niva Copyright (c) 2023 Mari Niva https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 65 73 10.54333/kulutustutkimus.122749 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/111714 <p><strong>Tiivistelmä </strong></p> <p>Tässä tutkimuksessa kuvataan Grounded Theory (GT) menetelmän tai lähestymistavan <br />soveltuvuutta muotoilun kuluttamisen tutkimukseen. Artikkeli tarkastelee klassisen <br />glaserilaisen GT-lähestymistavan yleispiirteitä ja periaatteita erään muotoilun kuluttamisen <br />käyttäytymistä tarkastelevan tutkimuksen tuottaman teorian näkökulmasta. Tuotettu teoria tukee muotoilun tutkimusparadigman kehittymistä ja osoittaa tutkimusaukon <br />kulutustutkimuksen ja muotoilun tutkimuksen välisessä monitieteisessä tutkimuskentässä.<br />Menetelmän edellyttämä empiirinen aineisto on pilkottu osiin ja koodattu avoimen, <br />selektiivisen ja teoreettisen koodauksen (teoreettisen mallinnuksen) vaiheiden mukaisesti <br />ydinkategoriaksi ja käsitteellisiksi alakategorioiksi. Muotoilun kuluttamista selittävä teoria <br />kannustaa tarkastelemaan tuotteiden ja palvelujen kulutusta ruumiillisina käyttökokemuksina ja prosesseina. Muotoilun kuluttamisen tutkimuksessa inhimillistä käyttäytymistä ja toimintaa selittävät teoriat ovat erittäin tarpeellisia ja mitä ajankohtaisempia. GT-menetelmän käyttö muotoilun kuluttamisen tutkimuksessa tuo käyttäytymisen tarkasteluun muotoilun tutkimukselle luontaisen prosessiorientoituneen luonteen, joka korostaa refleksiivistä, erehdyksen ja ymmärryksen kautta tapahtuvaa ja siten itseään korjaavaa toiminnan luonnetta, joka voisi olla hyödyllinen esimerkiksi maailmanlaajuisissa tavoitteissa kohti kestävämpää kuluttamista. Artikkeli pyrkii osoittamaan, kuinka GT-menetelmää soveltaen voidaan edistää muotoilun tutkimusta, erityisesti muotoilutuotteiden ja muotoilun kuluttamisen tutkimusta ilmiötasolla ja teorian tuottamisessa.<br />Avainsanat: Grounded Theory, tutkimusmenetelmät, muotoilu, muotoilun tutkimus, <br />muotoilun kuluttaminen, ruumiillinen kokemus</p> Piia Rytilahti Kaarina Määttä Copyright (c) 2023 Piia Rytilahti, Kaarina Määttä https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 7 25 10.54333/kulutustutkimus.111714 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/125337 <p>Kuluttajien kestäviä asenteita ja ajattelutapoja vaatteiden hankinnan ja käytön osalta on tutkittu, mutta se, miten vaate materiaalina toimii yhdessä kuluttajan kanssa kestävästi, on saanut vähäisempää huomiota. Tarkastelemme kuluttajien ja vaatteiden yhteistoimijuutta uusmaterialismin viitekehyksessä analysoiden vaatekaapin sisällöstä kertovia kirjoituksia, joissa kuluttajat ovat pohtineet vaatesuhdettaan. Tätä kuluttajan ja vaatteen vastavuoroista toimintaa tutkitaan ”toimijuuden tanssina”, jossa analysoidaan kehollisia ja affektiivisia vuorovaikutteisia kohtaamisia. Tutkimus osoittaa, että ”tanssin” osapuolet määrittävät toistensa toimijuutta ja voivat muuttua arvaamattomasti. Tanssin vaiheet, aina tanssiinkutsusta sen päättymiseen, ilmentävät vaatekulutuksen monimuotoisuutta ja ajallista kiertokulkua vaatteiden hankkimisesta niiden hävittämiseen, mikä tuo esiin kestävyyden kannalta kriittisiä hetkiä arjessa. Kosketus vaatteeseen, vuorovaikutuksen herättämät tunteet sekä käyttötilanteet muovaavat vuorovaikutuksen muotoja, jolloin esimerkiksi kiintymys vaatteeseen lisääntyy tai vaate hylätään sen kuluessa tai rikkoutuessa. Tanssin taukopaikat, kuten ”passiivivarastoon” unohtuneet vaatteet, tulisi nostaa kestävän vaatekulutuksen edistämisessä lähempään tarkasteluun.</p> Henna Kettunen Anna Kouhia Minna Autio Copyright (c) 2023 Henna Kettunen, Anna Kouhia, Minna Autio https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 26 46 10.54333/kulutustutkimus.125337 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/120843 Lilli Sihvonen Copyright (c) 2023 Lilli Sihvonen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 53 58 10.54333/kulutustutkimus.120843 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/121523 Ulla-Maija Sutinen Copyright (c) 2023 Ulla-Maija Sutinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 59 64 10.54333/kulutustutkimus.121523 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/120803 Milja Pollari Copyright (c) 2023 Milja Pollari https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 47 52 10.54333/kulutustutkimus.120803 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/122741 Visa Heinonen Mika Pantzar Copyright (c) 2023 Visa Heinonen, Mika Pantzar https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 74 76 10.54333/kulutustutkimus.122741 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/125761 <p>Ei abstraktia</p> Outi Uusitalo Copyright (c) 2023 Outi Uusitalo https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 4 6 10.54333/kulutustutkimus.125761 https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/125957 <p>&nbsp; &nbsp;</p> Toimitus Copyright (c) 2023 Toimitus https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-01-11 2023-01-11 16 1-2 77 77