https://journal.fi/kuntoutus/issue/feedKuntoutus2023-12-18T09:12:52+02:00Kuntoutus-lehtikuntoutuslehti@kuntoutussaatio.fiOpen Journal Systems<p><strong>Kuntoutus</strong> on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen aikakauslehti. Se välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua.</p>https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142108Virtsankarkailu, arki ja elämänlaatu2023-12-18T08:37:09+02:00Laura LahtiHanna OjalaIlkka Pietilä<p><em>Tutkimuksen lähtökohdat:</em> Eturauhassyöpä ja sen aktiivihoidot aiheuttavat usein pitkäaikaisia tai pysyviä virtsatieoireita, kuten virtsankarkailua, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ärsytysoireita. Oireet saattavat jatkua, vaikka syöpä olisikin jo parantunut. Virtsatieoireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja niihin liittyy usein potilailla häpeää. Tutkimme tässä artikkelissa eturauhassyöpähoidoissa olleiden kokemuksia virtsatieoireiden kanssa elämisestä ja niihin sopeutumisesta arjessa. Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä virtsatieoireiden kanssa elämisestä, jotta elämänlaatuvaikutukset voitaisiin huomioida aiempaa paremmin osana eturauhassyöpäpotilaan kuntoutusta.</p> <p><em>Aineisto ja menetelmät: </em>Aineisto koostui 31 eturauhassyöpähoidoissa olleen miehen yksilöhaastattelusta, jotka analysoitiin teema-analyysin avulla.</p> <p> <em>Tulokset:</em> Tutkimukseen osallistuvat olivat joutuneet tekemään monenlaisia muutoksia arkielämän käytännöissään saadakseen jokapäiväisen elämänsä sujumaan virtsatieoireista huolimatta. Muutokset liittyivät muuttuviin virtsaamisen rytmeihin, vessojen sijaintien kartoittamiseen, apuvälineiden ja uusien virtsaamisen tapojen haltuunottoon sekä sosiaalisten tilanteiden hallintaan.</p> <p><em>Päätelmät:</em> Eturauhassyöpää sairastaneiden subjektiiviset kokemukset virtsatieoireiden haittaavuudesta osana arkea tuovat oireperustaisten elämänlaatumittarien tuottaman tiedon ohelle tärkeää lisätietoa syöpähoitojen ja elämänlaadun suhteesta. Huomion kiinnittäminen virtsatieoireisten arkeen auttaa paikantamaan asioita, joihin kuntoutusta ja tukea tarjoamalla on mahdollista parantaa virtsatieoireisten arjen sujumista ja siten koettua elämänlaatua.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Urinary leakage, everyday life, and quality of life. An Interview study on the adaptation to urinary tract dysfunctions after prostate cancer treatment. </em></p> <p><em>Background:</em> Prostate cancer and its active treatments often cause long-term or permanent urinary tract dysfunctions, such as urinary leakage, increased urinary frequency and irritation symptoms. Urinary tract dysfunctions may persist to bother the patient, even if the cancer has already healed. Urinary tract dysfunction significantly impairs the quality of life, and it is often associated with shame. In this study, we examine the experiences of men undergone prostate cancer treatments in living with and adapting to urinary tract dysfunctions in everyday life. Our aim is to increase understanding of living with urinary tract dysfunctions. So that effects of quality of life could be taken into account better than before as part of the rehabilitation of prostate cancer patients.</p> <p><em>Data and Methods:</em> The data consisted of individual interviews of 31 men who had undergone prostate cancer treatments. The interviews were analyzed using thematic analysis.</p> <p><em>Results:</em> The interviewees had changed their everyday practices in many ways to make their daily lives run smoothly despite urinary tract dysfunctions. These changes were related to new frequencies of urination, need to locate toilets beforehand, learning how to use urinating aid and urinate differently, and managing social relations and public life.</p> <p><em>Conclusions:</em> Research on subjective experiences of men who have undergone prostate cancer treatments and suffer urinary tract dysfunctions offers important complementary knowledge on the relationship between cancer treatments and quality of life, which symptom-based measures of quality of life rarely reach. By analyzing urinary tract dysfunctions in various contexts of everyday life makes it possible to recognize issues that could be improved by rehabilitation and support and, therefore, enhance men’s lives with urinary tract dysfunctions and their experienced quality of life.</p> <p><em>Keywords:</em> prostate cancer, urinary tract dysfunctions, everyday life, adaptation, quality of life</p>2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142109Suomalaisten selkäydinvammaisten henkilöiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista ovat myönteisiä, FinSCI-tutkimus2023-12-18T08:43:29+02:00Kristiina PuranenPaula ReiteräAnna-Maija KauppilaSusanna TallqvistAki VainionpääEerika KoskinenJari ArokoskiMauri KallinenHarri HämäläinenAnni TäckmanHeidi AnttilaSinikka Hiekkala<p><em>Tavoite.</em> Selkäydinvammaisten henkilöiden hoidon keskittämisasetuksen jälkeisten sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksien selvittäminen.</p> <p><em>Menetelmät.</em> Finnish Spinal Cord Injury (FinSCI) -tutkimuksen vastaajat poimittiin HUS:n (Helsingin yliopistollinen sairaala), Tays:n (Tampereen yliopistollinen sairaala) ja OYS:n (Oulun yliopistollinen sairaala) selkäydinvammapoliklinikoiden asiakkaista. FinSCI-kyselyyn sisältyi THL:n sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia väestötutkimuskysymyksiä. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin logistisella regressioanalyysillä.</p> <p><em>Tulokset.</em> FinSCI-kyselytutkimukseen vastanneiden (n = 884, vastausprosentti 50) kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista olivat enimmäkseen myönteisiä, erityisesti terveyspalvelukäyntien osalta, eivätkä taloudelliset tekijät vaikeuttaneet suurimmalla osalla hoitoon pääsyä. Kielteisin kokemus liittyi palveluprosessin sujumattomuuteen. Kokemuksiin olivat yhteydessä eniten muut tekijät kuin selkäydinvammaan liittyvät tekijät. Yksin asuvilla ja naisilla ja niillä, joiden selkäydinvamma oli sairausperäinen, oli suurempi todennäköisyys kielteiseen kokemukseen verrattuna referenssiluokkiin. Verkostot ja sosiaalinen tuki näytti suojelevan kielteisiltä kokemuksilta.</p> <p><em>Johtopäätökset.</em> Suomalaisten selkäydinvammaisten henkilöiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista olivat pääosin myönteisiä. Erityisesti terveyspalvelukäynnit sekä asiakkaan ja henkilökunnan välinen hoidossa toteutuva vuorovaikutus koettiin myönteisinä. Palvelusprosesseja tulee jatkossa kehittää sujuvammiksi. Tämä sisältää niin hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden kuin myös tiedonkulun edistämistä. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota sellaisten henkilöiden kokonaisvaltaiseen hyvään hoivaan, joiden selkäydinvamma on sairausperäinen.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Finnish people with spinal cord injury have positive experiences of social and health care services, FinSCI study</em></p> <p><em>Background.</em> To explore social and health care service experiences among individuals with spinal cord injury after Health Care Act reform.</p> <p><em>Methods.</em> Finnish Spinal Cord Injury (FinSCI)-study respondents were from the three spinal cord injury outpatient clinics registers: HUS (Helsinki University Hospital), Tays (Tampere University Hospital) and OYS (Oulu University Hospital). Questions related to social and health care services were chosen from National Survey of Health, Well-being and Service that is organized by The Finnish Institute for Health and Welfare. Analyses were done by descriptive variables and logistic regression analysis.</p> <p><em>Results.</em> The response rate in the survey was 50 per cent (n=884). Experiences of social and health care services were mainly positive. Health care service visits were the most positive experiences. Also, most of the respondents did not have any financial challenges to receive treatment. The most negative experience was connected to processes of services. Factors that were connected to experiences, were mainly other factors than factors explaining spinal cord injury. There was a higher probability for negative experience if person was living alone, was a woman or spinal cord injury was caused by non-trauma compared to reference category. The networks and social support would seem to preserve from negative experiences.</p> <p><em>Conclusion.</em> Finnish people with spinal cord injury had mainly positive experiences of social and health care services. The most positive experiences were related to health care visits and communication during visits with health-care personnel. Still, we need to develop structural factors like availability, accessibility and flow of information. Especially we need to pay attention to the service processes on people whose spinal cord injury is caused by non-trauma.</p> <p><em>Keywords:</em> people with spinal cord injury, social and health care experiences, traumatic spinal cord injury, non-traumatic spinal cord injury</p>2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142110”Meillä on ihan eri ongelmat ja eri traumat ja jutut kuin miehillä”2023-12-18T08:53:39+02:00Ulla SalovaaraJanika Lindström<p>Viime vuosina on rikosseuraamuksissa ja vapautuvien parissa työskentelevien parissa huomattu vankiloissa olevien ja sieltä vapautuvien naisten erityistarpeet. Erityisesti naisten kuntoutustarpeisiin vaikuttavat traumatausta, kompleksiset lähisuhteet sekä koettu häpeä ja stigma. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on, millaisia tuen tarpeita naisvangeilla on ja millaisia naiserityisiä palveluita ja kuntoutusta vankilasta vapautuvat tarvitsevat. Tutkimusaineisto tuotettiin haastattelemalla yhtätoista rikostaustaista naista.</p> <p>Haastatteluaineiston analyysin kautta rakentui naisvankien tuentarpeista kolme keskeistä seikkaa. Ensinnäkin vankilasta vapauteen ulottuva ja eri nivelvaiheissa katkeamaton tuki on tärkeää. Toiseksi palveluiden tarjoaminen ja palveluvalikoiman kattavuus eivät ole riittävät, vaan tarvitaan traumatietoisia ja naiserityisyyden tunnistavia palveluita. Tämä merkitsee traumojen käsittelyä terapeuttisessa ympäristössä sekä mahdollisuutta vuorovaikutukseen, jossa voi keskustella luottamusta vaativista asioista. Kolmanneksi korostui turvallisen ja häpeää vähentävän ”normaaliin” opettelun mahdollisuudet. Turvallinen ympäristö on naiseutta tukeva sekä vapaa häirinnästä. Häpeää vähentävä ”normaaliin” opettelun mahdollisuus merkitsi toisaalta uusien asioiden opettelua sekä poisoppimista vanhoista tavoista.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>”We have different problems and traumas than men have” – Women-specific services supporting the integration and rehabilitation of women with criminal background</em></p> <p>During the recent years in criminal sanctions and workers who work among releasing convicts, it has been noticed that women who are either in prison or releasing have special needs. Especially traumatic background, complex relationships, shame, and stigma are causes for rehabilitation needs. This research focuses on what kind of supportive needs women convicts have and what kind of women specific services and rehabilitations releasing convicts need. The research data was conducted with interviews of 11 women with criminal background.</p> <p>Three main themes were derived by analyzing the interview data. First, the need for ongoing support for releasing convicts during different stages of being a convict and being released. Second, the services offered, and the variety of services are not enough. Women specific and trauma aware services are needed. This means that traumas are dealt in therapeutic environment and there is a possibility for interaction, where confidential matters can be discussed. Third theme that rose from the material was the possibilities for safe and shame reducing learning for ‘’normal life’’. Safe environment is supporting femininity and free form harassment. Shame reducing learning for ‘’normal life’’ would mean both learning new things and learning to avoid old habits.</p> <p><em>Keywords</em>: criminal background, women, women convict, incarcerated women, imprisonment, services</p>2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142111Digiosallisuutta ja hyvinvointia Etelä-Savossa2023-12-18T08:58:39+02:00Timo IlomäkiJouni PuumalainenHeikki HuttunenKatri LaukkanenToni Yli-Sirniö2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142112Työhön kytkeytyvä kuntoutus – mikä muuttuu?2023-12-18T09:02:48+02:00Pirjo Juvonen-PostiKirsi UnkilaMikko HenrikssonLisbeth Forsman-Grönholm2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142113Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus kehittyy2023-12-18T09:06:26+02:00Anna-Liisa Salminen2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023 https://journal.fi/kuntoutus/article/view/142105Keskeistä on yhteistyö2023-12-18T08:34:48+02:00Mika Pekkonen2023-12-18T00:00:00+02:00Copyright (c) 2023