Kuntoutus

Kuntoutumisen tuen toimintamalli sisäilmasta oireilevien työ- ja toimintakyvyn tukena

2023-10-11T12:41:55+03:00

Tarjolla on nyt vahva visio ja konkreettisia eväitä kuntoutuksen uudistamiseen

2023-10-11T12:13:31+03:00

Lukivaikeuden yksilö- ja ryhmämuotoisen neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus nuorilla aikuisilla

2023-10-11T14:03:32+03:00

Fyysisen toimintakyvyn mittarien käyttökelpoisuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

2023-10-11T12:31:24+03:00

Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä jokapäiväisistä elämän toiminnoista. Työikäisen väestön toimintakyvyn arviointi on tärkeää arvioitaessa kuntoutuksen tarvetta ja erilaisten interventioiden vaikutuksia. Ammattilaiset arvioivat asiakkaidensa toimintakykyä erilaisten menetelmien avulla. Arviointimenetelmät ja itsearviointikyselyt keskittyvät usein joihinkin tiettyihin toimintakyvyn osa-alueisiin, mutta arvioinnissa käytetään lisäksi myös elämänlaatumittareita ja yleisiä terveydentilan arviokyselyjä. Menetelmiä ja mittareita on käytössä paljon eikä niiden käyttö toimintakyvynarvioissa ole yhtenäistä. Fyysisen toimintakyvyn mittauksen merkityksestä kuntoutustutkimuksessa ja työkyvyn arvioinnissa on melko vähän aiempaa tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspotilaiden (N = 179) toimintakykyarvioissa käytettävien erilaisten toimintakyvyn testien käyttökelpoisuutta ja testien korrelaatiota yleisesti käytettyjen elämänlaatu- ja toimintakykykyselyjen välillä. Useiden perinteisten toimintakykytestien korrelaatio henkilöiden itsearvioihin työ- ja toimintakyvystään sekä elämänlaadustaan osoittautui heikoksi. Miehillä perinteisemmät toimintakykytestit korreloivat enemmän terveyden- ja elämänlaatukyselyiden osalta, kun taas naisilla toiminnallisuutta arvioivat testit korreloivat näihin paremmin. Tutkimus osoittaa, että toimintakyvyn arvioinnissa tarvitaan toiminnallisempien arviointimenetelmien käyttöönottoa erityisesti naisten kohdalla. Jatkossa lisätutkimus toiminnallisten testien hyödyllisyyden ja tulkinnan vahvistamiseksi suuremmalla otoksella eri ryhmistä ja erilaisilla menetelmillä olisi tarpeellista. Tulevissa tutkimuksissa tulisi myös tarkastella tarkemmin miesten ja naisten ja/tai eri ikäryhmien välillä havaittuja eroja.

Etäfysioterapian toteuttaminen ja sen vaikutukset AVH-potilaan yläraajan kuntoutuksessa

2023-10-11T12:37:52+03:00

Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli selvittää, miten AVH- kuntoutujien etäfysioterapiassa yläraajan kuntoutus on toteutettu ja mitä vaikutuksia sillä on saatu yläraajan toimintaan. Katsauksessa kuvataan AVH-potilaan yläraajakuntoutuksesta tehtyjä etäfysioterapiatutkimuksia vuosilta 2016–2021. Katsaukseen otettiin mukaan vain ne tutkimukset, joissa tutkittava harjoitteli kotiympäristössä ilman terveydenhuollon henkilöstön läsnäoloa. Vaikka ihmiskontaktien puute ja tekniset ongelmat vähensivät tyytyväisyyttä etäkuntoutukseen, se koettiin pääosin mielekkäänä ja motivoivana kuntoutusmuotona. Kirjallisuuskatsauksen perusteella etäfysioterapia on yhtä tehokasta kuin lähifysioterapia ja se on myös kustannustehokkaampaa ja säästää kuntoutujaa matkustamisen rasituksilta. Laitteiston kehityksessä tulisi jatkossa ottaa huomioon laitteiden helppokäyttöisyys sekä käyttö kotiympäristössä.

Sosiaalisen kuntoutuksen roolinjako

2023-10-11T12:44:38+03:00

Kuntoutujan tavoitteen asettamisen haasteita on ratkottava yhdessä

2023-10-11T14:00:32+03:00

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus biodynaamisen osteopatian ja biodynaamisen kraniosakraaliterapian vaikuttavuudesta

2023-10-11T12:17:49+03:00

Osteopatia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitoon erikoistunut terveydenhuollon ala. Manuaaliterapialla on osteopatiassa merkittävä rooli. Biodynaaminen osteopatia ja biodynaaminen kraniosakraaliterapia ovat viime vuosina Suomessa jalansijaa saaneita hoitomuotoja. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää biodynaamisen hoidon vaikuttavuutta tutkimusnäytön perusteella.

Artikkeleita haettiin neljästä terveystieteellisestä tietokannasta (Pubmed, PEDro, Cochrane Database, EBSCO) hakusanoilla ”biodyn* + osteopa*” ja ”biodyn* + craniosa*”. Katsaukseen hyväksyttiin kaikki sairauksien ja kiputilojen hoitoa ihmisillä selvittäneet tutkimukset, jotka raportoivat vertaisarvioidussa lehdessä alkuperäisdataa kliinisestä, tapaus- tai tapausverrokkitutkimuksesta biodynaamisen hoidon jälkeen.

Haun tuloksena saatiin duplikaattien poiston jälkeen 19 alkuperäisartikkelia. Niistä yksikään ei käsitellyt sairauksien tai kiputilojen hoitoa biodynaamisella osteopatialla tai kraniosakraaliterapialla. Tällä hetkellä minkäänlaista tieteellistä näyttöä biodynaamisen osteopatian tai biodynaamisen kraniosakraaliterapian vaikuttavuudesta ei ole.

Abstract

A systematic review of biodynamic osteopathy and biodynamic craniosacral therapy: clinical efficacy

Osteopathy is a healthcare profession which specializes in the treatment of musculoskeletal disorders. Manual therapy has a big emphasis in the osteopathic care. Biodynamic osteopathy and biodynamic craniosacral therapy have recently begun getting foothold in Finland among osteopaths. The aim of this systematic review was to evaluate the effectiveness of the biodynamic treatment based on the evidence.

Search was performed by using four different databases (Pubmed, PEDro, Cochrane Database, EBSCO) with the keywords ”biodyn* + osteopa*” and ”biodyn* + craniosa*”. All articles which showed original data on the biodynamic treatment of humans in a peer-reviewed journal about a clinical trial, case study or case-control study were approved.

The search brought 19 articles after removal of duplicates. None of these included data on the treatment of diseases or pain syndromes in the biodynamical osteopathy or craniosacral therapy. As of now, there is not any scientific evidence showing efficacy of biodynamic osteopathy or biodynamic craniosacral therapy.

Keywords: osteopathy, manual therapy, biodynamic osteopathy, biodynamic craniosacral therapy, systematic review

Henkilökohtaisen toipumisen mittaaminen mielenterveys- ja päihdetyössä

2023-10-11T12:23:51+03:00

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida henkilökohtaisen toipumisen mittaamiseen kehitetyn I.ROC-mittarin (Individual Recovery Outcomes Counter) soveltuvuutta suomalaiseen mielenterveys- ja päihdetyön kontekstiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin esitestatun I.ROC-mittarin suomenkielisen version psykometrisia ominaisuuksia ja vakautta taustamuuttujien (sukupuolen, iän, koulutuksen, pääasiallisen toiminnan, siviilisäädyn) suhteen. Aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä kuuden sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation kanssa, jotka olivat omassa toiminnassaan joko sitoutuneet toipumisorientaatioon tai kiinnostuneet toipumisorientaation käyttöönotosta. Kyseisten organisaatioiden mielenterveys- ja/tai päihdepalveluja käyttävät henkilöt (n = 63) täyttivät mittarin kaksi kertaa yhdessä mittarin käyttöön koulutettujen työntekijöiden kanssa. Palvelunkäyttäjien diagnooseja tai sairaushistoriaa ei tiedusteltu mittarin täyttämisen yhteydessä eikä siksi käytetty taustamuuttujina tutkimuksessa, mikä on otettava huomioon arvioitaessa tulosten sovellettavuutta ja yleistettävyyttä. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla. Pilotoinnin tulosten perusteella on maltillisesti todettavissa, että I.ROC-mittarin käännetty versio näyttää soveltuvan suomalaiseen kontekstiin. Mittarilla voidaan arvioida asiakaslähtöisesti henkilökohtaista toipumista ja sen osa-alueita. Tutkimusta I.ROC-mittarin soveltumisesta suomalaiseen kontekstiin ja eri kohderyhmille sekä käytettävyyden testaamista on tarpeen jatkaa. Suomenkielisen mittarin laaja kenttätutkimus toistomittauksineen on tarpeen perusteellisen validoinnin näkökulmasta.

Abstract

Measuring personal recovery in mental health and substance abuse work. Evaluation of the I.ROC measure in the Finnish context

The purpose of this study was to evaluate the applicability of the I.ROC (Individual Recovery Outcomes Counter) measure, a tool developed for measuring personal recovery, in the context of Finnish mental health and substance abuse work. In this study, the psychometric properties and stability in relation to background variables (sex, age, education, main type of activity, marital status) of the pre-tested Finnish version of the I.ROC were examined. Data collection was carried out in cooperation with six social or health care organizations that were either committed or interested in committing to recovery orientation. Mental health and/or substance abuse service users (n=63) in the above-mentioned organizations filled the measure twice together with staff members trained to use the I.ROC. The diagnoses or medical history of the service users were not inquired when filling in the measure and were therefore not used as background variables in the study, which must be taken into account when assessing the applicability and generalizability of the results. The data was analysed with the IBM SPSS Statistics 26 program. Based on the results of the pilot study, it can be moderately stated that the translated version of the I.ROC measure appears to be applicable for the Finnish context. The measure can be used to assess client oriented personal recovery and its aspects. Studies on the application of the I.ROC in Finnish context and within different target groups, as well as testing the usability, needs to be continued. A large field study of the Finnish version with repeated measurements is required for thorough validation.

Keywords: mental health work, substance abuse work, measures, recovery