Kuntoutus https://journal.fi/kuntoutus <p><strong>Kuntoutus</strong> on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen aikakauslehti. Se välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua.</p> Kuntoutussäätiö; Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry fi-FI Kuntoutus 0357-2390 Kuntoutus-lehti jatkaa vankalla tieteellis-ammatillisella linjalla – digitaalisesti https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100162 Erja Poutiainen Copyright (c) 2020-12-11 2020-12-11 43 4 3 4 Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100163 <p>Tieto kuntoutuksen kentän kokonaisuudesta ja erilaisten kuntoutuspalveluiden käytöstä samoilla ihmisillä on varsin hajanaista ja puutteellista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntoutukseen osallistumisen yleisyyttä ja päällekkäisyyttä eri osajärjestelmissä Oulun asukkailla vuonna 2018 laajalla rekisteriaineistolla (N = 192&nbsp;844). Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuntoutusta, Kelan kuntoutusta, työeläkekuntoutusta, työterveyshuollon fysioterapiaa ja Kelan korvaamaa yksityistä fysioterapiaa.</p> <p>Vuonna 2018 oululaisista 18 prosenttia sai vähintään yhden tutkitun osajärjestelmän kuntoutusta (N = 34&nbsp;061). Yleisintä oli julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus, harvinaisinta työeläkekuntoutus. Naiset osallistuivat kuntoutukseen miehiä yleisemmin. Kuntoutukseen osallistuminen oli miehillä yleisintä 65 vuotta täyttäneillä, naisilla 45–64-vuotiailla. Harvinaisinta se oli 16–24-vuotiailla miehillä ja alle 16-vuotiailla naisilla. Suurin osa (90 %) kuntoutukseen osallistuneista oli osallistunut vain yhden osajärjestelmän kuntoutukseen. Useamman osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuminen oli naisilla miehiä yleisempää. Ikäryhmistä se oli yleisintä 45–64-vuotiailla ja harvinaisinta alle 16-vuotiailla. Vähintään kahden osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuneet olivat keskimäärin vanhempia kuin vain yhden osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuneet ja myös naisten osuus oli heillä suurempi.</p> <p>Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä järjestelmä on hyvin hajanainen ja toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia. Myös kuntoutuksen määrittely aineistoista osoittautui vaikeaksi. Yhtenäiset tietojärjestelmät kuntoutuksesta palvelisivat paitsi tutkijoita, myös kuntoutujia.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Prevalence and overlap of participation in rehabilitation in different subsystems – a register-based study among residents of the city of Oulu, Finland, in 2018</em></p> <p>Knowledge of the whole spectrum of rehabilitation and of the use of different rehabilitation services by the same individuals is quite fragmented and incomplete. The aim of this study is to examine the prevalence and overlap of participation in rehabilitation in different subsystems among residents of the city of Oulu, Finland, in 2018 using extensive register-based data (N=192,844). The study examines rehabilitation organized by the public social and health care system, by the Social Insurance Institution of Finland, by the earnings-related pension system, as well as physiotherapy in occupational health care and private physiotherapy reimbursed by the Social Insurance Institution of Finland.</p> <p>In 2018, 18 per cent of the residents of Oulu received rehabilitation of at least one of the examined subsystems (N=34,061). Receiving rehabilitation of public social and health care was the most common; the rarest was rehabilitation within the earnings-related pension system. Women participated in rehabilitation more often than men. Using rehabilitation services was most common in men aged 65 and over, and in women aged 45–64. It was least common in men aged 16–24 years and in women under 16 years of age. The majority (90%) of those who participated in rehabilitation had participated in rehabilitation of only one subsystem. Participation in rehabilitation of several subsystems was more common in women than in men. It was most common in those aged 45–64 years and least common in those under 16 years of age. Those who received rehabilitation of at least two subsystems were, on average, older than those who received rehabilitation of only one subsystem, and more often women.</p> <p>It is difficult to compile comprehensive register data on rehabilitation, as the system is very fragmented and there are many organizers and registrars. Defining rehabilitation from the data also proved difficult. Unified information systems on rehabilitation would serve not only researchers but also rehabilitees.</p> <p>Keywords: rehabilitation, register-based research, Finland</p> Hanna Rinne Jenni Blomgren Copyright (c) 2020 2020-12-11 2020-12-11 43 4 6 20 Hyvinvointiin liittyvän avun hakemisia ja hakemattomuuksia miesten ryhmäkeskusteluissa https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100164 <p>Media, kulttuuri ja terveysneuvonta uusintavat avun hakemattomuutta erityisenä suomalaisten miesten tapana. Tällaisessa lähestymistavassa yksilöt tulkitaan ensisijaisesti apua hakemattomiksi miehiksi. Artikkelissa lähestyn avun hakemista posthumanistisesta näkökulmasta kartoittaen miesten ryhmäkeskusteluista avun hakemiseen ja hakemattomuuteen liittyviä moniaineksisia tekijöitä.</p> <p>Artikkelin aineistona on neljä ryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 14 miestä. Keskusteluissa puhuttiin miesten terveydestä ja hyvinvoinnista. Analysoin keskusteluaineistoa käyttäen Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofiaan perustuvaa kartoitusta. Tämä posthumanistinen metodi, tapa ajatella aineiston kanssa, huomioi niin materiaalisia ja abstrakteja kuin sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Analyysin keskiössä ovat erilaisten tekijöiden kytkennät.</p> <p>Tulosten mukaan miehet tunnistavat käsityksen lääkäriä välttelevästä suomalaisesta miehestä, mutta katsovat sen olevan ikääntyneiden miesten tapa. Avun hakeminen on kulttuuristen ja yhteiskunnallisten muutosten myötä muuttunut. Vaikka resurssit rajoittavat terveyspalvelujen käyttöä kapitaloseenissa, on miesten avun hakemisessa tapahtunut muutoksia parempaan.</p> <p>Tutkimuksen tulokset osoittavat, että avun hakemisessa ja hakemattomuudessa yhdistyy muita ihmisiä, paikkoja, olosuhteita, toiveita, resursseja ja rakenteita. Näillä ei kuitenkaan voi selittää miesten tekoja. Kartoittamisen tulokset kertovat ennen kaikkea siitä maailmasta, jossa apua haetaan tai jätetään hakematta. Miesten valinnat hakea apua tehdään erilaisten materiaalisten, sosiaalisten, teknologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden keskellä. Tiedolla, ennaltaehkäisyllä, itsehoidolla, liikunnalla ja ympäristöillä on kaikilla osuutensa hyvinvoinnin lisääntymisessä.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Connectivities of Men's Help-seeking and Non-help-seeking</em></p> <p><em>Taru Slutbäck MA, Doctoral Student, Cultural Production and Landscape Studies, University of Turku</em></p> <p>Media, culture and health counselling reproduce non-help-seeking as a Finnish men’s habit. This approach interprets subjects primarily as non-help-seeking men. In this article I examine men’s help-seeking from a posthumanist perspective by mapping connections and heterogeneous components of help-seeking and non-help-seeking in men's conversations.</p> <p>The research material consists of four focus group interviews. A total of 14 men participated in these discussions about health and well-being. I analysed the interviews using mapping, that bases on Gilles Deleuze’s and Félix Guattari’s philosophy. This posthumanist method, a way to think with data, pays attention to material, abstract, social and societal actors. The foci of the analysis are connections between different actors.</p> <p>According to the results, Finnish men’s doctor avoidance is a concept that men recognize but consider it as a habit of older men. Due to cultural and societal changes, help seeking has also changed. While resources restrict health care use in the Capitalocene, there are positive changes in men’s help-seeking practices.</p> <p>Based on the results, in help-seeking and non-help-seeking combine other people, places, conditions, hopes, resources and constructions, although these cannot be used to explain men’s actions. Results of the mapping tell especially about the world where help is or isn’t sought. Men's choices of whether to seek help are made amid various material, social, technological and societal factors. Knowledge, prevention, self-care, exercise and environments all contribute to increasing well-being.</p> <p>Keywords: health care, men's health, health heritage, posthumanism</p> Taru Slutbäck Copyright (c) 2020 2020-12-11 2020-12-11 43 4 21 32 Parempi arki yhdessä tehden https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100165 Sari Numminen Anne Ojala Copyright (c) 2020-12-11 2020-12-11 43 4 33 37 Sopeutumisvalmennuskurssit voivat tukea perheiden voimavaroja ja valtaistumista https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100166 Anu Kippola-Pääkkönen Copyright (c) 2020-12-11 2020-12-11 43 4 38 41 MS-tautia sairastavan henkilön osallistuminen arjen toimintaan https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100167 Maarit Karhula Copyright (c) 2020-12-11 2020-12-11 43 4 42 45 Toiminnanohjauksen ja muistisuoriutumisen vaikeudet ensimmäisen sairastetun aivoinfarktin jälkeen https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100168 Katri Turunen Copyright (c) 2020-12-11 2020-12-11 43 4 46 49 Yhdessä toimimisen etiikka -teos haastaa tarkastelemaan myös nykyisiä kuntoutuskäytäntöjä https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100169 Aila Pikkarainen Copyright (c) 2020-12-11 2020-12-11 43 4 50 53