Kuntoutus

Päihteet ja mielenterveys kietoutuvat toisiinsa

Sinikka Hiekkala — 2024-10-18

Psyykkisen hyvinvoinnin muutokset laitospäihdekuntoutuksessa ja seurannassa

Sanna Iivonen — 2024-10-18

Tutkimuksen tavoite: Ongelmallinen päihteiden käyttö voi aiheuttaa merkittävää haittaa niitä käyttävän terveydelle ja hyvinvoinnille. On arvioitu, että vähintään joka toisella päihteitä ongelmallisesti käyttävistä on samanaikainen mielenterveyden häiriö. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaan psyykkinen hyvinvointi ja psyykkiset oireet muuttuvat kuntoutuksen aikana sekä mitattaessa kolme ja kuusi kuukautta kuntoutuksen jälkeen.
Aineisto ja menetelmät: Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto (N = 170) on kerätty osana Asiakkaan kokemus kuntoutustoiminnasta ja hyvinvoinnin muutoksesta laitospäihdehoidon aikana ja seurannassa (MUUTOS) -hanketta yhdessä päihdekuntoutusyksikössä aikavälillä 1.1.2017 - 31.8.2018. Tutkittavat antoivat taustatietonsa ja tietoja edeltävästä päihteidenkäytöstään ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan kyselylomakkeella kuntoutukseen tullessaan (N = 170) ja kuntoutuksen päättyessä (n = 98) sekä kolme (n = 56) ja kuusi kuukautta (n = 52) kuntoutuksen jälkeen. Psyykkisestä hyvinvoinnista on kartoitettu psyykkistä terveydentilaa sekä mielialaa. Psyykkisistä oireista on mitattu masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, paniikkioireita sekä itsetuhoisia ajatuksia. Tutkittava on merkinnyt kymmenen senttimetrin mittaiselle janalle, millaiseksi kokee psyykkisen hyvinvointinsa siten, että 0 kuvaa psyykkisen hyvinvoinnin puuttumista ja 10 vahvaa psyykkistä hyvinvointia. Vastaavasti tutkittava on merkinnyt jokaisen psyykkisen oireen kymmenen senttimetrin janalle, jolloin 0 on tarkoittanut oireen puuttumista ja 10 oireen olevan äärimmäisen voimakas. Saatu tulos on mitattu 0,1 cm tarkkuudella ja siirretty SPSS-tilasto-ohjelmaan. Psyykkisen hyvinvoinnin ja psyykkisten oireiden muutoksia on analysoitu parittaisten t-testien ja Wilcoxonin testien sekä efektilukujen avulla.
Tulokset: Laitospäihdekuntoutuksen aikana psyykkinen hyvinvointi koheni ja psyykkiset oireet heikkenivät tilastollisesti merkitsevästi. Verrattuna kuntoutuksen alkuun muutokset säilyivät tilastollisesti merkitsevinä kolme ja kuusi kuukautta kuntoutuksen päättymisen jälkeen itsetuhoisia ajatuksia lukuun ottamatta.
Johtopäätökset: Laitospäihdekuntoutus kohensi tutkittavien psyykkistä hyvinvointia sekä vähensi psyykkisiä oireita. Muutokset pysyivät myös kuntoutuksen päätyttyä.

Abstract
Changes in clients’ mental well-being during and after inpatient substance abuse treatment
Aim: Problematic substance use can cause significant disadvantage to health and well-being. According to previous studies, it is estimated that at least every other person with problematic substance use struggles also with mental health disorder. Most common mental health disorders attached to problematic substance use are depression and anxiety. The aim of this study is to examine how mental well-being and mental health symptoms change during inpatient substance abuse treatment and three and six months after treatment.
Methods: The data used in this study was collected in a research project Changing expectations in clients and substance abuse treatment outcomes. Participants were clients entering substance abuse treatment and providing written consent (N=170) between 1.1.2017-31.8.2018 in one substance abuse treatment unit. Structured questionnaires including demographic information, previous substance use, and assessment of mental well-being were filled entering the treatment (N=170), at the end of the treatment (n=98) and at follow-ups three (n=56) and six months (N=52) after treatment. Mental well-being was assessed regarding mental health and mood. Assessed psychological symptoms included depression, anxiety, panic symptoms and suicidal ideation. Mental well-being was assessed using 10 cm line where 0 marked as poor mental well-being and 10 excellent well-being. Similarly, mental health symptoms were assessed with similar line, where 0 was marked if symptom was absent and 10 if symptom was extremely intense. Participants marked their current state to the line. Their markings were measured in 0,1 cm accuracy and transferred to SPSS. Paired t-tests and Wilcoxon tests together with effect sizes were used to study changes in mental well-being and psychological symptoms during and after treatment.
Results: During inpatient substance abuse treatment mental well-being improved and psychological symptoms diminished statistically significantly. Change remained statistically significant three and six months after treatment in every indicator excluding suicide ideation.
Conclusion: Inpatient substance abuse treatment seemed to improve mental well-being and diminish mental health symptoms of clients in treatment. Change remained also after substance abuse treatment ended.

Keywords: problematic substance use, mental well-being, inpatient substance abuse treatment

Turhautumista ja ärtymystä kuvastava tunnetyö päihde- ja mielenterveystyön tiimipalavereiden vuorovaikutuksessa

Henna Aalto — 2024-10-18

Tunteet ja niistä keskusteleminen ovat olennainen osa päihde- ja mielenterveystyön arkea. Tunnetyö todentuu sekä asiakkaan ja työntekijän että työntekijöiden välisissä vuorovaikutussuhteissa. Työyhteisöjen tiimipalavereissa työntekijät jakavat asiakastyössä heränneitä negatiivisiksi miellettyjä tunteita sekä jäsentävät ammattieettisiä ristiriitoja. Artikkelissa kysymme, miten turhautumisen ja ärtymyksen tunteita tuotetaan ja miten nämä tunteet ovat läsnä päihde- ja mielenterveystyön tiimipalaveripuheessa. Lisäksi tutkimme, millaisiin tekijöihin työntekijät nämä tunteet puheessaan liittävät ja millaisia seurauksia tämä tunnetyö tiimipalaverivuorovaikutukseen tuottaa. Kontekstina olevassa hankkeessa tuetaan asunnottomana tai sen uhassa olevia päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Aineistona ovat Korona yhteiskunnan marginaaleissa-tutkimushankkeessa taltioidut viisi työntekijöiden tiimipalaverinauhoitetta. Artikkelin teoreettinen viitekehys kiinnittyy sosiaaliseen konstruktionismiin. Hyödynnämme diskursiivisia menetelmiä ja sovellamme analyysissa tunnetyön (emotion work) käsitettä (Banks 2016).

Tulosten valossa negatiivisiksi miellettyjen tunteiden tuottamisella on tiimipalavereissa monia tarkoituksia ja seurauksia. Turhautumiseksi ja ärtymykseksi tulkittavat tunteet liittyvät usein palvelujärjestelmän vastuunjaon ongelmiin sekä asiakkaiden kohtaamiin vaikeuksiin päästä avunpiiriin ja huonoon kohteluun palvelujärjestelmässä. Tunnetyö on keskeistä käsiteltäessä eettisesti kuormittavia tilanteita. Siinä korostuu pyrkimys monialaisen yhteistyön kehittämiseen ja työn vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Tunnetyön seurauksina tiimipalaveripuheessa todentuu sinnikäs ponnistelu ja luovinta eettisen ratkaisun löytämiseksi asiakkaan tilanteessa. Johtopäätös on, että työntekijöiden tunnetyölle tulee antaa päihde- ja mielenterveystyössä tilaa työhyvinvoinnin ja asiakkaan kuntoutumisen tukemiseksi.

Abstract

Emotion work reflecting frustration and irritation in substance use and mental health work team meeting interactions

Emotions and reflecting them are an integral part of everyday routines in substance use and mental health work. Emotion work is realized both in client-worker interactions and among workers in the team meetings. In the team meetings, workers share negative emotions and ethical dilemmas that have arisen in working with clients. The article examines how frustration and irritation are present and produced in substance use and mental health work team meeting interactions. Furthermore, it investigates what kind of cause factors do workers associate to these emotions, and what kind of consequences this emotion work has for the team meeting interaction.

The context of this study is a project that supports substance use and mental health rehabilitants who are homeless or at risk of homelessness. The data comprises five team meeting recordings gather during the research project ‘COVID-19 in the margins of society’ (KoMa). The theoretical framework of the article is based on social constructionism The analysis employs discursive methods and applies the concept of emotion work (Banks 2016). The findings illustrate that the expression of negatively perceived emotions serves multiple purposes and creates various outcomes in team meetings. Emotions interpreted as frustration and irritation are often connected to issues such as inappropriate division of responsibilities in the service system, as well as the challenges clients face in seeking assistance and the mistreatment they receive in services. Emotion work is pivotal in addressing ethically challenging situations, highlighting the pursuit of developing multi-agency collaboration and enhancing the impact of work. The consequences of emotion work in team meeting interactions manifest as tenacious striving and ingenuity in devising an ethical resolution for clients’ situations. The article concludes that workers’ emotion work must be given time and space in substance use and mental health work to support both workers’ well-being at work and clients’ rehabilitation outcomes.

Keywords: discursive analysis, emotion work, institutional interaction, professional ethics, social constructionism, substance use and mental health work, team meetings, workers’ well-being

Vertaistukihenkilötoiminta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Riippuvuushoidon palveluissa

Minna Laitila — 2024-10-18

Artikkelissa tavoitteena on kuvata Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Riippuvuushoidon palveluissa toteutettavaa vertaistukihenkilötoimintaa. Toiminta on käynnistynyt vuonna 2014 ja perustuu yhteistoimintaan julkisen palvelutuottajan, järjestön ja kokemustoimijoiden (tukihenkilöiden) välillä. Artikkelissa tarkastellaan vertaistukihenkilötoiminnan merkitystä erityisesti vertaistukihenkilötoiminnassa mukana olevien avaintyöntekijöiden näkökulmasta.

Vertaistukihenkilötoiminnan perustana on viisikantasopimus, joka laaditaan asiakkaan, hänen omatyöntekijänsä, vertaistukihenkilön sekä Riippuvuusklinikan ja Sosiaali- ja terveysalan Järjestötalon välille. Sopimus mahdollistaa luottamuksellisen, saumattoman ja tavoitteellisen yhteistyön toimijoiden kesken. Tukisuhteet ovat määräaikaisia, ja tukihenkilölle järjestetään perusvalmennuksen lisäksi yhteisiä tapaamisia ja lisäkoulutusta.

Asiakkaan näkökulmasta vertaistukihenkilötoiminta tuo muun muassa rinnalla kulkijan, luo toivoa ja vähentää yksinäisyyden kokemusta. Tukisuhde tuo myös rytmiä ja sisältöä tuettavan arkeen erilaisten keskustelujen, tekemisen ja toiminnan kautta. Toiminnassa mukana oleminen tukee tukihenkilön omaa toipumista ja saa aikaan onnistumisen kokemuksia. Työntekijälle vertaistukihenkilötoiminta näyttäytyy jalkautuvana, erityisesti asiakkaan arjessa vaikuttavana ja toipumista tukevana toimintamallina.

Traumainformoitu lähestymistapa päihdeongelmien kuntoutuksessa

Teija Karttunen — 2024-10-18

Sekä päihdekuntoutuksen käytännöissä että tutkimuksessa tunnistetaan päihdeongelmien ja traumojen tiivis sidos toisiinsa. Trauman ja päihdeongelman muodostamaan kokonaisuuteen liittyy muun muassa häpeää, stigmaa, sukupuolispesifejä tekijöitä sekä rakenteellisia seikkoja. Palvelujärjestelmässä on yhä selkeämmin alettu tiedostaa ja tunnistaa asiakkaiden taustoissa olevia mahdollisia traumakokemuksia. Tätä kutsutaan traumainformoiduksi lähestymistavaksi. Tarkastelen tässä artikkelissa aikaisemman tutkimuksen pohjalta traumainformoitua lähestymistapaa päihdekuntoutuksen kontekstissa. Tavoitteena on esittää tiivistetty kuvaus aihepiiristä. Tutkimusten perusteella havaitaan, että kyse on kuntoutukseen liittyvästä toimintakulttuurisesta kokonaisuudesta ja pitkälti kohtaamisen tavoista. Toiseksi tutkimuksen perusteella voidaan kohdennetusti kuvata ja analysoida traumainformoidun lähestymistavan periaatteiden konkretisointia päihdekuntoutuksessa. Tutkimus osoittaa, että traumatisoitumisen, trauman ja päihdeongelman käsitteellistäminen ja samanaikainen hoito ei ole yksiselitteistä ja ongelmatonta.

Naisten päihteiden käytön ja lähisuhdeväkivallan monimutkainen yhteys

Maiju Lehtonen — 2024-10-18