Kuntoutus
https://journal.fi/kuntoutus
<p><strong>Kuntoutus</strong> on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen aikakauslehti. Se välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua.</p>Kuntoutussäätiö; Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ryfi-FIKuntoutus0357-2390Psykososiaalisen tuen lähteet, tarpeet ja esteet pelastusalalla
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/144679
<p>Tutkimuksessa selvitettiin pelastusalalla saatua psykososiaalista tukea ja sen lähteitä, tuentarpeita sekä esteitä tuen hakemiselle ja saamiselle. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pelastuslaitosten työntekijät, jotka olivat osallistuneet posttraumatyöpajaan keväällä 2021 (n = 15). Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla kuusi kuukautta posttraumatyöpajan jälkeen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan psykososiaalista tukea saadaan organisaatiolta, esihenkilöiltä, kollegoilta, läheisiltä ja ulkoisista palveluista, mutta tuki jää monin osin vaillinaiseksi. Tuen hakemista ja saamista vaikeuttaa mielenterveysasioihin liitetty stigma, ja tärkeänä pidetään sitä, että auttajalla olisi pelastusalan toimintaympäristön tuntemusta. Pelastusalan posttraumatyöpajan vakiinnuttamisen lisäksi kehittämiskohteeksi nousee olemassa olevien muiden tukimuotojen vakiintuminen ja systematisoituminen osana psyykkisen avun palveluita.</p> <p> </p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Sources, needs and challenges of psychosocial support in emergency services </em></p> <p>This study examined psychosocial support and its needs and barriers in seeking and receiving support in emergency services in Finland. The target group was emergency service workers (paramedics and firefighters) who had participated in the Post Critical Incident Seminar in spring 2021 (n=15). The data was collected through individual interviews six months after the seminar. The material was analyzed with inductive content analysis. According to the results, the sources of psychosocial support are the organization and its superiors, colleagues, loved ones, and external mental health services, however, the support remains lacking in many aspects. The stigma attached to mental health issues makes it difficult to obtain successful psychosocial support. The importance of knowledge of the special work environment of the emergency services is considered important for a helper. On top of establishing Post Critical Incident Seminar, the development areas based on this study are for example settling other already existing support interventions for mental health needs and systematizing them as part of psychosocial support services.</p> <p>Keywords: psychosocial support, psychological well-being at work, post critical incident seminar</p>Elina LottaSanna KorpelaHilla Nordquist
Copyright (c) 2024
2024-04-022024-04-0247162110.37451/kuntoutus.144679Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet työkyvyn tuen suunnitelmissa – näkyivätkö asiakkaan tavoitteet?
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/144680
<p>Tutkimme Työkykyohjelman (2019–2023) työkyvyn tuki -palvelun asiakastyöstä, 1) minkä verran asiakkaat toivat esiin työllistymiseen ja työuraan liittyviä tavoitteita tai muutostoiveita, 2) miten ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet tai toimenpiteet näkyivät työkyvyn tuen suunnitelmissa ja 3) miten ammattilaiset ja asiakkaat arvioivat työelämään osallistumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä? Aineisto muodostuu Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksessa kootusta asiakirja-aineistosta eli hanketoimijoiden asiakastyössä tuottamista työkyvyn tuen suunnitelmista (N = 47) ja asiakkailta kerätystä Kykyviisari-kyselyaineistosta. Asiakkaista 27 oli antanut luvan aineistojen yhdistämiseen. Aineistoja analysoitiin tutkimuskysymyslähtöisesti. Asiakirja-aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin ja refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmin ja kyselyaineistosta tarkasteltiin tunnuslukuja ja jakaumia. Tutkimuskysymysten 1 ja 3 analyysissä lisäksi laadullinen ja määrällinen aineisto integroitiin. Asiakkaiden työuraan liittyvät tavoitteet tulivat esille epäselvästi asiakirja-aineistossa. Tarkat ja konkreettiset ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmat puuttuivat, eikä asiakkaiden kyselyssä tuottamaa tietoa käytetty systemaattisesti osana kuntoutuksen suunnittelua. Keskeisimmiksi työelämään osallistumista estäviksi tekijöiksi nousivat heikkoon terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät syyt, samoin ammatillisen osaamisen vähäisyys ja oma epäusko työllistymiseen. Palvelujärjestelmään liittyvät tekijät näyttäytyivät sekä työuria edistävinä että estävinä tekijöinä. Asiakkaan tuottama tieto on ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa otettava aktiiviseen käyttöön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ammatillisen kuntoutuksen rakenteellisiin ja sosiaalisiin esteisiin.</p> <p> </p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Did the objectives of vocational rehabilitation in work ability support plans reflect clients' goals?</em></p> <p>We examined work ability support activities in client work in the Finnish Government’s initiative, Work Ability Program (2019–2023). Our aim was to examine: 1) To what extent did the clients bring up goals or wishes for change related to employment and working career? 2) How were the goals or measures of vocational rehabilitation reflected in the work ability support plans? and 3) How did professionals and clients assess the factors that promote or hinder participation in working life? The data was collected in the Work Ability Programme Evaluation Study, and it consists of work capacity support plans (N=47) produced by project stakeholders in client work and Abilitator-questionnaire data collected from clients. Of the clients, 27 had given permission to combine the data. The documents were analyzed based on research questions, using methods of content analysis and reflexive thematic analysis. From the survey data, statistics and distributions were examined. In the analysis of research questions 1 and 3, qualitative and quantitative data were integrated. In the work ability support plans prepared by the professionals in the Work Ability Program, the clients’ career goals were unclear. Detailed and concrete vocational rehabilitation plans were lacking, and the information provided by customers in the survey was not systematically used in rehabilitation planning. The most significant factors hindering participation in the working life were related to poor health or functional capacity, as well as low professional skills and the client’s lack of confidence in employment. Factors related to the service system appeared as both and barriers in the planning of work ability support. The information provided by the client must be actively utilised in vocational rehabilitation planning. In addition, attention must be paid to structural and social barriers to vocational rehabilitation.</p> <p>Keywords: Work ability, goals, vocational rehabilitation, employment, multidisciplinary services, mixed methods</p>Mirkka VuorentoKirsi UnkilaLaura HakumäkiJoonas PoutanenPirjo Juvonen-Posti
Copyright (c) 2024
2024-04-022024-04-02471223710.37451/kuntoutus.144680Moniammatillisen opintojakson kehittäminen ja toteutus korkeakoulujen välisenä yhteistyönä
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/144684
Jaanet SalminenMarjaana Raukola-LindblomErika ÖsterholmMira KarraschMary-Ann KaukinenKrista Salo-TuominenMiia Laasanen
Copyright (c) 2024
2024-04-022024-04-02471525710.37451/kuntoutus.144684Yhdenvertaisuus kuntoutuksen tutkimuksen näkökulmana
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/144678
Maarit Karhula
Copyright (c) 2024
2024-04-022024-04-024713510.37451/kuntoutus.144678Monialaisen yhteistyön kehittyminen työkyvyn tukemisessa
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/144681
<p>Työkyvyn ja työllistymisen tuen ammattilaisten tulee ylittää hallinnonrajoja vastatakseen asiakkaidensa vaihteleviin tarpeisiin. Työkykyohjelmassa kehitetyllä Työkyvyn tuki -koulutuksella pyrittiin kehittämään ammattilaisten monialaisen yhteistyön osaamista. Koulutus arvioitiin kyselyillä ennen koulutusta ja koulutuksen päättyessä sekä puoli vuotta koulutuksen jälkeen. Arviointitulosten mukaan koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten ymmärrys ja osaaminen palvelujärjestelmästä, eri toimijoista ja työkyvyn tuen keinoista lisääntyivät koulutuksen aikana. Koulutuksen käyneiden ammattilaisten mukaan monialaista yhteistyötä vaikeuttaa etenkin resurssien puute ja kiire mutta myös epätietoisuus monialaisen työskentelyn hyödyistä. Ammatillista kontekstia laajemmin on kehitettävä monialaisen yhteistyön johtamista ja yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä.</p>Mikko HenrikssonKirsi UnkilaMaria HirvonenNina Nevala
Copyright (c) 2024
2024-04-022024-04-02471384410.37451/kuntoutus.144681Pelaamalla hyvinvointia?
https://journal.fi/kuntoutus/article/view/144682
<p>Monet huolestuttavat kehityskulut, kuten yksinäisyys ja huoli tulevaisuudesta, nousevat esiin työelämän ja opintojen ulkopuolella olevia nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa tutkimuksissa. Samaan aikaan digipelaaminen on yleistynyt. Pelaamista ei kuitenkaan vielä hyödynnetä palveluissa motivoinnin tukena tai työmenetelmänä. Tämän kirjoituksen tavoitteena on kuvata digipelivalmennukseen yhdistetyn hyvinvointivalmennuksen toteuttamista, siitä saatuja kokemuksia sekä valmennukseen osallistuneiden NEET-nuorten (n = 48) tavoitteita valmennukselle ja niiden saavuttamista. Artikkelin aineisto koostuu puolistrukturoiduista alku- ja loppuhaastatteluista, jotka analysoitiin laadullisin menetelmin. Kaikilla valmennuksiin osallistuneilla oli haasteita elämäntavoissaan, ja suurin osa asetti valmennukselle hyvinvointiaan koskevan tavoitteen. Aineistosta tunnistettiin kolme erilaista ryhmää tavoitteiden saavuttamisen ja oman toiminnan osalta: toimijat, pohtijat ja epäröijät. Pelivalmennus ja yhdessä pelaaminen motivoi heitä kaikkia osallistumaan ja sitoutumaan ryhmään. Merkitykselliseksi koettiin huomion kiinnittäminen arjen valintoihin ja onnistumisen kokemukset myös pelattaessa. Tällaisella nykykulttuurin mukaisella mielekkäällä toiminnalla voisi olla jatkossa mahdollisuuksia tavoittaa ja saada NEET-nuoria osallistumaan hyvinvointia tukevaan toimintaan. Ongelmakeskeistä pelipuhetta olisi syytä kääntää kohti pelaamisen tarjoamia mahdollisuuksia.</p>Katja KokkinenMaaret RutanenTiia Luotojoki
Copyright (c) 2024
2024-04-022024-04-02471455110.37451/kuntoutus.144682