Kuntoutus https://journal.fi/kuntoutus <p><strong>Kuntoutus</strong> on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen aikakauslehti. Se välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua.</p> Kuntoutussäätiö; Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry fi-FI Kuntoutus 0357-2390 Luonnon mahdollisuudet sensorisen integraation terapiassa https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146321 Heli Arokki Irina Katajisto-Korhonen Emma Mouhu Noora Lipponen Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 46 51 10.37451/kuntoutus.146321 Lapsen omannäköisen elämän kunnioittaminen ohjaa kuuntelemaan lasta https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146322 Johanna Kaitsalmi Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 52 55 10.37451/kuntoutus.146322 Rintasyöpäkokemuksista kirjoittamassa https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146323 Johanna Holopainen Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 56 61 10.37451/kuntoutus.146323 Keskeistä on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146314 Mika Pekkonen Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 3 4 10.37451/kuntoutus.146314 Osatyökyvyttömyyseläkeläisten fyysinen työkuormitus ja kuormitustekijöiden yhteys täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146316 <p>Osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä on kasvussa yleisimpänä myöntöperusteenaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tässä tutkimuksessa selvitimme, missä määrin osatyökyvyttömyyseläkeläiset raportoivat fyysistä kuormitusta työssään ja miten kuormitustekijät ovat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.</p> <p>Tiedot osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä ja mahdollisista yhteyttä sekoittavista tekijöistä saatiin Helsinki Health Study -seurantatutkimuksen neljästä aikapisteestä (2000–02, 2007, 2012 ja 2017). Kuormitustekijöistä selvitimme hankalien työasentojen, samanlaisena toistuvien liikkeiden, selän kiertoliikkeiden, seisomisen, kävelyn ja raskaan ruumiillisen ponnistelun tai raskaiden nostojen ja kantamisen esiintymistä työssä. Kyselytiedot yhdistettiin työkyvyttömyyseläkerekisteritietoihin 31.12.2021 saakka (Eläketurvakeskus). Tutkimusjoukon muodostivat kyselyihin vastanneet osatyökyvyttömyyseläkeläiset (n = 246), joiden täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurasimme kyselyyn vastaamisesta neljän vuoden ajan.</p> <p>Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä 84 prosenttia raportoi vähintään kolmen fyysisen kuormitustekijän esiintymistä työssään. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 63 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ollutta henkilöä (26 %) neljän vuoden seuranta-aikana. Kuormitustekijöistä hankalat työasennot olivat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (suhteellinen riski (RR) = 2,33; 95 % luottamusväli (lv) 1,05–5,16) seuranta-ajan, sukupuolen, siviilisäädyn ja elintapatekijöiden huomioon ottamisen jälkeen.</p> <p>Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työkuormitukseen ja erityisesti työasentojen kuormittavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Jatkotutkimusta tarvitaan työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työn muokkauksesta osatyökyvyttömyyseläkettä edeltävänä aikana ja etuuden myöntämisen jälkeen työkuormitusmuutosten selvittämiseksi sekä muutosten yhteydestä osatyökyvyttömyyseläkeläisten työssä jatkamiseen.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Physical workload among partial disability pensioners and association between physical workload factors and full disability pension </em><em>– Study combining survey and register data</em></p> <p>The number of partial disability pensions is growing, and they are typically granted due to musculoskeletal disorders. In this study, we investigated what proportion of partial disability pensioners reported physical workload at their work and how physical workload factors are associated with the risk of full disability pension.</p> <p>We retrieved our survey data on exposure to physical workload factors and potential covariates from The Finnish Helsinki Health Study, an occupational cohort study, from four timepoints: 2000–2002, 2007, 2012 and 2017. Of the physical workload factors, we investigated the presence of awkward postures, repetitive movements, rotation of back, standing, walking and heavy physical effort or lifting and carrying heavy loads at work. The survey data were linked with register data on disability pensions until 31.12.2021 (the Finnish Centre for Pensions). The study population consisted of partial disability pensioners who responded to the surveys (n = 246), and whom we followed four years after the survey to see if they transitioned to a full disability pension.</p> <p>Of the partial disability pensioners, 84 per cent reported having at least three physical workload factors at work. During the four-year follow-up, 63 (26%) of those on partial disability pension transitioned to full disability pension. Of these workload factors, uncomfortable working postures were associated with a full disability pension (relative risk (RR) 2.33; 95% confidence interval (CI) 1.05–5.16) after adjustment for follow-up time, gender, marital status and lifestyle factors. Attention should be paid to partial disability pensioners’ workload factors, uncomfortable working postures in particular. Further research is needed on physical strain at work and job accommodations both during the period preceding partial disability pension and after the benefit has been granted, in order to determine the changes in workload, and the association between these changes and partial disability pensioners being able to continue working.</p> <p><em>Keywords</em>: physical workload, physical workload factors, partial disability pension, full disability pension, continuing at work</p> Mari-Anne Wallius Anne Kouvonen Jenni Ervasti Taina Leinonen Jouko Remes Tea Lallukka Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 5 17 10.37451/kuntoutus.146316 Kelan sydänkuntoutuksen ydinelementit asiakkaan näkökulmasta https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146319 <p>Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu määrittelyjä sydänkuntoutuksen ydinelementeistä (core components). Ne viittaavat tekijöihin, joiden kautta kuntoutuksen halutut vaikutukset mahdollistuvat ja jotka johtavat toivottuihin tuloksiin. Kuntoutuksen ydinelementtien toteutumista on kuitenkin arvioitu niukasti, erityisesti asiakkaiden kokemuksellinen näkökulma puuttuu tutkimuskirjallisuudesta. Tämä tutkimus selvitti Kelan sydänkuntoutuskurssien asiakkaiden näkemyksiä niistä asioista, jotka olivat heidän näkökulmastaan omassa kuntoutumisessa ja kuntoutuksen toteutumisessa tärkeitä. Eri puolilla maata järjestettyihin viiteen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä 39 henkilöä. Laadullisen sisällönanalyysin pohjalta kuvattiin kuntoutuksen ydinelementit, jotka olivat asiakkaan oma toiminta, kuntoutuksen sisällöt ja sen toteuttaminen. Kuntoutuksen sisällöt mukailivat kirjallisuudessa määriteltyjä sydänkuntoutuksen ydinelementtejä. Asiakkaan kokemus sydänkuntoutuskurssin toteutumisesta ja toteuttamisesta oli merkityksellistä hänen kuntoutumisensa kannalta, mikä tulisi ottaa huomioon sekä kuntoutuksen ydinelementtien määrittelyissä että kuntoutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>The core components of KELA’s cardiac rehabilitation from the client’s point of view</em></p> <p>Core components refer to the factors through which the desired effects of rehabilitation are made possible and which lead to the desired results. There is much of literature on core components for cardiac rehabilitation. Yet, little is known about the implementation of the core components, especially from clients’ experience-based perspective. The purpose of this study was to examine the most important and helpful components of rehabilitation from the point of view of clients who attended Kela’s cardiac rehabilitation. Based on qualitative content analysis of five group-interviews, the core components were: 1) client’s own action 2) contents of rehabilitation, and 3) implementation of rehabilitation. The contents of the rehabilitation adapted the core elements of cardiac rehabilitation defined in the literature. The client's experience of the realization and implementation of the cardiac rehabilitation were significant for his or her rehabilitation, which should be taken into account both in defining the core components of rehabilitation and in the planning and development of rehabilitation.</p> <p><em>Keywords</em>: Kela, rehabilitation, cardiac rehabilitation, core components, implementation</p> Riitta Seppänen-Järvelä Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 18 31 10.37451/kuntoutus.146319 Kirjoittaminen kuntoutumisen tukena https://journal.fi/kuntoutus/article/view/146320 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen lähtökohdista kirjoittamisen ja kirjoittajaryhmään osallistumisen potentiaalia rintasyöpään sairastuneiden tukimuotona. Rintasyöpään sairastuvilla on monia psykologisia tarpeita, joihin pyritään vastaamaan psykososiaalisen tuen keinoin. Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntämällä tuetaan osallistujien itseilmaisua, edistetään itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Ryhmämuotoisessa toiminnassa keskeistä on vuorovaikutus osallistujien, ohjaajien ja tekstien kesken. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rintasyövän sairastaneiden kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntävän kirjoittajaryhmän toiminnan merkityksiä osallistujilleen (n = 6). Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2018–20. Tutkimusaineisto koostui puolistrukturoiduista teemahaastatteluista ja yhdessä kokoontumisessa kirjoitetuista teksteistä. Aineisto analysoitiin fenomenografista menetelmää hyödyntämällä ja tuloksina kuvattiin eri tapoja kokea tutkittava ilmiö. Osallistujien antamat merkitykset esitettiin neljänä kuvauskategoriana, joita ovat ryhmä vertaistoimintana, ohjattuna toimintana, yhteisönä ja reflektiivisenä toimintana. Kirjoittaminen tarjosi monipuolisen lähestymistavan sairauden kokemuksiin, niihin liittyvien tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Sairauden kokemusten tarkastelu ensin kirjoittamalla ja sitten jakamalla vertaisten kanssa tuotti vertaiskokemuksia ja sosiaalista tukea. Tulokset viittaavat kirjallisuusterapeuttisten menetelmien ja kirjoittamisen käytön potentiaaliin rintasyövän sairastamisen kokemusten käsittelyn välineenä. Kirjallisuusterapeuttista ryhmätoimintaa voisi kehittää ja hyödyntää rintasyöpään sairastuneiden psykososiaalisena tukimuotona kuntoutuksessa.</p> <p><strong>Abstract</strong></p> <p><em>Writing as a support of rehabilitation–Experiences of breast cancer survivors in a writing group</em></p> <p>This article explores the potential of writing and participating in a writing group operating within framework of poetry therapy. The experiences of participants with breast cancer are examined from the perspective of psychosocial support and rehabilitation because breast cancer sufferers have many psychological needs which need to be considered. Poetry therapy methods facilitate participants' self-expression, foster self-awareness and enhance interpersonal skills. Interaction between participants, instructors and texts are important in a poetry therapy group. The purpose of this study was to examine experiences on the group and its meanings by six participants within the group. The qualitative research data was gathered 2018–20. The research material consisted of semi–structured thematic interviews and texts written in one meeting. A phenomenographic research orientation was used to analyze the research data to identify different ways of experiencing the phenomenon. Participants experienced group as peer action, as guided action, as reflective action and community. Poetry therapy methods which used as handle breast cancer related experiences provided avenues for writing, sharing and reflecting of texts. Working offered peer experiences and social support. The results are considered to represent the potential of poetry therapy as a tool for dealing with experiences of illness. By further developing similar group activities, poetry therapy could serve as a viable form of rehabilitation for individuals dealing with breast cancer.</p> <p><em>Keywords</em>: breast cancer, poetry therapy, psychosocial support, rehabilitation, phenomenography</p> Johanna Holopainen Copyright (c) 2024 2024-06-12 2024-06-12 47 2 32 45 10.37451/kuntoutus.146320