https://journal.fi/lahikuva/issue/feed Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 2019-02-21T11:58:05+02:00 Antti Lindfors antti.lindfors@utu.fi Open Journal Systems <p><span lang="FI"><em><img src="/public/site/images/khynn/Lk-kansikooste1987-20151.jpg" alt=""></em></span></p> <p><span lang="FI"><em>Lähikuva</em> on elokuvan ja mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt tieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisee Lähikuva-yhdistys. </span><em>Lähikuva</em>-lehden tavoitteena on edistää elokuvatutkimuksen ohella monitieteistä keskustelua ja mielipiteenvaihtoa audiovisuaalisesta kulttuurista sekä tuoda esiin erilaisia metodeja ja näkökulmia.<br><br><em>Lähikuva</em> on avoin foorumi keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle. Lehti sisältää artikkeleita, kirja-arvioita, keskustelupalstan sekä katsauksia erilaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. <em>Lähikuva</em> ottaa vastaan artikkeleita ja katsauksia kaikilta audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja keskustelusta kiinnostuneilta. <em>Lähikuva</em> noudattaa tieteellisten aikakauslehtien referee-käytäntöä.<br><em><br>Lähikuvan</em> numerot 1987-2015: <a href="http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/">http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/</a></p> https://journal.fi/lahikuva/article/view/77928 Sisällysluettelo 2019-01-25T12:26:00+02:00 Antti Lindfors anmili@utu.fi <div class="description"> <p><em>Lähikuvan</em> mediateollisuus-numero on osaltaan määrittelemässä ja vakiinnuttamassa mediateollisuuden tutkimusalaa Suomeen. Teollisuuden näkökulmaa korostettaessa on kuitenkin tärkeää huomata, että mediateollisuus eroaa muista teollisuudenaloista merkittävästi. Media ei tuota vain tuotteita kulutettavaksi, vaan on myös tärkeä tiedon lähde, viihdyke ja kansalaisia yhdistävä väline, jolla on huomattava merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa.</p> <p>Numeron 4/2018 vastaavat toimittajat: Maiju Kannisto ja Rami Mähkä</p> </div> 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77929 Mediateollisuus lähikuvassa 2019-02-21T11:58:05+02:00 Maiju Kannisto a@a.fi Rami Mähkä a@a.fi 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77930 "Vallankumous kuvaruudussa": Kasettitelevisio ja keskustelu teknologisesta uutuudesta 1970-luvun alussa 2019-02-21T11:58:00+02:00 Maiju Kannisto a@a.fi Paavo Oinonen a@a.fi <p>”Vallankumous kuvaruudussa”: Kasettitelevisio ja keskustelu teknologisesta uutuudesta 1970-luvun alussa<br><br>Artikkeli käsittelee videon varhaishistoriaa 1970-luvun alussa, jolloin suomalaislehdistössä käytiin keskustelua kasettitelevisiosta. Tuolloin mediateollisuuden toimijat esittelivät vielä tuotekehittelyssä olleita tallennuslaitteita ja kasetteja suomalaiskuluttajille television seuraavana vaiheena. Artikkelin aineistona on suomalaisen sanoma- ja aikakauslehdistön kasettitelevisiota käsitteleviä juttuja 1970-luvun alusta, jolloin keskustelu aktivoitui ja oli huomattavan laajaa. Olemme analysoineet media-aineistoa laadullisen tutkimuksen keinoin. Juttujen uudelleen luennassa merkitykselliset teemat nousevat analyysimme ja kontekstoinnin kohteiksi.<br><br>Artikkeli kytkeytyy teknologian kulttuuriseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimusotteeseen. Mediateknologiasta käydyn keskustelun analyysissä hyödynnetään toimijamaailman käsitettä. Se kuvaa mediateollisuuden toimijoiden uudelle teknologialle ennakoimaa käyttöä ja kontekstia. Teknologinen innovaatio rakentui kulttuurisesti ennen todentumistaan kulutustavarana.<br><br>Ulkomailta Suomeen välittynyt kirjoittelu aktivoi kotimaisen joukkoviestinnän kentän. Keskustelussa olivat mukana laitevalmistajat, insinöörit, yhteiskuntatutkijat ja mediayritykset. Alan ensimmäiset liiketoiminnalliset aloitteet sähköistivät ja puoluepolitisoivat keskustelun. Ajalle tyypillisesti puolueiden viestintäpoliittiset kannat jakaantuivat oikeisto-vasemmisto-akselin mukaan. Oikeisto kannatti uusien teknologioiden myötä audiovisuaalisen viestinnän mahdollisimman vapaata markkinataloudellista kilpailua, kun taas vasemmisto toivoi valtionohjausta. Artikkeli osoittaa, että teknologioiden varhaisvaiheiden tutkimus antaa ymmärrystä siitä, miten mediateolliset ratkaisut ovat seurausta eri toimijoiden ja ideoiden kamppailusta.<br><br></p> <p>“A Revolution on the TV Screen”: Cassette television and discussion about technological innovation in the early 1970s<br><br>The article explores the early history of video technology in the beginning of the 1970s. There was a short period of time during which the Finnish press talked intensively about cassette television. The discussion included, in equal proportion, actual and imagined recording devices and cassettes. At the time, active development of the equipment was ongoing and its future use was introduced to Finnish consumers as the next stage of television.<br><br>Research material of this article consists of the stories of the Finnish press and periodical press which process the cassette television since the beginning of the 1970s. Methodologically, the research material is analyzed from a cultural historical point of view, using qualitative content analysis. Moreover, the analysis uses the concept of actor–network theory (<em>acteur réseau</em>) to describe how actors of the media industries anticipated the use and the contexts of the new technology. It is evident that the technological novelty, cassette television, was culturally constructed before it existed as a material product available for consumers.<br><br>Technological news concerning cassette television came from international sources and activated Finnish media. The debate on cassette television involved equipment manufacturers, engineers, social scientists, and policy-makers of the Finnish media companies. As early as 1971 there was the first initiative to form cassette technology to businesses. When this became known to the public, the discussion turned into party politics. At the time, Finnish parties were active in communication policy, which was strictly divided into the sides of the political right and left. Concerning new audiovisual communication technologies, the political right advocated for free competition on the media market, while the left wanted strict control by the state. Through the examination of the cassette television debate, the article demonstrates how an analysis of the early stages of a certain technology can help in understanding how choices and solutions made by media industries are typically results of activities of, and struggles between, several actors.</p> 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77932 Epäonnistunut yritys suomalaisen digitaalisen peliteollisuuden käynnistämiseksi: Amersoft 1984–1986 2019-02-21T11:57:55+02:00 Tero Pasanen a@a.fi Jaakko Suominen a@a.fi <p>Epäonnistunut yritys suomalaisen digitaalisen peliteollisuuden käynnistämiseksi: Amersoft 1984–1986<br><br>Amer-yhtymä teki lyhytkestoisen ekskursion pelialan julkaisutoimintaan vuosina 1984–1986. Sen perustama tytäryhtiö Amersoft oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka pyrki laajamittaisesti julkaisemaan kotimaisia tietokonepelejä. Liiketoiminta osoittautui kuitenkin nopeasti kannattamattomaksi. Artikkelimme tarkoitus on syventää suomalaista pelihistorian tutkimusta käsittelemällä sittemmin valtavaksi kasvaneen digipeliteollisuuden hapuilevia kotimaisia varhaisvaiheita.<br><br>Kirjallisen tutkimusaineiston lisäksi lähteemme koostuvat Amersoftin entisten työntekijöiden haastatteluista. Kartoitamme ja analysoimme osatekijöitä, jotka johtivat epäonnistuneeseen yritykseen suomalaisen peliteollisuuden käynnistämiseksi 1980-luvun puolivälissä. Liiketoiminnan kannattamattomuus johtui pääasiallisesti kotimaisten pelimarkkinoiden pienuudesta, johdonmukaisen yritysstrategian puutteesta, laajalle levinneestä ohjelmistopiratismista, ulkomaisten pelien maahantuonnista, aineettoman pääoman puutteesta sekä julkaistujen pelien puutteellisesta laadusta.<br><br></p> <p>A failed attempt to launch Finnish digital game industry: Amersoft 1984–1986<br><br>The Finnish conglomerate Amer Group made a short-term excursion into computer game publication business in 1984–1986 by founding Amersoft. The subsidiary was the first Finnish company that aimed to produce and publish domestic computer games. However, the business proved to be unprofitable quite quickly. The objective of this article is to delve into the precarious initial steps of Finnish game industry.<br><br>In addition to the literary research material, our sources consist of interviews of former Amersoft employees. We will examine, explicate, and analyse factors that led to the failed launch of Finnish game industry in the mid-1980s. These multifaceted constituents comprised primarily of the small size of domestic game markets, lack of coherent corporate strategy, importation of foreign games, all-encompassing software piracy, absence of intellectual capital, and low quality of game design.</p> 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77933 Pakko katsoa?! Nykypäivän provokatiivinen televisiotuotanto mediateollisuuden muotona 2019-02-21T11:57:51+02:00 Pauliina Tuomi a@a.fi <p>Pakko katsoa?! Nykypäivän provokatiivinen televisiotuotanto mediateollisuuden muotona<br><br>Mediakulttuuri on tulvillaan niin viihteellisiä kuin vakavia mediasisältöjä, joiden tarkoituksena on provosoida ja synnyttää tunteita. Nykypäivän televisiotarjonta ja ohjelmasisällöt tuntuvat pyrkivän kerta toisensa jälkeen shokeeraamaan ja härnäämään katsojan televisioruudun ääreen. Ilmiönä provokatiivinen televisiotuotanto tarkoittaa yksinkertaisimmillaan tv-sisältöjä, jotka ovat jollakin muotoa yleisiä arvoja, normeja ja jopa moraalikäsityksiä ravistelevia. <em>Normien keikuttamisen keinoina voivat olla esimerkiksi irstailu, sosiaalisten instituutioiden – kuten avioliiton ja perheen – ravistelu ja erilaisuuden sekä poikkeavuuden hyväksikäyttö.<br><br></em>Artikkelissa käsitellään Suomessa sekä julkisen että kaupallisen palvelun puolella esiintyvän provokatiivisen televisiotuotannon yleisimpiä esiintymismuotoja sisällönanalyysin ja lähiluvun kautta. Artikkeli esittelee, millaisin sisällöllisin keinoin yleisöä aktivoidaan ja houkutellaan katsomaan nykypäivän lineaarista televisiotarjontaa ohjelmien ja niiden&nbsp;paratekstien kautta. Artikkelin tulokset esittelevät ohjelmien yleisimmät provokatiiviset tendenssit, kunkin kategorian ominaispiirteet sekä toistuvat konventiot, joiden varaan ohjelmat rakentuvat. Provokatiivisuus ymmärretään monimuotoisena, kulttuurisesti rakentuvana ilmiönä, ja artikkelissa sivutaan myös provokatiivisia ohjelmia katselumotivaation näkökulmasta.<br><br></p> <p>Must watch?! Provocative TV production as a form of media industry<br><br>In aiming to become increasingly appealing, contemporary media landscape often evokes&nbsp;controversial feelings and&nbsp;reactions. It also&nbsp;seems that&nbsp;television needs to be somewhat shocking in order to attract viewers. The phenomenon of&nbsp;provocative television production&nbsp;simply refers to content that in some ways disturbs common values, norms, and even morality.&nbsp;Provocative television content can&nbsp;operate for&nbsp;example&nbsp;through exaggerated sexuality and promiscuity, by shaking social institutions – marriage and family – and by exploitation of abnormality and otherness.<br><br>The&nbsp;provocative television content is&nbsp;understood as a diverse, culturally-driven phenomenon. The&nbsp;article&nbsp;concentrates on the qualitative content&nbsp;analysis and close reading&nbsp;of provocative nature of reality TV -based TV programs aired on Finnish television – both in commercial and public channels. It analyses&nbsp;how today's linear&nbsp;television&nbsp;content&nbsp;invites its audiences to watch through the notion of provocativeness: what are the main&nbsp;tendencies&nbsp;of&nbsp;provocative TV programs and what are the production characteristics and conventions&nbsp;these TV programs operate with.</p> 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77934 Virtuaaliset hahmot, digitaaliset puvut 2019-02-21T11:57:46+02:00 Maarit Kalmakurki a@a.fi 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77935 Muumit japanilaisessa animaatiotuotannossa 1960–1990-luvuilla 2019-02-21T11:57:41+02:00 Eija Niskanen a@a.fi 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77936 ”Tule ja närkästy”: Valmentaja-elokuvan markkinointikampanja 2019-02-21T11:57:36+02:00 Rami Mähkä a@a.fi 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77937 Mainospöllön lentoreitti on kartoitettu 2019-02-21T11:57:32+02:00 Heikki Hellman a@a.fi 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/77938 Abstracts - Abstraktit 2019-01-25T13:00:35+02:00 Antti Lindfors anmili@utu.fi 2019-01-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##