https://journal.fi/lahikuva/issue/feed Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 2018-10-19T16:21:29+03:00 Antti Lindfors antti.lindfors@utu.fi Open Journal Systems <p><span lang="FI"><em><img src="/public/site/images/khynn/Lk-kansikooste1987-20151.jpg" alt=""></em></span></p> <p><span lang="FI"><em>Lähikuva</em> on elokuvan ja mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt tieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisee Lähikuva-yhdistys. </span><em>Lähikuva</em>-lehden tavoitteena on edistää elokuvatutkimuksen ohella monitieteistä keskustelua ja mielipiteenvaihtoa audiovisuaalisesta kulttuurista sekä tuoda esiin erilaisia metodeja ja näkökulmia.<br><br><em>Lähikuva</em> on avoin foorumi keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle. Lehti sisältää artikkeleita, kirja-arvioita, keskustelupalstan sekä katsauksia erilaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. <em>Lähikuva</em> ottaa vastaan artikkeleita ja katsauksia kaikilta audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja keskustelusta kiinnostuneilta. <em>Lähikuva</em> noudattaa tieteellisten aikakauslehtien referee-käytäntöä.<br><em><br>Lähikuvan</em> numerot 1987-2015: <a href="http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/">http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/</a></p> https://journal.fi/lahikuva/article/view/75044 Sisällysluettelo 2018-09-15T10:42:15+03:00 Antti Lindfors anmili@utu.fi 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75045 Lähikuvassa mediakasvatus 2018-09-15T10:44:38+03:00 Marjo Kovanen marjo.kovanen@koulukino.fi Sanna Spišák a.a@a.fi 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75046 Keinotekoiset kommentit? 2018-10-19T16:21:29+03:00 Tanja Sihvonen tanja.sihvonen@univaasa.fi Lotta Lehti a.a@a.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan sosiaalista mediaa itseilmaisullisen retoriikan ja erityisesti astroturffaukseksi nimetyn ilmiön kautta. Itseilmaisut ovat yksilön subjektiivista näkökulmaa edustavia, arvottavia mediasisältöjä eli kuvia, tekstejä ja videoita, joilla sekä ilmaistaan oma kanta että pyritään vaikuttamaan muiden mielipiteisiin. Astroturffauksen määrittelemme organisaatiolähtöiseksi, tietoisesti ja harhauttamalla vaikuttamaan pyrkiväksi digitaaliseksi viestinnäksi, jota toteuttavat ruohonjuuritason mediakäyttäjät tai sellaisina esiintyvät henkilöt.</p> <p>Artikkelin keskiössä on kysymys siitä, miten itseilmailullinen retoriikka ja sen toteutumista tukevat sosiaalisen median käytännöt voidaan valjastaa astroturffauksen tarkoitusperiä varten. Tarkastelemme artikkelissa astroturffausta teorialähtöisesti mutta myös keskustelupalstoilta, Twitteristä, Instagramista ja YouTubesta kerättyjen esimerkkien kautta kysyen, millaisesta vaikuttamisesta siinä on kyse, miten sen tunnistaa ja miten siihen voi varautua. Vertailemme astroturffausta sitä lähellä oleviin ilmiöihin, kuten työntekijälähettilyyteen, trollaukseen, vaikuttajaviestintään ja spämmiviesteihin. Keskeisin argumenttimme on, että astroturffaus on monitahoinen ilmiö, jonka tunnistaminen vaatii pitkälle kehittyneitä mediataitoja.</p> 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75048 Verkottunut esineleikki osana esiopetusta 2018-10-19T16:21:20+03:00 Katriina Heljakka a.a@a.fi Pirita Ihamäki a.a@a.fi <p>Tutkimuksessa selvitetään esikouluikäisten lasten suhdetta nykyajan verkottuneisiin älyleluihin. Olemme erityisen kiinnostuneita Lelujen Internetiin liittyvästä opetuksellisista arvoista, opetuksellisesta sisällöstä ja niillä tapahtuvasta leikistä, jonka kautta leikkivälineet on mahdollista nähdä osana suomalaisessa esikouluympäristössä tapahtuvaa varhaiskasvatusta.</p> <p>Lelujen Internetin kanssa toimiessaan lasten on ajateltu oppivan eri asioita niin lelujen fyysisiä kuin etenkin niiden digitaalisia käyttömahdollisuuksia hyödyntäen. Tutkimuksemme selvittää yhtäältä, millaisia monimediaalisia leikin muotoja Lelujen Internetiin kytkeytyvät leluhahmot tukevat ja toisaalta, millaisia oppimisen mahdollisuuksia niihin sisältyy. Yksi tapaustutkimuksemme päätavoitteista on tarkastella, millaisia oppimislupauksia leluvalmistajat lelujen internetiin liittävät ja toisaalta, miten nämä lupaukset täyttyvät lasten käyttäessä leluhahmoja osana leikkiään. Tutkimukseemme sisältyy kolme osa-aluetta: leluvalmistajien antamat lupaukset lelujen opetuksellisista ominaisuuksista, esikouluikäisten lasten vanhempien ja opettajien asenteet teknologisia ominaisuuksia sisältäviä älyleluja kohtaan ja esikouluikäisten lasten oma näkemys näiden lelujen sisältämästä opetuksellisesta potentiaalista.</p> <p>Lähestymistapamme on monitieteinen ja eri menetelmiin perustuva. Tutkimuksemme käsittää kolme eri aineistoa. Se sisältää Lelujen Internetiin lukemiemme hahmolelujen opetuksellisten ominaisuuksien kartoituksen lelunvalmistajien näkökulmasta, esikouluikäisten lasten vanhempien ja esikouluryhmän kahden opettajan lomaketutkimushaastattelut ja kahdenkymmenen esikouluikäisen lapsen kanssa tehdyt ryhmähaastattelut esikouluympäristössä suoritetuista lelutestaustilanteista. Tutkimuksessa kysymme, mihin opetustarpeisiin tarkastelemamme lelut vastaavat ja millä tavoin ne sopivat osaksi suomalaisessa esikouluopetuksessa käytettyä muodollisen mutta leikin kautta toteutuvan oppimisen ympäristöä. Tutkimuksemme osoittaa, miten lelut sopivat leikillisen oppimisen välineiksi, kun esikouluopettajat ottavat nämä leikkivälineet osaksi suunniteltua ja ohjattua opetusta.</p> 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75049 Kasvot ja katse digiajan vuorovaikutuksessa 2018-10-19T16:21:11+03:00 Laura Pönkänen a.a@a.fi 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75050 Dokumenttielokuva mediakasvatuksen työkaluna 2018-10-19T16:21:01+03:00 Anne Lill Rajala a.a@a.fi <div class="page" title="Page 58"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 11pt; font-family: 'TimesNewRomanPS';">Dokumenttielokuva genrenä sijoittuu usein ihmisten mielikuvissa jonnekin uutisten </span><span style="font-size: 11pt; font-family: 'TimesNewRomanPS';">ja fiktioelokuvien välimaastoon. Joillekin se saattaa olla todellisuuden taltiointia ja näyttämistä suoraan ja sellaisenaan. Toisille se on elokuvantekijän subjektiivinen näkökulma tai kokemus maailmasta. Kolmansille taas elokuva itsessään muovaa todellisuutta – oli se faktaa tai fiktiota. Yhteistä on kuitenkin ajatus dokumenttielo</span><span style="font-size: 11pt; font-family: 'TimesNewRomanPS';">kuvan erityisestä suhteesta todellisuuden kanssa. Katsauksessa dokumenttielokuvaa käsitellään mediakasvatuksen työkaluna, jonka avulla voi kehittää kriittistä medialukutaitoa, kriittistä ajattelua ja itsetuntemusta.</span></p> </div> </div> </div> 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75051 Fugiendo vincimus! Isä, poika ja pyhä valta 2018-10-19T16:20:52+03:00 Jukka Sihvonen a.a@a.fi <p>Artikkeli julkaistu alun perin Lähikuvassa 2/1992, 6-17.</p> 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75052 Rakkaudesta lajiin - urheilun tunnetaloudesta materiaalia mediakasvatukseen 2018-10-19T16:20:43+03:00 Rauna Rahja a.a@a.fi 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75053 Karnevalistisia kertomuksia - lastenelokuvan monet mahdollisuudet 2018-10-19T16:20:33+03:00 Marjo Kovanen marjo.kovanen@koulukino.fi 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/lahikuva/article/view/75054 English summaries 2018-09-15T11:20:40+03:00 Antti Lindfors anmili@utu.fi 2018-09-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement##