Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu https://journal.fi/lahikuva <p><span lang="FI"><em><img src="/public/site/images/khynn/Lk-kansikooste1987-20151.jpg" alt=""></em></span></p> <p><span lang="FI"><em>Lähikuva</em> on elokuvan ja mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt tieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisee Lähikuva-yhdistys. </span><em>Lähikuva</em>-lehden tavoitteena on edistää elokuvatutkimuksen ohella monitieteistä keskustelua ja mielipiteenvaihtoa audiovisuaalisesta kulttuurista sekä tuoda esiin erilaisia metodeja ja näkökulmia.<br><br><em>Lähikuva</em> on avoin foorumi keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle. Lehti sisältää artikkeleita, kirja-arvioita, keskustelupalstan sekä katsauksia erilaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. <em>Lähikuva</em> ottaa vastaan artikkeleita ja katsauksia kaikilta audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja keskustelusta kiinnostuneilta. <em>Lähikuva</em> noudattaa tieteellisten aikakauslehtien referee-käytäntöä.<br><em><br>Lähikuvan</em> numerot 1987-2015: <a href="http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/">http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/</a></p> Lähikuva-yhdistys ry fi-FI Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 2343-399X <p>Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Lähikuvalla. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.</p> Sisällysluettelo https://journal.fi/lahikuva/article/view/70447 Antti Lindfors ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 2 2 Pääkirjoitus https://journal.fi/lahikuva/article/view/70448 Rami Mähkä ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 3 11 Kuviteltu vuosien 1916-1919 katkos ja kesä 1918 - suomalaisen elokuva-alan varsinainen kohtalonhetki https://journal.fi/lahikuva/article/view/70449 <p>Artikkeli tarkastelee suomalaista elokuva-alaa vuonna 1918. Kansallisiin historiatulkintoihin kytkeytyneet suomalaiset elokuvahistoriat ovat itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä esittäneet, että varhaisen suomalaisen elokuvan ja itsenäisen Suomen elokuvan välillä on katkos, ja varsinainen suomalainen elokuva olisi syntynyt 1920-luvulla. Artikkelin argumentti on, että käsitys katkoksesta 1910-luvulla on virheellinen. Ideologisten syiden ohella taustalla ovat muutokset elokuvateollisuudessa. Artikkelissa käsitellään ensimmäisen maailmansodan vaikutusta suomalaiseen elokuvateollisuuteen ja osoitetaan, että venäläistämistoimenpiteiden vaikutus ei ollut ratkaiseva, kun taas Saksan ajallisesti lyhyt vaikutus oli keskeinen.</p> Outi Hupaniittu ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 12 28 10.23994/lk.70449 "Älkää milloinkaan kostako!": 1918 - Mies ja hänen omatuntonsa https://journal.fi/lahikuva/article/view/70450 <p>Toivo Särkän ohjaama <em>1918 – Mies ja hänen omatuntonsa</em> (1957) oli toisen maailmansodan jälkeisen suomalaisen elokuvan painokkain kuvaus kansalaissodan tapahtumista. Jarl Hemmerin romaanin filmatisointi oli Särkän pitkäaikainen tavoite, ja se sai ensi-iltansa kansainvälisellä foorumilla, Berliinin elokuvajuhlilla kesäkuussa 1957.</p> <p>Artikkeli analysoi elokuvan tulkintaa vuoden 1918 tapahtumista ja myös tekijöiden suhdetta traumaattiseen historiaan: millaisia inhohimoja ja näkemyksiä vuoden 1918 elokuvalliseen käsittelyyn liittyi ja miten Särkän ohjaus tulkitsi neljän vuosikymmenen takaisia tapahtumia. Lähdeaineistona artikkeli käyttää elokuvaa ja sen pohjana ollutta romaania, mutta tukeutuu myös elokuvantekijöiden henkilöhistoriaan, siihen menneisyyteen, jota aikalaiset kantoivat mukanaan vuoden 1918 jälkeen. Vuonna 1890 syntynyt Särkkä oli itse elänyt tuon aikakauden ja palasi siihen elokuvantekijänä. Käsikirjoituksen toteutti kreditoimattomasti Ilmari Unho, jolla oli taustaa äärioikeistolaisen puolueen Isänmaallisen kansanliikkeen, IKL:n, aktiivina.</p> <p>Artikkelin lähtökohta on enemmän historiantutkimuksellinen kuin teoreettinen, mutta tarkastelutapa on saanut innoitusta saksalaisen egyptologin Jan Assmannin muistiteoriasta, joka tekee eron kommunikatiiviseen ja kulttuuriseen muistiin. Artikkeli jatkaa Assmannin ajatuksia kutsumalla sukupolvellista menneisyyden kokemusta muistihorisontiksi. On tärkeä kiinnittää huomiota siihen, millaisesta historiallisesta horisontista vuoden 1918 tulkitsijat nousivat. Elokuva <em>1918 – Mies ja hänen omatuntonsa </em>oli muistihorisonttien leikkauspiste, valkoisen ja punaisen Suomen neuvottelun paikka, jossa henkilökohtaiset kokemukset kietoutuivat yhteen muovautuvan kulttuurisen muistin kanssa.</p> Hannu Salmi ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 29 43 10.23994/lk.70450 "Jokaisen on valittava puolensa": Suomen sisällissota 2000-luvun kotimaisessa elokuvassa https://journal.fi/lahikuva/article/view/70451 <p>Artikkeli käsittelee 2000-luvun Suomen sisällissotaan sijoittuvaa teatterielokuvaa. Käsiteltäviä elokuvia on viisi: <em>Raja 1918</em> (Lauri Törhönen, 2007), <em>Käsky</em> (Aku Louhimies, 2008), <em>Täällä Pohjantähden alla</em> (Timo Koivusalo, 2009), <em>Täällä Pohjantähden alla II</em> (Koivusalo, 2010) sekä <em>Taistelu Näsilinnasta 1918</em> (Claes Olsson, 2012). Tutkimusongelmana on, miten ja millaisin kerrontatekniikoin sisällissodan historia esiintyy elokuvissa. Artikkelin argumentti on, että elokuvat reflektoivat sisällissodan julkisen muistamisen, populaarien historiaesityksen sekä historiantutkimuksen painotuksia Suomen sisällissodasta koskien niin sitä, mitä aiheita ja teemoja sodasta käsitellään kuin sitä, mitä niissä ei käsitellä.</p> Rami Mähkä ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 44 63 10.23994/lk.70451 Satavuotias yö: Radioteos sisällissodan muistitietoarkistoista https://journal.fi/lahikuva/article/view/70452 <div class="page" title="Page 64"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 10.000000pt; font-family: 'ArialMT';">Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijat Heta Kaisto ja Katja Lautamatti tekivät radioteoksen ”Satavuotias yö” (2018), joka julkaistiin Yle Radio 1:n Radio Variaatiossa sunnuntaina 6.5.2018. Radioteos on molempien väitöstutkimusten taiteellinen osuus. Teos on osa laajempaa monialaista Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Hysteeriset oireet – Suomen sisällissodan ylimääräiset liuskat”, jossa tutkitaan taiteen ja journalismin keinoin sisällissodan arkistoja. </span></p> </div> </div> </div> Heta Kaisto Katja Lautamatti ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 64 72 10.23994/lk.70452 "Oikea tulkinta löytyy arkistokuvista": Seppo Rustaniusta kiinnostavat sisällissodan uhrien kohtalot https://journal.fi/lahikuva/article/view/70453 <div class="page" title="Page 73"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'TimesNewRomanPS'; font-style: italic;">Dokum</span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">enttielokuvantekijä Seppo Rustanius (s. 1943, Tampere) on käsitellyt vuoden </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">1918 tapahtumia, sisällissotaa ja sen jälkimaininkeja yli kymmenessä elokuvassaan. </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">Lisäksi hän on kirjoittanut yhdessä Tuulikki Pekkalaisen kanssa </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype';">Punavankileirit 1918 </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">-kirjan. </span></p> <p><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">Matti Salakka haastatteli Seppo Rustaniusta </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype';">Lähikuvaan </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">tammikuussa 2018. Kes</span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">kustelua käytiin Rustaniuksen urasta ja elokuvista, dokumentti- ja arkistoelokuvan </span><span style="font-size: 11.000000pt; font-family: 'PalatinoLinotype'; font-style: italic;">erityispiirteistä ja kotimaisesta dokumentista yleisemminkin. </span></p> </div> </div> </div> Matti Salakka ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 73 81 10.23994/lk.70453 Elokuva utopioiden palveluksessa https://journal.fi/lahikuva/article/view/70454 Niina Oisalo ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 82 83 Video ja katsoja refleksiivisessä liikkeessä https://journal.fi/lahikuva/article/view/70455 Kaisa Hiltunen ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 84 87 Abstracts - Abstraktit https://journal.fi/lahikuva/article/view/70456 Antti Lindfors ##submission.copyrightStatement## 2018-05-21 2018-05-21 31 1 88 89