Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu https://journal.fi/lahikuva <p><span lang="FI"><em><img src="/public/site/images/khynn/Lk-kansikooste1987-20151.jpg" alt=""></em></span></p> <p><span lang="FI"><em>Lähikuva</em> on elokuvan ja mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt tieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisee Lähikuva-yhdistys. </span><em>Lähikuva</em>-lehden tavoitteena on edistää elokuvatutkimuksen ohella monitieteistä keskustelua ja mielipiteenvaihtoa audiovisuaalisesta kulttuurista sekä tuoda esiin erilaisia metodeja ja näkökulmia.<br><br><em>Lähikuva</em> on avoin foorumi keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle. Lehti sisältää artikkeleita, kirja-arvioita, keskustelupalstan sekä katsauksia erilaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. <em>Lähikuva</em> ottaa vastaan artikkeleita ja katsauksia kaikilta audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja keskustelusta kiinnostuneilta. <em>Lähikuva</em> noudattaa tieteellisten aikakauslehtien referee-käytäntöä.<br><em><br>Lähikuvan</em> numerot 1987-2015: <a href="http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/">http://www.lahikuva.org/aiemmat-numerot/</a></p> Lähikuva-yhdistys ry fi-FI Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 2343-399X <p>Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Lähikuvalla. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.</p> Sisällysluettelo https://journal.fi/lahikuva/article/view/76567 <p>Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, affektiivista mainontaa, selfieitä ja e-urheilua.</p> Antti Lindfors ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 2 2 Leikkiä, tunneintensiteettejä ja kuolemaa https://journal.fi/lahikuva/article/view/76568 <p>Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, affektiivista mainontaa, selfieitä ja e-urheilua.</p> Kaisu Hynnä Mari Lehto ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 3 5 10.23994/lk.76568 Pepe-sammakko Kiasmassa https://journal.fi/lahikuva/article/view/76569 <p>Analysoimme artikkelissamme trollauskampanjaa, joka kohdistui nykytaiteen museo Kiasman ARS17-näyttelyssä esillä olleeseen #ALONETOGETHER-taideteokseen keväällä 2017. Poikkeuksellisen suuria tunteita puolesta ja vastaan herättäneen teoksen luona nähtiin kevään aikana innostuneita museokävijöitä, mutta myös teoksen hengen ja normatiivisen galleriakontekstin ulkopuolelle tarkoituksella jättäytyneitä osallistujia.</p> <p>Taideteoksen luona Kiasmassa vieraili useita ihmisiä, jotka pyrkivät häiritsemään pääasiassa yhtä taiteilijoista, Shia LaBeoufia, jonka kanssa pystyi kommunikoimaan teoksen välityksellä. Lisäksi häirintä näkyi verkossa, osin teoksen verkottuneen muodon ja osin trollien verkkokulttuurisen taustan vuoksi. Suomalaiselta Ylilauta-kuvalaudalta sekä sen kansainväliseltä vastineelta 4chanilta käynnistynyt häirintä kytkeytyi osaksi pidempää teoksen taiteilijoiden ja trollien välistä historiaa, jota tarkastelemme sekä transnationaalisen verkkokulttuurin ilmentymänä että yhdysvaltalaisen äärioikeistolaisen poliittisen alt-right-diskurssin suomalaistuneena versiona. Häirintään käytettiin kuvalautakulttuurille ominaista sanastoa ja kuvastoa, joiden eräänlaisena tiivistymänä voidaan pitää Pepe-sammakkoa, sarjakuvamaista symbolia, johon kiinnittyy trollien poliittisia ja retorisia tavoitteita ja joka toisaalta ilmentää myös trollaukselle ominaista trivialisoivaa lähestymistapaa.</p> <p>Analyysimme keskittyy yhtäältä trollauksen ristiriitaiseen rooliin poliittisesti motivoituneena toimintana ja leikkinä, ja toisaalta yleisöä osallistavan taideteoksen kokemiseen leikillisenä tapahtumana. Tarkastelemme myös, miten taiteilijat, trollit ja museokävijät pyrkivät sääntelemään, kaappaamaan ja muokkaamaan teoksen affektiivisia ulottuvuuksia yrittämällä hallita teoksen leikillistä tilaa. Osoitamme, miten trollauksen ymmärtäminen leikkinä auttaa ymmärtämään tapahtumia erityisesti #ALONETOGETHER-taideteoksen yhteydessä, ja miten trollaus voi olla samaan aikaan sekä leikkisää että poliittista.</p> Jonne Arjoranta Johannes Koski ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 6 29 10.23994/lk.76569 Tahmaiset affektit https://journal.fi/lahikuva/article/view/76570 <p>Maaliskuussa 2011 tapahtunut, yhdeksän magnitudin maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista alkunsa saanut Fukushima Daiichin ydinvoimalaonnettomuus Japanin Fukushimassa oli Suomessakin tiiviisti seurattu tapahtuma, jonka vaiheita uutismedia raportoi päivittäin lähes kuukauden ajan. Onnettomuus ja sen tiivis uutisointi kirvoitti paljon julkista keskustelua, josta osa käytiin erilaisilla verkon keskustelualustoilla. Verkkokeskusteluissa huomiota saivat yhtäältä ydinvoiman ja säteilyn asiantuntijat, ja toisaalta toiset keskustelijat, joiden ydinvoimakantoihin puututtiin kärkkäästi.</p> <p>Tarkastelen artikkelissa <em>affektin</em> (Ahmed 2004; 2010; Paasonen 2014; 2015; Papacharissi 2014; Oikkonen 2017; Nikunen &amp; Pantti 2017) ja <em>verkottuneiden julkisoiden</em> (Boyd 2010) käsitteiden näkökulmasta, miten Fukushima Daiichin ydinonnettomuuteen liittyviä uutisia käsiteltiin maaliskuussa 2011 Yleisradion kommenttipalstalla. Esitän, että uutisten kommenteissa esiintyvistä hahmoista muodostuu keskustelun tahmaisia kiinnekohtia, joihin keskustelun affektiivinen intensiteetti kohdistuu. Tällaisia tahmaisia kiinnekohtia ovat muun muassa uutisissa esiintyneet asiantuntijat sekä ydinvoiman kannattajat ja vastustajat. Näihin hahmoihin kietoutuvat affektiiviset intensiteetit eivät muotoudu tyhjiössä, vaan niihin vaikuttavat monikerroksiset historialliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät.</p> Anna Rantasila ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 30 45 10.23994/lk.76570 Kuolemisen affektiivinen mainonta yhdysvaltalaisten saattohoitokotien markkinoinnissa https://journal.fi/lahikuva/article/view/76571 <p>Yhdysvaltalaisten saattohoitokotien mainosvideot tarjoavat terveydenhoitopalveluita elämän loppuvaiheessa oleville ja heidän omaisilleen. Mainosten tyypillinen tehokeino on kääntää kuolemaan liittyvät negatiiviset mielikuvat ja tunteet positiiviseksi kuvaksi saattohoidosta hyvän ja arvokkaan loppuelämän mahdollistajana. Artikkelissa käsittelen, miten hyödyntämällä tunteita osana palveluiden kaupallistamista, saattohoidon mainonta liittyy osaksi affektiivisen kapitalismin käytänteitä, joilla on kuvattu markkinatalouden kasvavaa tunteellistumista ja affektien hyödyntämistä osana tuotteiden ja palveluiden tuottamista, niiden markkinointia ja kuluttamista.</p> <p>Artikkelissa kuvataan, miten saattohoitomainoksissa tunteita hyödynnetään neljän erilaisen kertomusmallin avulla. Pelastuskertomukset osoittavat, miten saattohoito voi tarjota ratkaisuja vaikeisiin elämäntilanteisiin ja vapauttaa omaisia syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteista. Elämän mahdollistamisen tarinat lupaavat, että saattohoito vapauttaa aikaa yhdessäololle, muistojen luomiselle ja elämän jatkuvuudelle. Osa mainoksista pohtii saattohoidon merkityksiä ja kuvailee saattohoidon mahdollistavan ”hyvän kuoleman”, jota määrittelee itsemääräämisoikeus ja arvokkuus. Neljännessä mallissa puolestaan kuvaillaan saattohoidon palveluita. Vaikka nämä mainokset vetoavat myös rationaaliseen päätöksentekoon, niissäkin on mukana tunne-elementtejä ihmisläheisten hoitokäytänteiden korostamisen kautta.</p> <p>Kaikille kerrontamalleille on tyypillistä, että vastaanottaja nähdään tunteellisena kokonaisuutena, jonka päätöksentekoon voidaan vaikuttaa kokemuksellisuuden kautta. Tyypillisesti affektiivisessa mainonnassa on ammennettu positiivisista tunteista, mutta saattohoidon yhteydessä huomioidaan myös kuolemisen mukanaan tuomat surun, menetyksen, ahdistuksen ja pelon tunteet. Nämä voimakkaat tunteet luovat tarpeita löytää ratkaisuja tilanteeseen, ja saattohoitokodit tarjoavat itsensä väylänä positiivisten tunteiden pariin – rakkauteen, iloon, yhdessäoloon. Artikkelissa väitän, että nämä mainokset osoittavat, että positiivisten tunteiden lailla negatiiviset tunteet ovat merkittävä voimavara affektiivisessa markkinataloudessa. Ne luovat paitsi haluja ja toiveita myös pakottavia tarpeita, joihin kuluttajan on etsittävä ja ostettava ratkaisuja.</p> Outi Hakola ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 46 64 10.23994/lk.76571 #Lupanäkyä - kehopositiiviset selfiet affektiivisena käytäntönä https://journal.fi/lahikuva/article/view/76572 Kaisu Hynnä ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 65 72 10.23994/lk.76572 Reddit-yhteisön suhtautuminen naisiin e-urheilijoina https://journal.fi/lahikuva/article/view/76573 Miia Siutila Ellinoora Havaste ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 73 81 10.23994/lk.76573 Dokumenttiohjaajat tarinoivat elokuviensa taustoista https://journal.fi/lahikuva/article/view/76574 Niina Oisalo ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 82 83 10.23994/lk.76574 Abstracts - Abstraktit https://journal.fi/lahikuva/article/view/76575 Antti Lindfors ##submission.copyrightStatement## 2018-11-19 2018-11-19 31 3 84 86