Digitalisaatio, tekoäly ja rikosvastuuseen asettaminen – miten teknologinen kehitys vaikuttaa rikosoikeuteen?
Avainsanat:
digitalisaatio, rikosoikeus, tekoäly, tulevaisuus, yleiset opit, oikeussubjektiAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan sitä, miten tekoäly ja sen kehitys vaikuttavat rikosvastuuseen asettamiseen. Käsittelen ensinnäkin sitä, minkälaisia haasteita tekoäly aiheuttaa jo tällä hetkellä rikosvastuun toteutumiselle, ja esitän, miten rikosoikeuden on vastattava haasteisiin. Siirrän artikkelissa katseen myös tulevaan ja hahmottelen haasteita, joita tekoälyn seuraavien sukupolvien kehitys aiheuttaa, ja sitä, minkälainen rikosoikeudellinen lähestymistapa on omaksuttava, jotta haasteista selvitään. Tutkimuksellinen lähestymistapani on yhdistelmä perinteistä rikoslainoppia sekä futurologiseksi rikoslainopiksi kutsumaani lähestymistapaa, joka pyrkii ennakoimaan tulevaisuuden keksintöjen rikosoikeudelle aiheuttamia haasteita sekä kartoittamaan niihin ratkaisuja.
Artikkelin johtopäätöksenä on, että tekoäly aiheuttaa jo nyt aukkoja rikosoikeudelliseen vastuuseen ja mitä laajemmin tekoälyä hyödynnetään yhteiskunnan eri osa-alueilla, sitä enemmän vastuuaukkojen syntymisen todennäköisyys kasvaa. Artikkelin toisena johtopäätöksenä on, ettei rikosoikeudessa tähän asti vallinnut ihmiskeskeinen lähestymistapa kykene tavoittamaan tekoälyn toimintaperusteiden moitittavuutta, mikäli tekoäly kehittyy sellaiseen pisteeseen, jossa sen itsenäinen rikosvastuu on ajankohtaista. Tämä puolestaan pakottaa rikosoikeuden kehittämään tekoälytoimijaa varten omat vastuu- ja vastuuvapausperusteensa sekä seuraamuksensa.
Digitalisation, artificial intelligence and criminal liability—how does technological development affect criminal justice?
The article examines the impact of artificial intelligence and its development on criminal liability. Firstly, I will discuss the challenges that AI already presents to the realisation of criminal liability and how criminal justice must respond to these challenges. In the article, I will also look ahead and outline the challenges that the development of the next generations of artificial intelligence will bring, and what kind of criminal law approach must be adopted to overcome the challenges. My research approach is a combination of traditional criminal law doctrine and the approach I call the futurological criminal law doctrine, which aims to anticipate the challenges posed by future inventions to criminal law and to map out solutions to them.
The conclusion of the article is that artificial intelligence already creates gaps in criminal liability, and the more widely artificial intelligence is used in different areas of society, the greater the likelihood of gaps in liability will be. The second conclusion of the article is that the human-centric approach that has prevailed in criminal justice so far cannot grasp the objectionability of the operating principles of artificial intelligence if artificial intelligence develops to a point where its independent criminal liability becomes relevant. This, in turn, forces criminal justice to develop its own grounds for and exemption from liability, as well as sanctions for an AI operator.
