Museokokoelmien tallentaminen sähköisiin tietojärjestelmiin helpottaa tulevaa uhanalaisuusarviointia
Abstrakti
Luonnontieteellisten museoiden kokoelmien sähköinen saatavuus ja tiedon avoimuus ovat ottaneet suuria harppauksia viimeisen parin vuosikymmenen aikana tekniikan kehittymisen ja paremman rahoituksen ansiosta. Kokoelmanhallintajärjestelmä Kotka on ollut käytössä Suomen luonnontieteellisissä museoissa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Suomen lajitietokeskuksen laji.fi-portaali puolestaan kokoaa lajihavaintotietoja Kotkasta sekä useiden muiden toimijoiden, kuten kuntien ja valtionhallinnon, tietojärjestelmistä kenen tahansa tarkasteltavaksi. Havaintotietojen sähköistyminen helpottaa tiedon jatkokäyttöä mm. uhanalaisuusarvioinneissa ja lajien suojelutoimia suunniteltaessa. Pullonkaulana on kuitenkin vanhojen havaintoaineistojen saattaminen sähköiseen muotoon, johon luonnontieteellisten museoiden henkilökunnilla ei välttämättä ole tarpeeksi voimavaroja. Koska sammalten osalta monien lajien ainut tiedonlähde on museokokoelmat, sammaltyöryhmä näki tarpeelliseksi tehostaa tiettyjen uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen lajien tallennusta. Sammaltyöryhmän rahoittama tallennushanke oli käynnissä vuodet 2021–2023 ja onnistui tuottamaan merkittävän määrän näytetietoa sähköisiin tietokantoihin.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Kati Pihlaja, Ari-Pekka Huhta, Sanna Huttunen, Tanja Koskela, Anu Käppi, Sanna Laaka-Lindberg, Jyrki Torniainen, Outi Vainio, Tauno Ulvinen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.