Luonnon Tutkija

Luonnosta kirjoittelun monet puolet

2024-04-10T11:55:57+03:00

Pääkirjoitus 1/2024: Luonnosta kirjoittelun monet puolet

Tiede ja taide luonnon taianomaisuuden asialla

2024-04-11T12:42:32+03:00

Elviira Marjovuon reportaasi Suomen Biologian Seura Vanamon talviseminaarista, jonka aiheena oli luontoaiheinen kirjallisuus.

Vuosikokouskutsu

2024-04-11T12:49:42+03:00

Kutsu Suomen Biologian Seura Vanamon vuosikokoukseen 2024

Kirjoittaisinko Luonnon Tutkijaan

2024-04-11T12:53:32+03:00

Kirjoitusohjeet Luonnon Tutkijaan

Pehr Kalmin havainnot hämähäkkieläimistä Pohjois-Amerikan matkalla

2024-04-10T11:59:13+03:00

Pehr Kalmin matka itäiseen Pohjois-Amerikkaan 1700-luvun puolivälissä muistetaan etenkin hänen kasvitieteellisistä havainnoistaan ja Turun Akatemiaan tuomistaan kasveista ja niiden viljelykokeista. Myös Niagaran putouksen kuvaus ja perusteellinen julkaisu muuttokyyhkystä ovat hyvin tunnettuja. Mutta Kalm keräsi ja havainnoi kaikkea näkemäänsä, myös hämähäkkieläimiä. Hän kuvasi ja nimesi hämähäkki- ja punkkilajeja ja kirjasi myös valeskorpionin ja lukin esiintymisen. Kalm kertoi löytämiensä lajien elinpaikoista ja käyttäytymisestä. Hän kuvaili laajasti puutiaisten esiintymistä ja niiden aiheuttamaa haittaa maastossa liikuttaessa. Kuvaamansa puutiaislajin ansiosta Kalmia voidaan pitää amerikkalaisen punkkitutkimuksen pioneerina oppi-isänsä Carl von Linnén ohella.

Lettosiemenkotilo (Vertigo geyeri) Taalintehtaalla ja Koskella

2024-04-11T12:46:25+03:00

Havaintoja harvinaisesta lettosiemenkotilosta (Vertigo geyeri) Taalintehtaalla ja Koskella.

Korvaamattomat sotavahingot päästivät Laatokan lohen elpymään

2024-04-10T12:01:33+03:00

Vaelluskalojen palauttaminen kotijokiinsa on tullut kansanliikkeeksi hyvinvoivissa maissa. Meillä vaelluskalat ovat lohia, taimenia, nahkiaisia ja siikoja, jotka nousevat jokiin ja puroihin kutemaan koskissa. Syntyvä polvi laskeutuu heti tai muutaman jokivuoden jälkeen mereen tai järveen kasvamaan avarammissa oloissa. Jokien patoaminen myllyjen, sahojen, puuhiomoiden ja sähkövoimaloiden tarpeisiin sekä vesien käyttäminen kaivosten, teollisuuden ja asutuksen jätevesien poistoon on häirinnyt vesiekosysteemejä kaikkialla. Lohi on virtavesien turmeltumisen emblemaattinen uhri.

Arktisia lohikaloja loisivan sukasjuotikkaan (Acanthobdella peledina) esiintymisestä ja ekologiasta Suomen tunturijärvissä

2024-04-10T12:07:44+03:00

Suomen tunturijärvissä esiintyy ainutlaatuinen lohikala nieriä (Salvelinus alpinus). Vielä nieriääkin harvinaisempi arktinen laji roikkuu kalan kyydissä, aivan sen evien juurella – arktinen loinen, sukasjuotikas (Acanthobdella peledina). Tämä lohikalojen loisintaan erikoistunut laji löytyi syksyllä 2020 Enontekiön Käsivarren järvistä, 65 vuoden tauon jälkeen. Tarkempien tutkimusten sekä ammatti- ja vapaa-ajan kalastajien avulla sukasjuotikkaan levinneisyysalue saatiin selvitettyä Suomesta.

Alkaa ja loppuu (KEVÄT)

2024-04-11T12:48:19+03:00

Leena Sainion luontoruno Alkaa ja loppuu (KEVÄT).