Luonnon Tutkija

Leena Sainion runo Isä soutaa

Leena Sainio — 2024-07-02

Leena Sainion runo Isä soutaa.

Maailman kaloille nimet 2024

Markku Varjo — 2024-07-02

Kaloille on laadittu suomenkielisiä nimiä jo lähes puolentoista vuosisadan ajan. Ensimmäisen kattavan nimistön julkaisi Aukusti Mela kirjassaan Suomen luurankoiset (1882). Siinä oli annettu nimi 113:lle ”luonnontieteellisen Suomen alueelta” silloin tunnetulle kalalajille. Sen jälkeen nimiä ovat kehitelleet mm. akvaristit ja kalatalousammattilaiset.

Loisten vaikutus kasviplanktonin kevätkukintaan Itämerellä

Karin Madsén — 2024-07-02

Kasviplanktonien loiset voivat aiheuttaa suurta kuolleisuutta kasviplanktonpopulaatioissa ja siten vaikuttaa myös koko ravintoverkkoon ja erilaisiin biogeokemiallisiin prosesseihin. Pro gradu -tutkielmassani tutkin, mitkä Itämeren kasviplanktonlajit ovat loisten tartuttamia ja onko loisilla vaikutusta kasviplantonin kevätkukintaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin jatkuvatoimista kuvantavaa läpivirtaussytometriaa.

Täydelliset listat - lajihavainnot laadukkaaksi seuranta-aineistoksi

Valeria Valanne — 2024-07-02

Luonnontieteellinen keskusmuseo kutsuu luonnon ystävät osallistumaan seurantaan ja ilmoittamaan lajihavaintoja täydellisinä listoina. Täydelliset listat -seurannassa kaikki luontoretken aikana havaitut lajit tietystä lajiryhmästä ilmoitetaan havaituiksi lajilistalle. Usein havainnot ilmoitetaan retkiltä vain erityisistä tai harvinaisista lajeista, mutta kaikki lajihavainnot myös yleisistä lajeista ovat yhtä tärkeitä. Luonnontieteelliselle tutkimukselle kaikkein hyödyllisin aineisto sisältää myös tiedon siitä, mitä lajeja ei olla havaittu. Harrastajien ja lajituntijoiden havainnot ovat erittäin arvokkaita, ja siksi seuranta-aineistoa tarvitaan!

Kirjoitusohjeet Luonnon Tutkijaan

Pasi Reunanen — 2024-07-02

Kirjoitusohjeet Luonnon Tutkijaan

Lajisto-osaaminen tienhaarassa

Niko Johansson — 2024-07-02

Pääkirjoitus Luonnon Tutkijaan 2/2024: Lajisto-osaaminen tienhaarassa. Kirjoittajana Niko Johansson.

Museokokoelmien tallentaminen sähköisiin tietojärjestelmiin helpottaa tulevaa uhanalaisuusarviointia

Kati Pihlaja — 2024-07-02

Luonnontieteellisten museoiden kokoelmien sähköinen saatavuus ja tiedon avoimuus ovat ottaneet suuria harppauksia viimeisen parin vuosikymmenen aikana tekniikan kehittymisen ja paremman rahoituksen ansiosta. Kokoelmanhallintajärjestelmä Kotka on ollut käytössä Suomen luonnontieteellisissä museoissa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Suomen lajitietokeskuksen laji.fi-portaali puolestaan kokoaa lajihavaintotietoja Kotkasta sekä useiden muiden toimijoiden, kuten kuntien ja valtionhallinnon, tietojärjestelmistä kenen tahansa tarkasteltavaksi. Havaintotietojen sähköistyminen helpottaa tiedon jatkokäyttöä mm. uhanalaisuusarvioinneissa ja lajien suojelutoimia suunniteltaessa. Pullonkaulana on kuitenkin vanhojen havaintoaineistojen saattaminen sähköiseen muotoon, johon luonnontieteellisten museoiden henkilökunnilla ei välttämättä ole tarpeeksi voimavaroja. Koska sammalten osalta monien lajien ainut tiedonlähde on museokokoelmat, sammaltyöryhmä näki tarpeelliseksi tehostaa tiettyjen uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen lajien tallennusta. Sammaltyöryhmän rahoittama tallennushanke oli käynnissä vuodet 2021–2023 ja onnistui tuottamaan merkittävän määrän näytetietoa sähköisiin tietokantoihin.

Yhden miehen matka naalien maailmaan

Pasi Reunanen — 2024-07-02

Yhden miehen matka naalien maailmaan. Kirja-arvostelu Kimmo Ohtosen kirjasta Tunturikettu (Otava). Arvioijana Pasi Reunanen.

Ajastaika 1867: suurkato historiallisten kasvifenologiahavaintojen aikaikkunassa

Jari Holopainen — 2024-07-02

Vuodenkiertoon eli ajastaikaan sisältyvät vuodenajat ovat rytmittäneet maatalousyhteiskunnan elämänmenoa vuosisatojen ajan. Yksi poikkeuksellisimmista kevääntuloista koettiin vuonna 1867. Sitä seurasivat syyskuun alussa hallat, jotka aiheuttivat suurta tuhoa viljelyksille. Ajastaika 1867 muuttui vuodenaikojen vaihtuessa nälkävuodeksi 1867–1868. Kuinka poikkeuksellisesta kevääntulosta oli tuolloin kyse? Tarkastelumme pohjaa luonnonharrastajien eri puolelta Suomea v. 1750–1955 ja v. 1961–1965 keräämiin kasvifenologiahavaintoihin.